Nina Nissilä: Kelan laaja järjestelmäuudistus merkitsee asiakkaalle parempaa palvelua ja nopeampia päätöksiä
Kela on julkistanut poikkeuksellisen laajan hankinnan, jossa otetaan käyttöön uutta teknologiaa, uudistetaan etuusjärjestelmiä ja toimintatapoja sekä varaudutaan tuleviin sosiaaliturvan muutoksiin. Hankinta liittyy Eepos-nimellä kulkevaan sosiaaliturvan toimeenpanon kehittämisohjelmaan, ja sen 10 vuodelle laskettu vertailuhinta on arviolta 589 miljoonaa euroa.
Perusteellisen pohjatyön jälkeen Kela on valinnut uudistuksen toteuttajaksi PricewaterhouseCoopers Business Services SRL:n. Vaikka päätös on tuore, hankinnan valmistelua johtaneen, Kelan IT-palveluista vastaavan johtajan Nina Nissilän katse on jo tulevaisuudessa. Muutaman vuoden päästä Kelan asiakkaat eli kaikki, joilla on oikeus Suomen sosiaaliturvaan, pääsevät vähitellen näkemään, että uudistuksessa on lopulta kysymys nimenomaan heistä.
Modernimpien tietojärjestelmien myötä asiakkaat voivat odottaa sujuvampaa palvelua ja nopeampia päätöksiä. Nina Nissilän vastuulla on pitää langat käsissään, jotta tämän hetken visio ja lupaukset tulevasta muuttuvat todeksi.
Nina Nissilä, miksi tällainen uudistus on tarpeellinen?
– Meillä on Kelassa tällä hetkellä useita kymmeniä eri aikakauden ja teknologian etuusjärjestelmiä, jotka eivät toimi enää yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Olemme tienneet jo pitkään, että tämän kaltainen muutos täytyy tehdä, jotta voimme kantaa vastuumme sosiaaliturvan turvallisesta ja kustannustehokkaasta toimeenpanosta myös tulevaisuudessa. Olemme tienneet myös, että oma osaamisemme ja henkilöstön määrä eivät olisi riittäneet tämän kokoluokan teknologiamuutoksen läpivientiin samalla kun ylläpidämme nykyisiä järjestelmiämme.
– Käytännössä meidän on ollut pakko löytää ratkaisu, jossa osa työstä on tehty jo valmiiksi ja jossa oma osaava työvoimamme käytetään nimenomaan Kelan erityispiirteiden toteuttamiseen. Tekemämme pohjatyö osoitti, että jos olisimme lähteneet rakentamaan uudistusta itse alusta asti, olisi läpivienti vienyt useita kymmeniä vuosia ja maksanut moninkertaisesti enemmän.
Mitkä ovat uudistuksen hyödyt?
– Tavoittelemme uudistuksella sitä, että asiakkaan kokemus digitaalisista palveluistamme paranee. Kun ohjelma on viety läpi, meille syntyy kattavampi käsitys asiakkaan kokonaistilanteesta, mikä näkyy asiakkaalle nopeampana palveluna ja sujuvampana asiakaskokemuksena.
– Rahoittajan eli suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta hyöty syntyy siitä, että olemme tuottavampia ja kustannustehokkaampia, kun suoraviivaistamme IT-arkkitehtuuriamme ja pystymme lisäämään automaatioastettamme.
Miksi toteuttajaksi valikoitui iso kansainvälinen yritys?
– Olemme rakentaneet ratkaisun, jossa onnistumisen mahdollisuudet ovat parhaimmat. Tämä on ensisijaisen tärkeää Kelalle asetettujen vaatimusten ja julkisen talouden näkökulmasta.
– Ohjelman kokoluokka ja sisältö on todella vaativa. Kilpailutukseen osallistuneilla isoilla yrityksillä on kokemusta nimenomaan sosiaaliturvaan liittyvistä hankkeista muissa maissa, myös Euroopassa. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että suomalaiset pienemmät toimijat voivat olla jatkossa mukana hankkeessa alihankkijoina. Tämä selviää kuitenkin vasta myöhemmin, ja asia on valitun toimittajan päätettävissä. Hankkeessa kaikki Kelaan liittyvä osaaminen tulee tietenkin Suomesta ja Kelasta.
Miten perustelet hankinnan hintaa?
– Kaikkia Eepos-ohjelmaan liittyviä päätöksiä ja valintoja tehdessämme olemme suhtautuneet vastuullisesti siihen, että sosiaaliturvan toteutuksen täytyy olla kustannustehokasta. Arvioimme, että muut vaihtoehdot olisivat olleet vielä kalliimpia.
– Hankinnan vertailuhinta, 589 miljoonaa euroa, näyttäytyy suurena, mutta käytännössä se jakautuu 10 vuodelle ja sisältää myös ylläpitoa. Kokoluokkaa voi verrata Kelan vuosittaisiin toimintamenoihin, jotka olivat 639 miljoonaa vuonna 2024. Kun Kelan mittakaavassa puhutaan näinkin isosta uudistuksesta, se väistämättä vaatii merkittävän suuruisen investoinnin.
– Toisin kuin julkisessa keskustelussa on esitetty, hankinnan hinta ei ole kasvanut eikä se ole yllättänyt Kelaa. Olimme todenneet etukäteen vain sen, että hankinta ylittää jo 4 vuoden aikana 250 miljoonaa euroa, mikä on EU:n lainsäädännöstä tuleva raja valtiontukien tarkistusvelvollisuudelle. Kyseessä ei siten ollut uudistuksen arvioitu kokonaishinta.
– Kilpailutukseen osallistuneet yritykset tarjosivat hyvin erilaisia ratkaisuja, minkä vuoksi hankinnan kokonaisarvon etukäteisarviointiin ei ollut myöskään realistista mahdollisuutta. Siksi emme ole missään vaiheessa lähteneet julkisesti spekuloimaan hankinnan todellista arvoa.
Miten turvallisuus ja vastuullisuus on otettu hankinnassa huomioon?
– Tietoturva- ja tietosuojakysymyksillä on ollut merkittävä rooli hankinnan määrittelyssä. Turvallisuus myös maksaa, joten hankinnan hintalapussa näkyy se, että ihmisten tiedot ovat turvassa.
– Olemme hyvin tietoisia huolenaiheista, jotka liittyvät tämänhetkiseen poliittiseen tilanteeseen. Muutosohjelmaa suunniteltaessa on tiedostettu, että meidän täytyy olla toimintakykyisiä kaikissa tilanteissa.
– Myös vastuullisuus on huomioitu hankinnassa kattavasti, ja toimittajien täytyi tehdä tiettyjä sitoumuksia päästäkseen ylipäänsä kilpailuun mukaan. Toimittajilta edellytetään esimerkiksi, että ne noudattavat Suomen lakia ja Venäjä-pakotteita.
– Viime kädessä Kela vastaa hankinnasta. Me valvomme hankkeen toteutumista, ja tehtävämme on myös ymmärtää siihen liittyviä riskejä ja huolenaiheita. Seuraamme tarkasti sitoumuksia, joita toimittajat ovat meille antaneet, ja katsomme, että ne myös toteutuvat.
Miltä tuntuu nyt, kun hankintapäätös on tehty?
– Hankinnan valmistelu on ollut mieltä kuormittavaa. Olen ollut iloinen ja helpottunut siitä, että meillä on laadukas ja oikea päätös, johon olen tyytyväinen ja jonka takana seison. Samaan aikaan katson jo kuitenkin eteenpäin, ja mieleeni vyöryy konkreettisia ajatuksia siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Nyt varsinainen työ vasta alkaa, ja se pitää meidät, itseni mukaan lukien, kiireisinä seuraavat vuodet.