Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma: Kela onnistuu jatkossakin, jos lainsäädäntö antaa siihen mahdollisuuden

Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma jäi eläkkeelle elokuun 2026 alussa. Reilut kymmenen vuotta tehtävässään toiminut Mäki-Lohiluoma muistelee, että siirtyessään kiireiseltä Kuntaliiton toimitusjohtajan paikalta Kelaan vuonna 2015 hänen tuttavapiirissään uumoiltiin, että edessä olisi rauhallisempi vaihe, hyppy huopatossutehtaaseen.

Toisin kuitenkin kävi.

– Ei ole ollut hiljaista. Vauhtia ja yllätyksiä on riittänyt, hän sanoo ja naurahtaa.

Mäki-Lohiluoman johtajataipaleen aikana Kelassa on toteutettu perustoimeentulotuen siirto, selvitty koronapandemiasta, uudistettu toimintamalleja ja käynnistetty mittavia tietojärjestelmähankkeita. Samalla Kela on ollut lähes jatkuvasti julkisen keskustelun keskiössä – eikä se ole aina ollut myönteistä.

– Olemme kaikkien suomalaisten arjessa mukana, joten lähes jokaisella on Kelasta oma kokemus tai näkemys. Kelan asema on siinä mielessä haastava ja joskus myös epäreilu, että meihin kohdistuu paljon sellaista kritiikkiä, joka ei johdu Kelan omista päätöksistä, Mäki-Lohiluoma toteaa.

Viime vuosina Kela onkin pyrkinyt aiempaa enemmän tuomaan päättäjien tietoon havaintojaan siitä, mitä Kelaa koskevassa lainsäädännössä olisi tarpeen muuttaa. Mäki-Lohiluoma pitää suuntaa hyvänä.

– Viranomaisilta odotetaan yhä parempaa tuottavuutta, tehokkuutta ja kykyä ennakoida asiakkaiden tarpeita. Olisi outoa, jos emme voisi kertoa, millaisia muutoksia oman toimintamme kehittäminen edellyttää. Tällaisen vaikuttamisen pitää kuitenkin perustua tietoon ja käytännön kokemukseen, ei mielipiteisiin, hän sanoo.

Teknologia mahdollistaa lähes kaiken – mutta lainsäädäntö ratkaisee

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma on tyytyväinen siitä, miten suuren harppauksen Kela on ottanut asiakaslähtöisyyden kehittämisessä. Vuonna 2026 asiakkaiden elämäntilanteista tiedetään huomattavasti enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, ja palvelut on rakennettu heidän tarpeidensa ympärille.

Parhaillaan Kela toteuttaa Eepos-kehittämisohjelmaa, joka uudistaa etuuskäsittelyn ja asioinnin palvelut. Mäki-Lohiluoma suhtautuu Eepoksen myötä etenevään digitalisaatioon ja automaation lisäämiseen luottavaisesti.

– Teknologia tulee todennäköisesti mahdollistamaan Kelassa paljon sellaista, mikä ei aiemmin ole ollut mahdollista, enkä ole huolissani Kelan kyvystä kehittyä ja uudistua. Suurempi huoleni liittyy siihen, kehittyykö lainsäädäntö siten, että näitä mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään.

Suurin osa Kelan asiakkaista hoitaa etuusasiansa itsenäisesti. Haastavimmissa elämäntilanteissa olevat tulevat kuitenkin myös jatkossa tarvitsemaan henkilökohtaista palvelua. Mäki-Lohiluoma toivoo, että Kela, hyvinvointialueet, työllisyysalueet ja muut toimijat rakentaisivat yhteisen toimintamallin, jossa työtä tehtäisiin tiiviissä yhteistyössä ja mahdollisesti yhteisillä järjestelmillä asiakkaiden parhaaksi.

 – En usko, että tämän hetken haasteita kannattaa ratkaista siirtelemällä tehtäviä viranomaisten välillä vaan yhteistoiminnalla. Toivon, että seuraava hallitus pystyisi luomaan lainsäädäntöä, joka tiivistää viranomaisten yhteistyötä entisestään, Mäki-Lohiluoma sanoo.

”Kela on uskomattoman hyvä toimeenpanija”

Mäki-Lohiluoma jää eläkkeelle haikein mielin mutta tyytyväisenä.

– Olen saanut tehdä sen, minkä olen yhdessä muiden kanssa arvioinut tärkeäksi ja tekemisen arvoiseksi. Nyt on uusien ja nuorempien tekijöiden aika miettiä seuraavia polkuja.

Erityistä ylpeyttä hän tuntee siitä, miten Kela toteuttaa perustehtäväänsä.

– Kela on uskomattoman hyvä lainsäädännön toimeenpanija vaativassa asiakastyössä. Jaksan aina ihailla sitä, millä antaumuksella ja sitoutumisella kelalaiset tekevät haastavaa työtään, hän sanoo.

Tuore eläkeläinen aikoo seuraavaksi nauttia siitä, että kalenterissa on luvassa muita kuin työmenoja: matkailua, kulttuuria, aikaa lapsenlapsen kanssa. Ja kun aamulla avaa lehden tai television, hänen ei tarvitse enää ensimmäiseksi pohtia, miten päivän ongelmat ratkaistaan.