Lapsilisät ovat jääneet jälkeen hintojen noususta – ostovoimasta kadonnut noin kolmannes
Lapsilisien ostovoima on heikentynyt voimakkaasti 2000-luvun aikana, ennen kaikkea siksi, että etuutta ei ole sidottu indeksiin. Tuoreen analyysin mukaan lapsilisät olisivat vuonna 2025 noin puolitoistakertaiset nykyiseen verrattuna, jos niiden taso olisi seurannut kansaneläkeindeksiä vuodesta 2000 lähtien.
Lapsilisien reaaliarvo on laskenut jyrkästi erityisesti inflaation seurauksena. Ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on pudonnut lähes kolmanneksen ja toisesta lapsesta 38 prosenttia verrattuna 2000-luvun alun tasoon.
Vuonna 2025 ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä on 94,88 euroa kuukaudessa. Jos etuus olisi sidottu indeksiin, vastaava summa olisi noin 156 euroa kuukaudessa. Toisesta lapsesta maksettava lapsilisä olisi indeksikorjattuna noin 174 euroa nykyisen 104,84 euron sijaan.
Lapsilisämenot ovat viimeisten vuosikymmenten aikana pienentyneet merkittävästi. Nykyrahassa tarkasteltuna menot ovat laskeneet 25 vuodessa yli kolmanneksen: vuoden 2000 noin 2,16 miljardista eurosta vuoden 2025 noin 1,38 miljardiin euroon. Kehitystä selittää vain osittain lapsimäärän väheneminen. Keskeinen syy on lapsilisien tasokorotusten vähäisyys ja indeksisidonnaisuuden puuttuminen.
Indeksisuoja poistettiin kokonaan vuonna 2016
Lapsilisään on tehty 2000-luvulla sekä korotuksia että leikkauksia, mutta pysyvää indeksisuojaa ei ole ollut. Vuosina 2011–2012 lapsilisä oli sidottu kansaneläkeindeksiin, minkä jälkeen indeksit jäädytettiin. Vuonna 2016 indeksisidonnaisuus poistettiin kokonaan laista.
– Ilman indeksisuojaa etuuden arvo rapautuu vähitellen inflaation myötä. Tämä tapahtuu hitaasti ja usein huomaamattomammin kuin suorat leikkaukset, vaikka vaikutukset lapsiperheiden talouteen ovat merkittäviä, Kelan erikoistutkija Tapio Räsänen selventää.
Indeksisidonnaisuus olisi pitänyt lapsilisän paremmin elinkustannusten kehityksen mukana ja kasvattanut sitä osuutta, jonka lapsilisä kattaa lapsen kustannuksista. Nykyisin lapsilisän arvioidaan kattavan lapsen kustannuksista noin 18–48 prosenttia lapsen iästä riippuen.
Kelan tutkijoiden analyysin mukaan lapsilisien heikentynyt ostovoima näkyy lapsiperheiden toimeentulossa ja lapsiköyhyyden kehityksessä. Arvioiden mukaan indeksiin sidottu lapsilisä olisi vähentänyt pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrää noin 21 000 lapsella nykytilanteeseen verrattuna.
Tutkimusnäytön perusteella kaikille maksettavan lapsilisän yleiskorotus ei kuitenkaan ole kustannustehokkain tapa vähentää lapsiköyhyyttä.
– Aiemmissa arvioissa kohdennetut tuet, kuten pienituloisten työttömyysturvan lapsikorotukset tai yksinhuoltajakorotus lapsilisään, ovat osoittautuneet suhteellisesti kustannustehokkaammiksi keinoiksi vähentää pienituloisuutta lapsiperheissä, Räsänen kertoo.