Puheenvuoro: Työllisyyden ekosysteemi rakentuu yhdessä kokeillen
Työllisyyden edistäminen on monen toimijan tavoite, mutta toimintaympäristöön liittyy haasteita, joihin mikään taho ei pysty vastaamaan yksin. Siksi Kela ja suuret työllisyysalueet ovat aloittaneet uuden työllisyyden ekosysteemin kokoamisen. Se merkitsee meille kaikki toiminnan tasot kattavaa yhteistyötä työnhakijoiden palveluiden parantamiseksi.
Työllisyyden ekosysteemi on Kelan ja suurten kaupunkien työllisyysalueiden (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) yhteinen aloite työttömien palvelukokonaisuuden parantamiseksi. Olemme käynnistäneet ekosysteemiyhteistyön alkuvuodesta 2026 työttömyysturvaprosessien kehittämisellä.
Mukana olevia toimijoita yhdistää sama lähtökohta: työ, toimeentulo ja palvelut kietoutuvat ihmisten arjessa yhteen tavalla, jota ei voida ratkaista yksin. Toimintaympäristö on monimutkaistunut, resurssit niukkoja ja työttömyyteen liittyvät ilmiöt yhä laajempia ja vaikeammin hallittavia.
Vaikuttavuutta monen tason yhteistyöllä
Kelan, työllisyysalueiden ja muiden työllisyystoimijoiden välillä on tehty jo pitkään pistemäistä kumppanuustyötä, ja se on ollut arvokasta, mutta ei enää riitä. Työllisyyden ekosysteemillä tavoitellaan aidosti monenvälistä yhteistyötä, jossa mukana ovat organisaatioiden kaikki tasot.
Kelan Sarita Alarotu taustoittaa uuden ekosysteemin lähtökohtia:
”Kelassa ekosysteemiajattelun merkitys on tunnistettu ihan organisaation ylimmässä johdossa. Kun mietimme, minkä asiakasryhmän osalta latua lähdettäisiin avaamaan, työttömien asiakasryhmä erottui yhteiskunnallisesti merkittävänä. Työllisyyden ekosysteemillä voidaan tavoitella suurempaa kokonaishyötyä sekä asiakkaille että toimijoille. Sen vaikuttavuus olisi aivan eri luokkaa kuin aiemman yhteistyön.”
Työttömyyden ympärille rakennettu järjestelmä on monen organisaation yhteispeliä, ja toimijat kamppailevat monien samojen ongelmien kanssa, jotka liittyvät esimerkiksi pitkittyneeseen työttömyyteen. Siksi Kela ja työllisyysalueet tavoittelevat täysin uudenlaista yhteistyön mallia. Näin kattavaa yhteistyötä ei ole työllisyystoimijoiden välillä aiemmin tehty.
Onnistumiset kaikkien ulottuville
Tampereen seudun työllisyysalueen Regina Saari kertoo, miksi Tampere on mukana työllisyyden ekosysteemissä Kelan kanssa:
”Työllisyyden kentän haasteet ovat tällä hetkellä niin valtavia, että omien ja yhteisten tavoitteidemme saavuttaminen edellyttää vahvempia hartioita. Toimimalla vahvassa kumppanuusverkostossa haemme lisää voimaa – ja sitä kautta lisäarvoa työllisyysalueemme asiakaskokemukselle, vaikuttavuudelle ja taloudelle. Kela on meille aivan keskeinen kumppani.”
Alarotu jatkaa:
”Ilman työllisyyspalveluita tällaista työllisyyden ekosysteemiä ei pystyttäisi rakentamaan. Nyt alussa kumppaninamme ovat työllisyysalueista suurimmat, jotka kattavat asiakaskunnasta niin suuren osan, että pystymme niiden kautta esimerkiksi tunnistamaan laajasti erilaisia haasteita. Kelassa ajattelemme myös, että kaikki toimijat elävät niukkojen resurssien aikaa, ja isojen työllisyysalueiden olisi mahdollista irrottaa ekosysteemityöhön riittäviä resursseja. Jatkossa skaalaamisen kautta hyötyjä tulee kaikille työllisyysalueille.”
Alkuvaiheessa työllisyyden ekosysteemi on pitkälti rakenteiden luomista ja kokeilemista. Tarkoitus on ensin mallintaa ja kokeilla toimintaa pienemmässä mittakaavassa. On kuitenkin tärkeää, että ekosysteemin kehittyessä mukaan tulee uusia jäseniä.
Sujuvia asiakaspolkuja ja tiedon liikkumista
Kela ja kehittämistyössä mukana olevat työllisyysalueet asettavat kevään 2026 aikana työllisyyden ekosysteemille vision ja tavoitteet.
Alarotu ja Saari näkevät, että yhteisen ekosysteemin puitteissa voidaan esimerkiksi kehittää työttömiä palvelevien organisaatioiden yhteisiä asiakaspolkuja ja yhtenäisempää viestintää.
”Olemme puhuneet siitä, voisiko esimerkiksi työttömyysturvan prosessia tai osa-alueita automatisoida. Siten, että toiminta näyttäytyisi asiakkaalle päin enemmän yhden luukun prosessina, Saari kertoo.
”Tämä voi tarkoittaa kaiken muun lisäksi myös esimerkiksi vaikuttamista lainsäädäntöön”, Alarotu sanoo.
Myös tiedon tulisi liikkua sujuvasti kumppaneiden välillä, jotta työttömien asiakkaiden palvelusta pystyttäisiin luomaan saumaton ja sujuva kokonaisuus. Sekä Kela että työllisyyspalvelut ovat havainneet, että asiakkaat olettavat jo nyt viranomaisten pääsevän toistensa tietojärjestelmiin.
Saari kuvailee työllisyyspalvelujen arkea:
”Asiakkaamme hämmästelevät, eivätkö työllisyyspalvelut saa heidän tietojaan Kelalta tai päinvastoin. On selvää, että asiakkaat odottavat viranomaistoiminnalta sellaista sujuvuutta, johon tietosuoja ja muut asiat eivät tällä hetkellä taivu. Tämä on yksi keskeinen asia, joka on noussut esiin yhteistyömme rakentamisessa.”
Kutsumme kaikki työllisyystoimijat mukaan
Millainen sitten olisi hyvin toimiva työllisyyden ekosysteemi?
”Mukana olisi hyvä olla kaikki toimijat, joita sujuvaan asiakaspalvelutyöhön ja muiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan. Kaikki sitoutuisivat yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin, ja toimijoiden välinen keskinäinen luottamus olisi vahva”, Saari määrittelee.
Yhteisiä tavoitteita voitaisiin lähteä hahmottelemaan esimerkiksi siltä pohjalta, että ihannetilanteessa työttömän asiakkaan palvelupolku olisi sujuva, tieto liikkuisi hallitusti toimijoiden välillä ja työntekijöiden aikaa vapautuisi olennaiseen: asiakkaan kohtaamiseen ja tilanteen ratkaisemiseen.
Työllisyyden ekosysteemiin on tarkoitus kutsua mukaan myös muita yhteistyön kannalta keskeisiä toimijoita. Esimerkiksi hyvinvointialueet, KEHA-keskus, ministeriöt, työttömyyskassat ja kolmas sektori ovat Kelan ja työllisyyspalvelujen luontevia kumppaneita. Kaikilla on olennainen rooli työttömyyteen liittyvässä kokonaisuudessa.
”Työllisyyden ekosysteemi pitää rakentaa, jotta voimme tehdä työttömien palvelukokonaisuudesta sellaisen, että asiakkailla ei ole riskiä pudota sosiaalisen turvaverkon läpi. Kukaan meistä ei pysty tekemään tätä erikseen, mutta työllisyyden ekosysteemillä on siihen mahdollisuus”, Alarotu tiivistää.
Lopuksi on tärkeää todeta, että työllisyyden ekosysteemin rakentaminen on vasta alkuvaiheessa eikä kaikkeen ole vielä vastauksia. Kehitämme ratkaisuja vaiheittain, yhdessä kokeillen ja oppien.