Potilaan työkyky heikkenee – milloin ammatillinen kuntoutus kannattaa ottaa puheeksi? | Ajankohtaista | KelaSiirry sisältöön
Artikkeli

Potilaan työkyky heikkenee – milloin ammatillinen kuntoutus kannattaa ottaa puheeksi? 

Julkaistu 10.11.2026

Potilas ei enää selviydy entisistä työtehtävistään tai sairaus vaikeuttaa opintojen etenemistä. Milloin työpaikan tukitoimet riittävät, milloin tarvitaan ammatillista kuntoutusta? Kelan ja Telan webinaaritallenne auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan kuntoutuksen mahdollisuuksia ja ohjaamaan potilasta eteenpäin. 

Työkyvyn heikkeneminen ei aina tarkoita, että tarvitaan ammatillista kuntoutusta. Työssä jatkamista voivat tukea esimerkiksi työtehtävien keventäminen ja muut työpaikalla sovittavat järjestelyt. Vastaanotolla kannattaakin kysyä, millaisia tukitoimia potilaan työpaikalla on käytettävissä ja mitä on jo kokeiltu. 

Jos työpaikan ja työterveyshuollon keinot eivät riitä, on syytä arvioida ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia. Tavoitteena voi olla jatkaminen nykyisessä työssä, paluu työelämään tai terveydentilalle sopivan uuden ammatin löytäminen. Nuorella tarve voi näkyä vaikeuksina löytää sopiva koulutusala tai selviytyä opinnoista. 

Kelan vai työeläkelaitoksen kuntoutukseen? 

Oikean kuntoutusreitin löytäminen voi herättää kysymyksiä. Kela vastaa erityisesti nuorten ja vähän työkokemusta kerryttäneiden ammatillisesta kuntoutuksesta. Työeläkelaitokset puolestaan vastaavat erityisesti työelämässä olevien ja aiemmin työskennelleiden kuntoutuksesta. 

Myös kuntoutuksen myöntämisedellytykset eroavat. Työeläkelaitoksen kielteinen päätös ei siksi välttämättä sulje pois Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuutta. 

Webinaarissa asiantuntijat avaavat vastuunjakoa tapausesimerkkien avulla. Esimerkit havainnollistavat, miten sairauden lisäksi potilaan koulutus, työhistoria ja kokonaistilanne vaikuttavat kuntoutusmahdollisuuksien arviointiin. 

Mitä potilas pystyy tekemään sairaudestaan huolimatta? 

Kuntoutuksen suunnittelussa tarvitaan tietoa sekä potilaan toimintakyvyn rajoituksista että jäljellä olevista mahdollisuuksista. Millaiset työtehtävät onnistuvat? Miksi nykyisessä työssä jatkaminen on vaikeaa? Mitä kuntoutuksella tavoitellaan? 

Lääkärinlausunnossa on tärkeää kuvata konkreettisesti, miten sairaus vaikuttaa työssä tai opiskelussa selviytymiseen. Myös potilaan omat tavoitteet ja elämäntilanne vaikuttavat siihen, millainen suunnitelma on mahdollinen. Kuntoutuksen etenemistä voi helpottaa esimerkiksi kuntoutuksen aikaisen toimeentulon selvittäminen. 

Aina sopiva ammatillinen suunta ei ole vielä tiedossa. Tällöin ammatillinen kuntoutusselvitys voi auttaa selkeyttämään vaihtoehtoja ja laatimaan jatkosuunnitelman. 

Työtönkin tarvitsee tukea työkykyyn 

Työttömän potilaan työkyvyn haasteet voivat tulla esiin työllisyyspalveluissa. Jos sairaus vaikeuttaa työllistymistä, tarvitaan terveydenhuollon arviota työkyvystä ja kuntoutuksen mahdollisuuksista. 

Webinaarissa havainnollistetaan, miten työllisyyspalvelut voivat ohjata asiakkaan terveydenhuoltoon ja osallistua yhteistyöhön kuntoutuksen aikana. Kuntoutuksessa syntynyttä tietoa voidaan hyödyntää, kun asiakkaan kanssa suunnitellaan seuraavia askelia kohti työtä tai koulutusta. 

Katso tallenne – käytännön apua kuntoutukseen ohjaamiseen 

Kelan ja Telan 30.9.2026 järjestämässä webinaarissa käsitellään varhaisen työkyvyn tuen ja ammatillisen kuntoutuksen suhdetta, eri toimijoiden vastuunjakoa sekä lääkärinlausunnon merkitystä. Lisäksi tutustutaan uuteen sähköiseen BC-lausuntoon ja työllisyyspalvelujen keinoihin tukea työelämään paluuta. 

Tapausesimerkit auttavat soveltamaan tietoa vastaanotolla kohdattaviin tilanteisiin. 

Katso tallenne webinaarista (3 h 16 min, tekstitetty, YouTube)

Sivu päivitetty 10.11.2026