Vakuutuslääkäri­toiminta kaipaa lisää avoimuutta | KelaSiirry sisältöön
Artikkeli

Vakuutuslääkäri­toiminta kaipaa lisää avoimuutta

Julkaistu 10.10.2019

Kansalaisten luottamus tarvitaan, sanoo Kelan tuore johtava ylilääkäri Janne Leinonen.

”Vakuutuslääkäritoimintaan tarvitaan lisää yhteistyötä ja avoimuutta”, sanoo Kelan uusi johtava ylilääkäri Janne Leinonen.

Kelan johtava ylilääkäri vastaa Kelan toimeenpanemien sosiaaliturvaetuuksien vakuutuslääketieteellisestä linjasta ja asiantuntijalääkärityöstä. Hän johtaa asiantuntijoista koostuvaa vakuutuslääketieteellistä yksikköä.

Janne Leinonen, mitä vakuutuslääkäri tekee?

Vakuutuslääkäri on lääkäri, joka soveltaa lääketiedettä esimerkiksi joistakin Kelan etuuksista päätettäessä. Silloin kun katsotaan terveyden ja työkyvyn koko kuvaa myös yhteiskunnan ja etuuksien vinkkelistä, tätä osaamista tarvitaan.

Miksi vakuutuslääkäri voi tehdä toisenlaisen arvion kuin hoitava lääkäri esimerkiksi työkyvyttömyyseläkehakemuksessa?

Asia ei ole ihan näin yksioikoinen. Esimerkiksi työkykyyn on monta näkökulmaa: työntekijän, työnantajan, hoitavan lääkärin, lainsäätäjän ja vakuuttajan. Kyse on pohjimmiltaan siitä, että ihmisen voimavarat suhteutetaan työhön. Työkyky ei ole puhtaasti lääketieteellinen, eikä puhtaasti juridinen asia. Hoitavan lääkärin lausunto on tärkein dokumentti työkyvyn arvioinnissa.

Miten vakuutuslääkäritoimintaa on tarkoitus kehittää lähitulevaisuudessa?

Eduskunta hylkäsi äskettäin kansalaisaloitteen ”vakuutuslääkäreiden mielivallan lopettamisesta”. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa vakuutuslääkäritoiminnasta selvityksen eduskunnalle. Vakuutuslääkäritoimintaan tarvitaan yleisesti lisää koulutusta, yhteistyötä ja avoimuutta.

Joitain hyödyllisiä, uusia työkaluja on tulossa toiminnan tueksi. Ja vakuutuslääketieteen tuleva professuuri tuo toivottavasti lisää kotimaista tutkimustietoa ja osaamista.

Millaisia työkaluja on tulossa?

Vakuutuslääkäreiden työn tueksi kehitetään muuan muassa digitaalisia työkaluja, joilla tiedonsiirto ja potilasasiakirjojen hallinta helpottuvat Tekoälysovelluksilla voidaan todennäköisesti lisätä tukea päätöksentekoon ja laadunvarmistukseen. Digitalisaatio ylipäätään tuo työhön lisää nopeutta, kun tieto liikkuu.

Itse haluan Kelassa tehdä työtä sen eteen, että etenkin vakuutuslaitosten ja terveydenhuollon yhteistyö paranee entisestään. Tiedonvaihto ja koulutukset ovat tässä avainasemassa.

Miten näet Kelan roolin?

Kela on kansalaisia varten. Voisi myös sanoa, että Kelan asiakkaat päättävät Kelan asioista äänestämällä. Kela on hyvin suomalainen ilmiö. Se kipuilee talouden, lääketieteen rajojen ja sille uusien ilmiöiden ristipaineissa, mutta kehittyy. Niin Kela kuin vakuutuslääketiedekin tarvitsee kansalaisten hyväksynnän ja luottamuksen.

Ihminen voi tehdä paljon oman pärjäämisensä eteen ja yhteiskunta voi tukea sitä monin tavoin. Hyvä keino tähän on esimerkiksi liikkumiseen kannustava ympäristö tai kohtuuhintaisen, terveellisen ruuan saatavuus.

Silloin kun sosiaaliturvaa tarvitaan, sen pitää olla oikeudenmukaista ja tasapuolista.

Mitä muuttaisit sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä?

Omasta näkökulmastani näen tärkeänä, että ensisijaisesti panostetaan tutkitusti vaikuttaviin hoitoihin. Tietenkin tätä myös tehdään. Markkinoilla on kuitenkin myös paljon lääkkeitä, jotka tilastollisesti alentavat sairastumisen riskiä, mutta joiden vaikutusta yksittäisen ihmisen kohdalla ei voi taata.

Sama periaate pätee mielestäni sote-uudistuksessa: jos keskityttäisiin vaikuttaviin hoitoihin, palveluja riittäisi kaikille.

Jätitkö lääketieteen, kun lähdit vakuutuslääketieteen pariin?

En jättänyt, lääkäri olen edelleen. Halusin vaihtaa pois kliinisestä neurologiasta, kun näin, miten moni muukin asia vaikuttaa esimerkiksi aivoinfarktipotilaan paranemiseen kuin lääketiede. Se, että hoidin häntä lääkärinä, oli vain pieni osa prosessia. Lääkärit eivät ole kaikkivoipia, eikä lääketiede ole enää harvojen etuoikeus. Kaikki tieto on kaikkien saatavilla. Lääkäreiden erityisosaamista on tutkimukseen perustuvan lääketieteellisen tiedon hyödyntäminen ja sen kriittinen arviointi.

Mitä teet vakuutuslääketieteen ulkopuolella?

Olen aikanani kilpaillut pyöräilyssä, maastohiihdossa ja juoksussa. Lopetin kilpailemisen, nykyään joogaan ja retkeilen. Elän ja liikun vähän eri tavalla kuin ennen.

Neurologian erikoislääkäri Janne Leinonen siirtyi Kelaan Kevasta lokakuun alussa. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Valtiokonttorissa, Valvirassa, Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Hän on myös Suomen vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtaja.

 Seuraa Twitterissä: @DrLeinonen

Kirjoittaja

Johanna Koskinen

Sivu päivitetty 31.7.2024