5 kysytyintä kysymystä ADHD:sta ja vammaistuesta
Voiko ADHD-diagnoosin perusteella saada Kelan maksamaa vammaistukea? Entä mitä hakemuksessa kannattaa kertoa ja miten lääkitys vaikuttaa arviointiin? Kokosimme vastauksia viiteen usein kysyttyyn kysymykseen.
Moni pohtii, millä perusteilla Kela myöntää vammaistukea, kun hakijalla on todettu ADHD. Vammaistuen ratkaisee aina yksilöllinen tilanne, mutta tietyt kysymykset toistuvat asiakkaiden yhteydenotoissa.
Ei saa.
Pelkkä diagnoosi ei ratkaise oikeutta vammaistukeen. Arvioinnissa tarkastellaan sitä, miten ADHD vaikuttaa arkeen ja toimintakykyyn.
Lapsen kohdalla arvioidaan sitä, tarvitseeko hän ADHD:n vuoksi enemmän hoitoa, huolenpitoa tai kuntoutusta kuin samanikäinen lapsi yleensä. Aikuisen kohdalla huomioidaan toimintakyvyn heikentyminen, ADHD:sta aiheutuva haitta sekä avun ja ohjauksen tarve arjessa.
Sama diagnoosi voi vaikuttaa eri ihmisten elämään hyvin eri tavoin. Joku voi tarvita paljon tukea ja ohjausta arjessa, kun taas toinen selviytyy arjen tilanteista melko itsenäisesti. Vammaistuen oikeutta arvioidaan sen perusteella, miten ADHD vaikuttaa juuri kyseisen henkilön tai hänestä huolehtivan läheisen arkeen.
Hakemuksessa kannattaa kuvata mahdollisimman konkreettisesti, miten ADHD näkyy arjessa kotona, päiväkodissa, koulussa, opiskelussa tai työssä.
Jos haet lapselle vammaistukea, kerro esimerkiksi, tarvitseeko lapsi ADHD:n vuoksi samanikäisiin lapsiin verrattuna tavallista enemmän apua, muistuttamista, ohjausta, valvontaa, rauhoittelua tai tukea sosiaalisissa tilanteissa. Kuvaa tilanteita erilaisissa arjen ympäristöissä. Kerro esimerkiksi, miten pukeutuminen, peseytyminen, ruokailu, läksyjen tekeminen tai päivärytmin noudattaminen sujuvat.
Jos haet aikuisen vammaistukea, kuvaa esimerkiksi muistamisen ja ajanhallinnan vaikeuksia, lääkkeiden ottamista, asioiden aloittamista ja loppuun saattamista sekä sitä, tarvitsetko toisen henkilön ohjausta tai muistuttelua.
Tärkeintä on kuvata konkreettisia tilanteita hakijan arjesta. Pelkkä tieto diagnoosista ei kerro riittävästi siitä, miten ADHD vaikuttaa arkeen tai kuinka paljon se aiheuttaa avun, ohjauksen tai muun tuen tarvetta.
Lääkitys ei ole vammaistuen saamisen edellytys.
Vammaistuen arvioinnissa huomioidaan henkilön kokonaistilanne. Arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi toimintakykyä, arjen tuen tarvetta, hoitoa ja kuntoutusta sekä sitä, miten ADHD vaikuttaa arkeen.
Joillakin lääkitys helpottaa oireita merkittävästi. Toisilla oireita voi olla edelleen paljon hoidosta huolimatta. Siksi myös lääkityksen vaikutusta tarkastellaan osana henkilön kokonaistilannetta.
ADHD:ta tulee kuitenkin hoitaa terveydenhuollon kanssa sovitulla tavalla. Näin henkilön tilannetta ja toimintakykyä voidaan arvioida mahdollisimman luotettavasti.
Hakemuksessa kannattaa kertoa käytössä olevasta hoidosta ja kuntoutuksesta sekä siitä, miten ne vaikuttavat arkeen. Voit kuvata myös niitä arjen haasteita, joita hoidosta tai kuntoutuksesta huolimatta edelleen on.
Ei voi.
Hyvät arvosanat tai työssä käyminen eivät yksin ratkaise oikeutta vammaistukeen. Huomioon otetaan myös se, miten ADHD vaikuttaa toimintakykyyn, arjen sujumiseen ja tuen tarpeeseen.
Lapsi voi esimerkiksi menestyä koulussa hyvin, mutta tarvitsee jatkuvaa muistuttamista, paljon aikuisen tukea läksyjen tekemiseen, tavallista enemmän apua päivän hallintaan tai tukea sosiaalisissa tilanteissa.
Vastaavasti aikuinen voi käydä työssä tai opiskella, vaikka arki vaatisi erilaisia tukitoimia. Joku voi tarvita ohjausta tai muistuttelua toiselta henkilöltä, kun taas toinen voi hyödyntää esimerkiksi muistutuksia, hälytyksiä, kalentereita tai muita arkea tukevia järjestelyjä.
Koulumenestys tai työssä käyminen ovat osa kokonaisuutta, mutta ne eivät yksin kerro sitä, millaisia vaikutuksia ADHD:lla on henkilön arkeen.
Vaikka ADHD-diagnoosi ei muutu, sen vaikutukset toimintakykyyn ja arkeen voivat muuttua. Esimerkiksi hoito, kuntoutus, elämäntilanne ja käytössä olevat tukitoimet voivat vaikuttaa siihen, miten henkilö selviytyy päivittäisistä tilanteista.
Kela tarvitsee hakemuksen lisäksi ajantasaisen lääketieteellisen selvityksen terveydentilasta ja toimintakyvystä. Ajantasaisen lausunnon tai muun selvityksen avulla voidaan arvioida, miten ADHD vaikuttaa henkilön tilanteeseen tukea haettaessa.
Lääkärinlausunto ei kuitenkaan yksin kuvaa arkea. Hakemuksessa kannattaa kertoa konkreettisesti, miten ADHD vaikuttaa esimerkiksi päivittäisiin toimintoihin, opiskeluun tai työhön ja millaista apua, ohjausta tai muita tukitoimia henkilö tarvitsee.