Näissä Suomen kunnissa työkyvyttömyys kuormittaa eniten ja vähiten – Kela ja THL julkaisivat Kansallisen terveysindeksin kuntatiedot | Työnantajat | KelaSiirry sisältöön

Näissä Suomen kunnissa työkyvyttömyys kuormittaa eniten ja vähiten – Kela ja THL julkaisivat Kansallisen terveysindeksin kuntatiedot

Julkaistu 8.12.2023

Pahiten työkyvyttömyydestä kärsivät kunnat löytyvät Itä- ja Pohjois-Suomesta, kertovat Kelan ja THL:n julkaisemat Kansallisen terveysindeksin kuntatiedot. Paras tilanne on eteläisessä Suomessa. Myös sairastavuus on suurinta idässä ja pohjoisessa.

Kansallisen terveysindeksin sairastavuusindeksi ja työkyvyttömyysindeksi kuntatasolla. Kartasta näkee, että työkyvyttömyystilanne ja sairastavuustilanne ovat pahimpia itäisessä ja pohjoisessa Suomessa. Paras tilanne sen sijaan on eteläisessä Suomessa ja rannikkoseuduilla.
Kela ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat julkaisseet kuntatason vertailulukuja ylläpitämässään Kansallisessa terveysindeksin tietokokonaisuudessa, joka kuvaa laajasti työkyvyttömyyden ja sairauksien yleisyyttä eri puolilla Suomea. Kuntien väliset erot, ja samalla myös hyvinvointialueiden sisäiset erot, työkyvyttömyyden ja eri sairauksien aiheuttamassa kuormituksessa ovat merkittäviä.

Kansallisen terveysindeksin vertailuluvuissa koko maan keskiarvo on 100. Sitä suuremmat luvut kertovat yleisemmästä työkyvyttömyysetuuksien saamisesta tai sairastavuudesta kunnissa. Matalammat luvut kertovat keskimääräistä vähäisemmästä työkyvyttömyysetuuksien saamisesta tai sairastavuudesta.

Työkyvyttömyys kuormittaa eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa

Kansallisen terveysindeksin työkyvyttömyysindeksi kuvaa työkyvyttömyyseläkkeeseen, sairauspäivärahaan ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyviä alueellisia eroja.

Työkyvyttömyyden tuoreet vertailuluvut Kansallisessa terveysindeksissä ovat korkeimpia Pohjois-Savon Rautavaaralla, Tuusniemellä ja Kaavilla. Näissä kunnissa indeksi on myös kasvanut viimeisten vuosien varrella, eli tilanne on heikentynyt maan keskiarvoon nähden.

– Itä- ja Pohjois-Suomen työkyvyttömyystilanne näkyy selvästi Kansallisessa terveysindeksissä. Pohjois-Savossa paljon haasteita aiheuttaa se, että iäkkään väestön osuus kasvaa ja työssä oleva väestö vähenee. Töitä ja veronmaksajia tarvittaisiin pieniin kuntiin lisää, sanoo Kelan tutkimuksen ylilääkäri Riitta Luoto.

Kymmenen korkeinta työkyvyttömyyden vertailulukua löytyy kunnista, jotka on listattu seuraavaan taulukkoon. Taulukon tiedot ovat ikävakioimattomia eli eroja ikärakenteessa ei ole tässä otettu huomioon. Ikävakioinnilla erot kapenevat, mutta vain muutama kunta 10 työkyvyttömimmän listassa vaihtuu.

Taulukko 1: Suomen työkyvyttömimmät kunnat. Kansallisen terveysindeksin työkyvyttömyysindeksin 10 korkeinta kuntien vertailulukua (ikävakioimaton). Koko maa = 100.
KuntaIndeksiluku
Rautavaara298
Tuusniemi278
Kaavi256
Puolanka251
Vaala229
Posio224
Hyrynsalmi224
Pudasjärvi220
Vesanto217
Pyhäjärvi212

 

Terveysriskit kasaantuvat tutkimusten mukaan vähemmän koulutetuille, pienituloisille ja pitkäaikaistyöttömille. Myös alueellinen sote-palveluiden tarjonta voi vaikuttaa tuloksiin.

– Kun alueilla tutustutaan näihin tuloksiin, on hyvä pitää mielessä, että esimerkiksi lääkäripula voi vähentää työkyvyttömyysetuuksien saamista, kun päätöksiin tarvittavia lausuntoja ei ole saatavissa. Silloin kunnan vertailuluku Kansallisessa terveysindeksissä voi olla todellisuutta matalampi, huomauttaa Luoto.

Työkyvyttömyyttä on vähiten eteläisessä Suomessa

Paras työkykytilanne on Kansallisen terveysindeksin valossa Uudenmaan kunnissa, joista kärjessä ovat Kauniainen, Espoo, Sipoo, Helsinki ja Kirkkonummi. Myös yksi Pohjanmaan kunta ja yksi Pirkanmaan kunta mahtuu mukaan kymmenen joukkoon.

– Kuntien suurten erojen taustalla ovat muun muassa väestön elintavat, ikäjakauma, työllisyystilanne ja tulotaso. Myös muuttoliike vaikuttaa, kun terveimpiä ja työkykyisimpiä muuttaa työn perässä eteläiseen Suomeen, selittää Luoto.

Manner-Suomessa kymmenen pienintä työkyvyttömyyden vertailulukua löytyy kunnista, jotka on listattu seuraavaan taulukkoon. Ahvenanmaan kunnissa pieni asukasmäärä aiheuttaa indeksilaskentaan epävarmuutta ja vaarantaa tietosuojan, ja siksi ne on jätetty pois.

Taulukko 2: Suomen työkykyisimmät kunnat (pois lukien Ahvenanmaa): Kansallisen terveysindeksin työkyvyttömyysindeksin 10 matalinta kuntien vertailulukua (ikävakioimaton). Koko maa = 100.
KuntaIndeksiluku
Kauniainen48
Espoo54
Sipoo63
Helsinki64
Kirkkonummi66
Vantaa68
Pornainen72
Mustasaari72
Pirkkala73
Nurmijärvi73

 

Sairaudet ja työkyvyttömyys kulkevat käsi kädessä

Sairastavuus on suurinta pitkälti samoissa itäisen ja pohjoisen Suomen kunnissa kuin työkyvyttömyys, ilmenee Kansallisen terveysindeksin sairastavuusindeksistä. Sen sijaan terveimpien kuntien joukko painottuu jonkin verran enemmän Pohjanmaalle kuin työkykyisimpien joukko.

Kuntien välisiin eroihin vaikuttaa työkyvyttömyysindeksilukuja enemmän myös kuntien asukkaiden ikärakenne. Indeksin ikävakioidussa versiossa ikärakenteen vaikutus on huomioitu. 

– Suurin osa työkyvyttömyydestä johtuu niistä sairauksista, joita mittaamme sairastavuusindeksissä, joten on odotettua, että tulokset ovat samansuuntaiset, sanoo THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen

Pitkiä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä aiheuttavat erityisesti vakavat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Niiden esiintyvyydessä myös kuntien väliset erot ovat suuret.

– Lisäksi alkoholisairastavuus on erityisen yleistä monissa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnissa ja vähäistä Pohjanmaan rannikkoalueen kunnissa. Päihdeongelmien merkitystä työkyvyttömyyden taustalla pitäisikin selvittää aiempaa tarkemmin, Koponen pohtii.

Koponen muistuttaa, että hyvinvointialueeseen voi kuulua sekä korkean että alhaisen sairastavuuden kuntia. Tämä olisi tärkeä ottaa huomioon, kun päätetään alueen palveluverkosta ja lähipalveluista. 

Mikä Kansallinen terveysindeksi?

Kansallinen terveysindeksi on useista indikaattoreista koostuva tietokokonaisuus, joka kuvaa Suomen alueellisia eroja sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä. Kansallinen terveysindeksi on korvannut entiset THL:n sairastavuusindeksin ja Kelan terveyspuntarin.

Kansallisen terveysindeksin tietokokonaisuuteen kuuluvien indikaattorien avulla hyvinvointialueet voivat vertailla oman väestönsä sairaus- ja työkyvyttömyystaakkaa koko maahan ja muihin alueisiin. Myös oman alueen kuntien välinen vertailu on nyt mahdollista.

Tieto esimerkiksi siitä, mitkä sairaudet kuormittavat alueella tai kunnassa eniten, auttaa ehkäisemään ongelmien syntyä ja ryhtymään alueellisiin toimiin, joilla väestön hyvinvointia ja terveyttä voidaan parantaa. Valtakunnallisella tasolla indeksitietoja voidaan hyödyntää väestön sairastavuuden ja työkyvyttömyyden kehityksen ja alueellisten erojen seurannassa.

Kansallisen terveysindeksin indikaattorit julkaistaan sekä ikävakioituina että ikävakioimattomina. Ikävakioimaton indeksi kertoo alueen sairastavuuden tai työkyvyttömyyden todellisesta yleisyydestä ja sen aiheuttamasta palvelujen tarpeesta. Ikävakioitu indeksi kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta.

Lisätietoa

Tarkastele itse Kansallisen terveysindeksin kuntakohtaisia vertailulukuja:

Sivu päivitetty 7.12.2023