Kela kehittää neurokirjon lasten ja nuorten kuntoutukseen ohjautumista | KelaSiirry sisältöön
Tiedote

Kela kehittää neurokirjon lasten ja nuorten kuntoutukseen ohjautumista

Julkaistu 10.5.2024

Kela aloittaa yhteistyöprojektin, jonka tavoitteena on, että lapset ja nuoret saavat neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvää kuntoutusta oikeassa vaiheessa. Projektin taustalla on voimakas kasvu Kelan neuropsykiatrisiin kuntoutuspalveluihin hakeutuneiden määrässä. Ensisijainen vastuu neurokirjon lasten ja nuorten hoidosta ja kuntoutuksesta on hyvinvointialueilla, ja myös koulun tukitoimet ovat keskeisiä.

Kelan hallinnoimassa valtakunnallisessa projektissa kehitetään yhteistyötä ja työnjakoa, joka liittyy lasten ja nuorten neurokehityksellisten häiriöiden kuntoutukseen. Projektin avulla edistetään sujuvia palvelupolkuja sekä kartoitetaan ja levitetään olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyvinvointialueiden, kuntien ja Kelan välillä. Tavoitteena on, että selkeämpi työnjako ja yhteiset toimintamallit parantavat tuen, hoidon ja kuntoutuksen saamista oikeaan aikaan ja vaikuttavasti.

Kelan neurokehityksellisten häiriöiden kuntoutukset ovat suosittuja

Tällä hetkellä Kelan järjestämät lasten ja nuorten neurokehityksellisten häiriöiden sopeutumisvalmennuskurssit ja kuntoutuspalvelut ovat erittäin suosittuja. Eniten kasvua on ollut nuorten Oma väylä -kuntoutuksessa, johon osallistuneiden määrä yli viisinkertaistui vuodesta 2021 vuoteen 2023. Myös perheille suunnatut kurssit sekä LAKU-perhekuntoutus ovat olleet hyvin kysyttyjä. LAKU- ja Oma väylä -kuntoutukset ovat harkinnanvaraista kuntoutusta, jota Kela järjestää eduskunnan vuosittain myöntämän määrärahan puitteissa.

Viime vuosina erityisesti niiden asiakkaiden määrä on kasvanut paljon, jotka hakeutuvat Kelan kuntoutukseen ADHD-diagnoosin perusteella. ADHD:n vuoksi kuntoutusta saavien asiakkaiden määrä on lähes yhdeksänkertaistunut ajanjaksolla 2014–2023.

Lisärahoitus turvaa kuntoutuksia väliaikaisesti – hyvinvointialueiden kehitettävä toimintaansa lähivuosina

Hallitus on myöntänyt Kelalle lisärahoitusta, jotta lasten ja nuorten neurokehityksellisten häiriöiden kuntoutusta voidaan lähivuosina turvata kasvaneista asiakasmääristä huolimatta. Kelalle myönnettiin harkinnanvaraiseen kuntoutukseen 7,5 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2023 ja 22 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2024.

Tämä väliaikainen rahoitus turvaa nykyisen palvelutarjonnan noin vuoteen 2027 saakka, jos asiakasmäärien kasvu ei jatku. Kela järjestää harkinnanvaraista kuntoutusta myös lisärahoituksen loppumisen jälkeen. Neurokehityksellisiin häiriöihin myönnettävien kuntoutusten määrä tulee kuitenkin vähenemään.

Tällöin on tärkeää, että hyvinvointialueet tarjoavat riittävästi palveluja neurokirjon lapsille ja nuorille. Vastuu neuropsykiatrisen kuntoutuksen toteuttamisesta kuuluu lainsäädännön mukaan ensisijaisesti hyvinvointialueille. Kelan harkinnanvaraiset kuntoutuspalvelut paikkaavat tällä hetkellä osittain puutteellisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Palveluja tulisi saada varhaisessa vaiheessa ja ilman diagnoosia

Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tulisi saada neurokehityksellisten häiriöiden oireisiin varhaisessa vaiheessa. Tukea pitäisi saada myös ilman diagnoosia. Kelan kuntoutus voi täydentää lapsen tai nuoren hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuutta silloin, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut eivät ole riittävän tukevia. Neurokirjon lasten ja nuorten pärjäävyyden tukemisessa myös varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten rooli on keskeinen.

Nyt alkava projekti keskittyy näiden toimijoiden yhteistyöhön. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret perheineen saavat sopivaa tukea, hoitoa ja kuntoutusta osana arkeaan, oikeassa vaiheessa ja yhdessä sovittujen käytäntöjen mukaisesti.

Yhteystiedot

Riina-Maria Leskelä
projektipäällikkö, Kela
riina-maria.leskela@kela.fi
 

Sivu päivitetty 1.7.2024