Puheenvuoro: Esitys Kelan tiedonsaantioikeuksien laajentamisesta on askel kohti sujuvampaa ja asiakaslähtöisempää palvelua
Hallitus esittää Kelalle oikeutta saada asiakkaan pankki- ja tilitiedot sähköisesti Tullin järjestelmästä laissa määriteltyjen etuuksien käsittelyä varten. Tämä helpottaisi Kelan asiakkaiden asiointia ja nopeuttaisi päätöksentekoa. Muutos on herättänyt keskustelua pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan näkökulmista, mutta osa kritiikistä kaipaa oikaisua.
Pääministeri Orpon hallitus antoi pääsiäisen jälkeen hallituksen esityksen Kelan tiedonvaihtoa koskevien säännöksien muuttamisesta (HE 49/2026). Esityksessä ehdotetaan Kelalle muun muassa oikeutta saada asiakkaan pankki- ja tilitiedot Tullin pankki- ja maksutietojärjestelmästä (PMJ) sellaisissa etuuksissa, joissa ne lain perusteella on toimitettava. Esityksen mukaan Kela saisi aina tiedon pankkitilin olemassaolosta, mutta asiakas voisi kieltää tilitietojen käytön. Poikkeustilanteissa Kelalla olisi kuitenkin oikeus saada tilitiedot.
Julkisessa keskustelussa esitys on herättänyt kritiikkiä etenkin pankkisalaisuuden, yksityisyyden suojan ja tietojen “massaluovutusten” näkökulmista. Lisäksi on kritisoitu asianosaiskäsitteen epämääräisyyttä, säästöjen vähäisyyttä ja rikostorjunnan vaikeutumisesta. Osa mielikuvista kaipaa kuitenkin oikaisua ja Kelan näkökulman kirkastamista.
Yksityisyyden suoja on otettu vakavasti
Ensinnäkin kyse ei ole uusista tiedonsaantioikeuksista. Asiakkaan on jo nyt toimitettava pankki- ja tilitietonsa perustoimeentulotukea ja asumistukia hakiessaan. Muutos koskisi vain tapaa, jolla tiedot saadaan: sähköisen järjestelmän kautta, asiakkaan puolesta. Tämä helpottaisi asiointia, nopeuttaisi etuuskäsittelyä ja vähentäisi hylkäyksiä, joita syntyy puutteellisten liitteiden vuoksi.
Hallituksen esityksessä yksityisyyden suoja on otettu vakavasti. Asiakkaalla olisi oikeus kieltää tilitietojen hakeminen PMJ:stä, jolloin hän toimittaisi tiedot itse. Vasta poikkeustilanteissa, joissa annetut tiedot ovat puutteellisia ja perusteltua syytä epäillä hakijan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta, Kela voisi käyttää PMJ:tä ilman suostumusta. Perustuslakiarvioinnissa tätä tasapainoa on käsitelty huolellisesti.
Myös väite siitä, että laki ei määrittelisi asianosaispiiriä riittävän tarkasti eri tilanteissa on ontuva. Toimeentulotuki on perhe-etuus, yleinen asumistuki ruokakuntakohtainen ja eläkkeensaajan asumistuessa huomioidaan puoliso. Näin ollen asianosaisten piiri on määritelty laissa ja tulkintakäytäntö on vakiintunut.
Suurimmat hyödyt syntyvät sujuvan asioinnin ja hallinnollisten säästöjen kautta
Esitykseen kohdistuneessa kritiikissä hyötyjä on tarkasteltu usein vain väärinkäytösten näkökulmasta. Kelan kannalta esityksessä keskeisempiä perusteita ovat kuitenkin asioinnin sujuvoituminen ja hallinnolliset säästöt. Esityksen mukaan Kelalle syntyisi arviolta 5,5 miljoonan euron kustannussäästöt, ja samalla liikamaksut, takaisinperinnät ja uudet väärinkäytökset vähenisivät.
Kyse ei myöskään ole tietojen massaluovutuksista, vaan yksittäisten hakemusten yhteydessä tehtävistä rajatuista kyselyistä. Tullin mukaan PMJ:n käyttö Kelan etuuskäsittelyssä ei vaarantaisi järjestelmän käyttöä muihin tarkoituksiin.
Kelan näkökulmasta esitys on ennen kaikkea askel kohti asiakaslähtöisempää ja digitaalisempaa palvelua. Toivottavasti tämä on näkökulma, joka huomioidaan myös jatkossa esityksen analysoinnissa.