Valinnanvapauskokeilussa yli puolet kahdesti asioineista palasi samalle lääkärille
65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilussa kaksi kertaa lääkärillä käyneistä 52 prosenttia asioi molemmilla kerroilla samalla lääkärillä. Alustavat tulokset osoittavat, että hoidon jatkuvuus toteutuu kokeilun sisällä kohtalaisen hyvin. Kun asiakkaiden kaikki perustason lääkärikäynnit eri palvelukanavissa otetaan huomioon, hoidon jatkuvuus on kuitenkin alhaisempaa.
Vähintään kaksi kertaa valinnanvapauskokeilun lääkärillä käyneitä asiakkaita oli 35 154. Heidän kokeiluun kuuluvista käynneistään keskimäärin kolme neljäsosaa (75 %) toteutui sillä lääkärillä, jonka luona asiakas asioi useimmin.
– Valinnanvapauskokeilun sisällä hoidon jatkuvuus toteutuu kohtalaisen hyvin alustavien tulostemme mukaan, arvioi Kelan tutkijalääkäri Tero Kujanpää.
Useiden palvelukanavien käyttö vähentää jatkuvuutta
Kun tarkasteluun sisällytettiin kokeilua käyttäneiden asiakkaiden kaikki perustason lääkärikäynnit, kaksi kertaa lääkärillä käyneistä viidennes (21 %) asioi molemmilla kerroilla samalla lääkärillä. Tarkastelu kattoi tällöin kokeilun lisäksi julkisen perusterveydenhuollon sekä muut Kela-korvatut käynnit yksityisellä yleislääkärillä.
Niistä kaksi kertaa perustason lääkärillä käyneistä eläkeikäisistä, jotka eivät käyttäneet valinnanvapauskokeilua, kolmannes (34 %) tapasi molemmilla kerroilla saman lääkärin.
Lääkärikäynneistä samalla lääkärillä toteutui vähintään kaksi kertaa lääkärillä käyneillä eläkeikäisillä valinnanvapauskokeilua käyttäneillä noin puolet (51 %) ja kokeilua käyttämättä jättäneillä vajaa kaksi kolmasosaa (60 %).
Niillä asiakkailla, joilla käyntejä oli enemmän, pienempi osuus toteutui tutkijoiden odotusten mukaisesti samalla lääkärillä.
– Kun on otettu käyttöön uusi palvelu, jossa on rajattu palveluvalikoima ja käyntimäärä, asioinnin hajautuminen osittain eri sektoreille ja eri lääkäreille ei ole järin yllättävää. Asiakkaat saattavat esimerkiksi tarvita samanaikaisesti myös muita perustason palveluita, sanoo Kujanpää.
Tulokset perustuvat kymmenen kuukauden rekisteritietoihin
Tutkimuksessa tarkasteltiin 129 782 henkilöä, jotka olivat käyttäneet 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua vähintään kerran. Vertailuryhmään kuului 645 255 samanikäistä henkilöä, jotka eivät käyttäneet kokeilua mutta kävivät tarkastelujaksolla vähintään kerran perustason lääkärillä.
Analyysi perustuu Kelan rekisteritietoihin valinnanvapauskokeilun käynneistä ja muista yksityislääkärikäynneistä sekä THL:n avoHILMO-rekisterin tietoihin julkisen perusterveydenhuollon lääkärikäynneistä.
Tuloksia on pidettävä alustavina, koska kokeilun käyttöä tarkasteltiin vasta sen ensimmäisten kymmenen kuukauden ajalta. Hoidon jatkuvuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä on tarpeen arvioida pidemmällä aikavälillä. Jatkossa Kela tutkii jatkuvuutta myös sairauskohtaisissa hoitopoluissa.
Lisätiedot
Kelan tutkijat ovat tarkastelleet aihetta tarkemmin Kelan tutkimusblogissa.