Minkä lääkkeiden kustannukset ovat kasvaneet ja vähentyneet eniten? Kelan ja Fimean lääkesovellus kertoo | Kumppanit | KelaSiirry sisältöön

Minkä lääkkeiden kustannukset ovat kasvaneet ja vähentyneet eniten? Kelan ja Fimean lääkesovellus kertoo

Julkaistu 17.10.2023

Äskettäin päivitetty lääkekustannusten seurantasovellus paljastaa lääkkeet, joiden kustannukset yhteiskunnalle ovat kasvaneet eniten viimeisten vuosien aikana. Viiden kärjessä löytyy lääkkeitä veren hyytymisen estämiseen, tyypin 2 diabetekseen ja autoimmuunisairauksiin.

Kela ja Fimea ovat päivittäneet sovelluksensa, jolla voi verrata avo- ja laitoshoidossa käytettävistä lääkkeistä niitä, joiden lääkekustannukset ovat kasvaneet tai vähentyneet eniten koko maassa tai alueellisesti. Sovelluksessa voi tarkastella joko kaikkia lääkeaineita tai tiettyä lääkeryhmää. Sovellus sisältää päivityksen jälkeen tiedot vuosilta 2017–2022.

– Lääkkeiden kustannukset kasvavat vuosi vuodelta. Sovelluksemme auttaa tunnistamaan ne lääkkeet, joiden kustannuskehitykseen olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota, sanoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.

Sovelluksen käyttö on maksutonta eikä se edellytä kirjautumista. Kuka tahansa voi käyttää sovellusta, mutta sen kohderyhmä on erityisesti lääkealan viranomaiset, arviointi- ja lääkehankintatyötä tekevät ja muut lääkealan ammattilaiset. Sovellus perustuu Kelan reseptitiedoston ja Fimean tukkumyyntirekisterin tietoihin.

Avohoidossa kasvoivat eniten veren hyytymisen estäjän ja kahden diabeteslääkkeen kustannukset

Lääkekustannukset kasvoivat avohoidossa yhteensä 150 miljoonaa euroa vuosien 2020 ja 2022 välillä. Lähes 80 miljoonaa tästä kasvusta tapahtui viidessä lääkeaineessa. Nämä olivat veren hyytymisen estämiseen tarkoitettu apiksabaani (kasvua 25,4 miljoonaa euroa), tyypin 2 diabeteslääkkeet semaglutidi (24,5 milj. €) ja empagliflotsiini (10,6 milj. €) sekä autoimmuunisairauksien hoidossa käytettävät infliksimabi (9,5 milj. €) ja ustekinumabi (9,1 milj. €).

Avohoidon kustannukset puolestaan vähenivät eniten sellaisilla lääkkeillä, jotka tulivat viitehintajärjestelmän piiriin, ja biologisilla lääkkeillä, joille tuli markkinoille biosimilaareja. Selvästi suurin kustannusten pudotus oli syöpälääke lenalidomidilla, jonka kustannukset vähenivät 25 miljoonaa euroa.

– Yli puolet viime vuosien avohoidon lääkkeiden kustannuskasvusta tulee viiden lääkeaineen kustannuksista. Onneksi kustannusten kasvua pystytään hillitsemään niin viitehintajärjestelmällä kuin esimerkiksi edullisempien biologisten valmisteiden laajemmalla käytöllä ja kustannusten huomioimisella lääkkeitä määrätessä, sanoo Kurko.

Sairaaloissa kasvoivat tukkumyyntihinnoilla eniten kahden syöpälääkkeen kustannukset

Lääkkeet, joiden kustannukset kasvoivat eniten sairaaloissa tukkuohjehinnoilla laskettuna, olivat syövän hoidossa käytettävät pertutsumabin ja trastutsumabin yhdistelmävalmiste (tukkuhinnoissa kasvua 20,3 miljoonaa euroa) ja pembrolitsumabi (14,1 milj. €), silmänpohjan kostean ikärappeuman hoidossa käytettävä aflibersepti (10,5 M€), C-hepatiitin hoitoon tarkoitettu glekapreviiria ja pibrentasviiria sisältävä yhdistelmävalmiste (10,0 M€) sekä multippelin myelooman hoidossa käytettävä daratumumabi (7,0 M€).

Sairaaloissa käytettyjen lääkkeiden kustannusten vertailuun liittyy enemmän rajoituksia kuin avohoidon lääkkeiden vertailuun. Tämä johtuu siitä, että sairaalat usein hankkivat lääkkeitä sopimushinnoilla, jotka ovat tukkuohjehintoja edullisempia. Sopimushinnat ovat yleensä liikesalaisuuksia. Tukkuohjehintoihin perustuvia tuloksia voidaan kuitenkin pitää vertailussa suuntaa-antavina.

Sivu päivitetty 17.10.2023