Kysely: Nykyinen kuntoutusjärjestelmä on ammattilaisten mielestä pääosin toimiva – kuntoutukseen pääsyä pitäisi sujuvoittaa

Kuntoutuksen eri toimijat pitävät suomalaista kuntoutusjärjestelmää tällä hetkellä pääosin erittäin tai melko toimivana. Kuitenkin kuntoutukseen pääsyssä, toimijoiden välisessä yhteistyössä ja tiedonkulussa on parantamisen varaa. Kelan rooli nähdään tärkeänä erityisesti tasavertaisen kuntoutukseen pääsyn ja toteutumisen kannalta.

Kela selvitti syksyllä 2021 kuntoutuksen eri toimijoiden ja päättäjien näkemyksiä suomalaisesta kuntoutusjärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 1800 henkilöä ja vastaajiin kuului kuntoutuksen palveluntuottajia, järjestöjä, terveydenhuollon ammattilaisia sekä kunta- ja sote-sektorin päättäjiä.

Kyselyn tulosten mukaan tärkeimpinä asioina onnistuneen kuntoutuksen toteutumisessa korostuvat kuntoutuksen oikea-aikaisuus, hyödyllisyys ja vaikuttavuus sekä kuntoutusta toteuttavan henkilöstön kokeneisuus ja osaaminen.

Kyselyn vastaajat näkevät kehitettävää erityisesti kuntoutukseen pääsyn prosessissa, jonka ongelmakohdiksi nostettiin prosessin hitaus, tiedonpuute ja resurssipula. Myös eri toimijoiden välisessä yhteistyössä ja tiedonkulussa on parantamisen varaa.

”Kelalla on vuosittain yli 140 000 kuntoutusasiakasta eri puolilta Suomea. Asiakasmäärä on kasvussa. Myös me näemme sen, että onnistunut, oikea-aikainen kuntoutus edellyttää laajaa, moniammatillista yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken”, sanoo etuuspäällikkö Tuula Ahlgren Kelasta.

Uusia toimintamalleja ja kuntoutuksen muotoja tarvitaan

Kyselyyn vastanneiden käsitys Kelan järjestämästä kuntoutuksesta on varsin positiivinen ja selvä enemmistö kaikista vastaajaryhmistä pitää Kelan roolia Suomen kuntoutuskentässä tärkeänä erityisesti tasavertaisen kuntoutukseen pääsyn ja toteutumisen kannalta. Tätä mieltä on 97 % kyselyyn vastanneista palveluntuottajista, 91 % järjestöistä ja 85 % terveydenhuollon ammattilaisista.

Kelalla nähdään tärkeä rooli myös kuntoutuksen tutkimisessa ja kehittämisessä sekä uusien kuntoutusmuotojen luomisessa.

”Tutkimme ja kehitämme Kelassa jatkuvasti uusia kuntoutusmuotoja ja yhteistyömalleja, jotta kuntoutus olisi mahdollisimman tehokasta ja asiakkaan kuntoutuspolku sujuva. Esimerkiksi valtakunnallisessa Kela sairaalassa -projektissa etsimme uusia, yhteisiä toimintamalleja erikoissairaanhoidon kanssa”, etuuspäällikkö Maiju Kummunmäki Kelasta kertoo.

Kuntoutukseen panostettava nykyistä enemmän

Kokonaisuudessaan kyselyn vastaajat näkevät, että yhteiskunnan kannattaisi panostaa kuntoutukseen nykyistä enemmän ja että yhteiskunnalla myös pitäisi olla siihen varaa.

”Toimiva kuntoutus on kustannustehokas keino edistää ihmisten hyvinvointia ja tukea työ- ja toimintakykyä. Siitä hyötyvät kuntoutusasiakkaiden ja heidän lähipiirinsä lisäksi myös yritykset ja koko yhteiskunta, kun meillä on hyvinvoivia ja toimintakykyisiä työntekijöitä ja veronmaksajia”, sanoo etuuspäällikkö Maiju Kummunmäki.

Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa on kaavailtu siirrettäväksi hyvinvointialueille osana sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkua. Toistaiseksi nämä kuntoutusmuodot ovat kuitenkin jäämässä Kelan vastuulle.

Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista katsoo, että monikanavarahoituksen purkamiseen liittyisi riski kuntoutuksen vähenemisestä ja varojen kohdentumisesta muuhun toimintaan. Tätä mieltä on järjestöt 81 %, palveluntuottajat 93 %, kuntapäättäjät 69 %, terveydenhuollon ammattilaiset 76 %. Erityisesti kuntoutuksen palveluntuottajat ja järjestöt pitävät tärkeänä, että Kela järjestäisi kuntoutuspsykoterapiaa ja vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta jatkossakin.

--

Kyselyn toteutti Kelan toimeksiannosta Success Clinic lokakuussa 2021. Siihen vastasi kaikkiaan 886 palveluntuottajaa, 70 järjestöjen edustajaa, 762 kunta- ja muuta sote-sektorin päättäjää sekä 93 terveydenhuollon toimijaa, jotka olivat enimmäkseen lääkäreitä.

Lisätietoja:

Kelan kuntoutuksesta Kela.fi:ssä: https://www.kela.fi/kuntoutus

Yhdessä kuntoon -kampanjasivu: https://yhdessakuntoon.fi/

--

Kyselyn avaintuloksia:

”Kuinka toimivana pidät kuntoutuksen toteutusta Suomessa kokonaisuutena”

Erittäin tai melko toimivana: palveluntuottajat 78 %, järjestöt 47 %, terveydenhuollon toimijat 57 %, sote- ja kuntapäättäjät 64 %

”Hyvin kohdennettu kuntoutus on kustannustehokas tapa edistää ja ylläpitää hyvinvointia”

Täysin tai jokseenkin samaa mieltä: palveluntuottajat 99 %, järjestöt 98 %, terveydenhuollon toimijat 95 %, sote- ja kuntapäättäjät 97 %

”Kuntoutukseen kannattaisi panostaa nykyistä enemmän”

Täysin tai jokseenkin samaa mieltä: palveluntuottajat 96 %, järjestöt 95 %, terveydenhuollon toimijat 85 %, sote- ja kuntapäättäjät 93 %

”Kuntoutukseen pääsystä pitäisi tehdä nykyistä helpompaa”

Täysin tai jokseenkin samaa mieltä: palveluntuottajat 92 %, järjestöt 97 %, terveydenhuollon toimijat 69 %, sote- ja kuntapäättäjät 89 %

”Tietoa kuntoutusmahdollisuuksista on riittävästi saatavissa”

Täysin tai jokseenkin samaa mieltä: palveluntuottajat 36 %, järjestöt 30 %, terveydenhuollon toimijat 41 %, sote- ja kuntapäättäjät 37 %

”Yhteiskunnalla ei ole varaa satsata kuntoutukseen enää enempää”

Täysin tai jokseenkin eri mieltä: palveluntuottajat 87 %, järjestöt 84 %, terveydenhuollon toimijat 68 %, sote- ja kuntapäättäjät 76 %

”Millainen mielikuva sinulla on Kelan kuntoutuksesta kokonaisuutena?”

Erittäin tai melko myönteinen: palveluntuottajat 95 %, järjestöt 76 %, terveydenhuollon toimijat 82 %, sote- ja kuntapäättäjät 68 %

”Kelaa tarvitaan turvaamaan ihmisten tasavertainen kuntoutukseen pääsy ja toteutuminen valtakunnallisesti”

Täysin tai jokseenkin samaa mieltä: palveluntuottajat 97 %, järjestöt 91 %, terveydenhuollon toimijat 85 %, sote- ja kuntapäättäjät 83 %

Kyselyraportti kokonaisuudessaan (pdf): https://yhdessakuntoon.fi/wp-content/uploads/2021/12/Kela-Kysely-kuntoutuksesta-joulukuu-2021.pdf