Pojat saavat enemmän lääkkeitä lapsuudessa, mutta teini-iässä sukupuoliero kääntyy toisin päin
Ensimmäinen kaiken suomalaislasten reseptilääkekäytön kattava tutkimus osoittaa, että pojat saavat lapsuudessa enemmän lääkkeitä kuin tytöt, mutta noin 14 vuoden iässä ero kääntyy. Teini-ikäiset tytöt saavat reseptilääkkeitä teinipoikia useammin, eikä ero selity pelkästään ehkäisyvalmisteilla.
Pojat käyttävät enemmän lääkkeitä kuin tytöt 13-vuotiaiksi asti, kertoo Kelan ja Tampereen yliopiston tutkimus. Ero on suurimmillaan 9–11-vuotiaana, jolloin pojat saavat puolitoistakertaisen määrän lääketoimituksia tyttöihin verrattuna.
Noin 14 vuoden iässä asetelma kääntyy ja ero kasvaa. 17-vuotiaat tytöt saavat jo noin 1,7 kertaa enemmän lääketoimituksia kuin samanikäiset pojat. Hormonaaliset ehkäisyvalmisteet selittävät osan erosta, mutta eivät kaikkea.
– Pojat käyttävät ennen teini-ikää enemmän erityisesti ADHD-lääkkeitä ja astmalääkkeitä. Teinitytöt puolestaan käyttävät paitsi ehkäisyä, myös enemmän akne-, masennus- ja kipulääkkeitä kuin teinipojat, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Heini Kari.
Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa kattavasti kaikkien suomalaislasten reseptilääkkeiden käyttöä vuosina 2017–2025 Kanta-reseptikeskuksen tietoihin perustuen. Aineisto kattaa vuosittain noin miljoona lasta, yhteensä yli 1,3 miljoonaa lasta ja 21 miljoonaa apteekista toimitettua reseptilääkettä.
Nuorten lääkkeiden käyttö lisääntyy
Vuosittain noin puolet suomalaisista lapsista käyttää vähintään yhtä reseptilääkettä. Yleisintä reseptilääkkeiden käyttö on päiväkoti-ikäisillä pojilla.
Kokonaisuutena alle 18-vuotiaiden reseptilääkkeiden kulutus muuttui vain vähän, mutta nuoret ovat tähän poikkeus. Lääkkeiden käyttö lisääntyi 14–17-vuotiailla nuorilla molemmilla sukupuolilla. Suhteessa lähtötilanteeseen kasvu oli kuitenkin suurempaa teinipojilla kuin teinitytöillä.
– Kaikkia syitä sukupuolten välisiin eroihin lääkekulutuksessa ja erojen muutoksiin iän myötä ei vielä tunneta. Selittäjiä voivat olla esimerkiksi hormonaaliset muutokset, kehon kasvu, aivojen kehitysvaiheet ja erot hoitoon hakeutumisessa, sanoo lastentautien erikoislääkäri, Tampereen yliopiston dosentti Péter Csonka.
Keskimäärin enemmän lääkkeitä lasta kohden
Suomalaislapsista hieman useampi kuin joka toinen käyttää vuosittain jotakin reseptilääkettä. Tämä osuus ei suuresti muuttunut tutkimusjaksolla 2017–2025.
Vaikka reseptilääkkeitä käyttävien lasten osuus pysyi melko vakaana, reseptilääkkeitä käyttäneille lapsille toimitettiin vuonna 2025 keskimäärin enemmän reseptilääkkeitä kuin vuonna 2017. Keskimääräinen lääketoimitusten määrä kasvoi 4,2:sta 4,9:ään lasta kohden eli noin 17 % yhdeksässä vuodessa.
Lääketoimitusten määrä on suurempi ja kasvoi enemmän nuorilla kuin pienemmillä lapsilla. 12–17-vuotiaat saivat keskimäärin 4,6 lääketoimitusta vuonna 2017 ja 5,5 vuonna 2025. Määrä kasvoi siis noin 20 %.
– Erityisesti nuorten lääkkeiden käyttö ansaitsee jatkossa aiempaa enemmän huomiota, sillä suurimmat muutokset näkyivät juuri 14–17-vuotiailla, sanoo Heini Kari.
Lisätiedot
Alkuperäinen tutkimus: Csonka P, Leppänen J, Koskinen H, Kari H. Stable Overall Volume, Shifting Structure: Nine Years of Paediatric Outpatient Prescribing and Dispensing in Finland, 2017–2025. Clin Epidemiol. 2026;18:636160. DOI: 10.2147/CLEP.S636160
Heini Kari
tutkimuspäällikkö, Kela
020 634 1922
heini.kari@kela.fi
Péter Csonka
lastentautien erikoislääkäri, dosentti, Tampereen yliopisto
050 366 1103
peter.csonka@tuni.fi