Kelan lausunto: Toimeentulotukeen ehdotettu uudistus kasvattaa Kelan työmäärää merkittävästi mutta myös sujuvoittaa tuen toimeenpanoa

Hallitus esittää uudistusta toimeentulotukeen. Uudistuksen tärkein tavoite on vahvistaa asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja säästää 74 miljoonaa euroa toimeentulotukimenoissa. Tähän pyritään muun muassa sillä, että asiakkaita velvoitetaan entistä tiukemmin hakemaan kokoaikatyötä ja toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tukia. Esitystä koskevassa lausunnossaan Kela korostaa, että uudistuksen onnistuminen edellyttää riittäviä palveluita ja tiivistä yhteistyötä viranomaisten välillä.

Toimeentulotukeen esitetyn uudistuksen tavoitteena on yhtäältä vahvistaa asiakkaan itsenäistä selviytymistä, vähentää pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta ja selkiyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena tukena niille, jotka eivät kykene turvaamaan omaa ihmisarvoisen elämän edellyttämää toimeentuloaan.

Toisaalta uudistuksen tavoitteena on kasvattaa työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta. Toimeentulotukimenoihin haetaan 74 miljoonan euron säästöjä.

Uudistuksen keinovalikoiman ydintä on se, että jatkossa painotettaisiin entistä tiiviimmin asiakkaiden velvollisuutta hakea kokoaikatyötä ja toimeentulotukeen nähden ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyystukea, asumistukea, opintotukea ja työkyvyttömyysetuuksia. Hallituksen esityksen mukaan toimeentulotuen perusosaa alennetaan 50 %, jos asiakas ei kuukauden sisällä toimeentulotuen myöntämisestä hae niitä ensisijaisia etuuksia, joihin hänellä on oikeus.

Kela antoi lausuntonsa – näkee esityksessä haasteita ja mahdollisuuksia

Kela näkee ehdotetussa uudistuksessa haasteita ja mahdollisuuksia. Uudistus esimerkiksi kannustaisi kuntia nuorten työllistämiseen mahdollisimman nopeasti, jotta tukiaika jäisi nykyistä lyhyemmäksi.

– Uudistuksen tavoite lisätä toimeentulotuen velvoittavuutta tukee sitä, että toimeentulotuen asiakkaat pääsevät aiempaa paremmin ensisijaisille etuuksille ja tarvitsemiensa palvelujen piiriin. Asiakkaiden aseman turvaamisen ja uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta riittävät palvelut ovat aivan keskeisiä, kertoo etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen Kelasta.

Kela painottaa, että asiakkaiden oikea-aikainen ohjaus heidän tarvitsemiinsa palveluihin vaatii aiempaa tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten välillä. Tiedonkulkua esimerkiksi Kelan, hyvinvointialueiden ja työllisyysalueiden välillä on parannettava ja automaation mahdollisuuksia kasvatettava.

Heikennys asiakkaiden asemaan ja merkittävä työmäärän lisäys Kelalle

Perusosan alennukset osuvat niihin yhteiskunnan heikompiosaisiin, jotka eivät suoriudu velvoitteistaan.  Toimeentulotuen taso on nähty jo nykyisellään riittämättömäksi minimitoimeentulon turvaamiseen.

– Uudistuksen yhteydessä asiakkaan velvollisuuksia lisätään merkittävästi ja velvoitteiden laiminlyönnin seuraukset ovat aikaisempaa suurempia. Toimeenpanon näkökulmasta haasteena on puolestaan se, että työmäärä lisääntyy huomattavasti, Marja-Leena Valkonen sanoo.

Kelassa on arvioitu, että esimerkiksi perusosan alentamisharkintojen määrä kasvaisi nykyisestä vuosittaisesta noin 42 000:sta lähes 160 000 harkintaan vuodessa.

– Tarvittavat resurssit on turvattava, jotta pystymme hoitamaan tehtävän. Odotamme myös, että päätösten tekemisen haastavuus ja oikaisuvaatimusten määrä kasvavat. Painotammekin lausunnossamme, että lakiin saataisiin vielä selkeämmin esille esimerkiksi perusosan alentamista koskevat harkintaperiaatteet ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan ja kohtuullisuusarvion tueksi. Joudumme Kelassa tämän joka tapauksessa ohjeistamaan, Valkonen sanoo.

Toimeentulotuen käsittelyä halutaan myös keventää ja sujuvoittaa

Uudistus sisältää kuitenkin myös toimeentulotuen toimeenpanoa keventäviä kohtia: siinä esimerkiksi halutaan säätää tuen lakkauttamisesta, selkeyttää tulojen huomioimista ja täsmentää menettelyä asiavirheen korjaamisessa.

– Nykylaissa ei säädetä lainkaan siitä, missä tilanteissa toimeentulotuki voidaan lakkauttaa. Uudistuksen yhteydessä lain halutaan mahdollistavan tuen lakkauttamisen esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa tuensaaja muuttaa ulkomaille tai työllistyy, Valkonen kertoo.

– Tämä mahdollistaisi samalla sen, että Kela voisi aikaisempaa useammin tehdä 1–2:ta kuukautta pidempiä päätöksiä niille asiakkaille, joiden elämäntilanteeseen ei ole luvassa muutoksia. Näin asiakkaan hakemusbyrokratia vähenisi ja toimeenpanon tehokkuus kasvaisi. Pidemmälle ajalle tehtyihin päätöksiin voisi aina hakea muutosta tai ne voitaisiin tarvittaessa lakkauttaa.

Hallituksen lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa, ja muutokset tulisivat voimaan 1.2.2026. Kela tiedottaa asiasta tarkemmin, kun lakiesityksen käsittely eduskunnassa etenee.

Lisätietoja asiakkaille