Puheenvuoro: Kohti selkeämpää ja kannustavampaa tukijärjestelmää - Terveisiä päättäjille yleistuen seuraaviin vaiheisiin  

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on käynnistänyt mittavan sosiaaliturvan uudistuksen, jonka tavoitteena on luoda selkeämpi, kannustavampi ja yksinkertaisempi tukijärjestelmä. Uudistuksen keskiössä on yleistuki. Yleistuen ensimmäisen vaiheen lakimuutokset ovat lausuntokierroksella loppukeväästä 2025. 

Uudistuksen tavoitteena on siirtyä kohti järjestelmää, jossa tukien hakeminen ja saaminen on nykyistä selkeämpää. Selkeämpi järjestelmä huomioi nykyistä paremmin yksilön tarpeet, sosiaaliturvan siirtymätilanteet ja nivelvaiheet.  

Ensimmäinen vaihe on tarkoitus toteuttaa yhdistämällä kaksi nykyistä työttömän perusturvan muotoa: peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Yhdistäminen on ensimmäinen konkreettinen askel kohti syyperusteista yleistukea ja sen perusosaa.  

Hallitusohjelman mukaan yleistuen on tarkoitus koostua kolmesta osasta:   

• perusosa turvaa elämisen perustarpeet  
• asumisosa tukee asumiskustannuksissa  
• harkinnanvarainen osa toimii viimesijaisena turvana elämäntilanteiden mukaan.  

Päättäjien ja valmistelijoiden  katse ja ajatukset ovat varmasti jo yleistuen seuraavassa vaiheessa. Mitä pitäisi huomioida sen jälkeen, kun työttömän tuet on saatu yhdistettyä?  

1. Yhdistetään yksilöille maksettavat etuudet ensin yleistukeen 

Lähtökohtana jatkovalmistelussa tulisi olla, että yleistuelle tulee rakentaa ensin toimiva perusosa. Lisäksi Kela ehdottaa, että yleistuen perusosaan lisätään yksilökohtaiset etuudet ennen perhekohtaisia etuuksia. Yksilöille kohdistuvia etuuksia ovat esimerkiksi sairauspäiväraha ja kuntoutusraha. 

Perheille maksettavien etuuksien kuten asumistukien yhdistäminen yleistukeen on monimutkaisempaa ja se hidastaisi yleistuen valmistelua huomattavasti. 

2. Sovitetaan jatkoaskeleet yhteen tietojärjestelmien kehittämisen kanssa  

Kaikki sosiaaliturvalainsäädännön muutokset tarkoittavat myös muutoksia tietojärjestelmiin. Mitä suurempi muutos, sitä enemmän tietojärjestelmätyötä.   

Yleistuen seuraavat vaiheet kannattaakin kytkeä Kelassa jo käynnissä olevaan Eepos-järjestelmäuudistukseen ja sen rytmitykseen.  Moninkertainen rakentaminen aiheuttaa aina päällekkäistä työtä ja turhia kustannuksia.   

3. Laajennetaan yleistukea seuraavaksi kuntoutusrahalla 

Yleistuen laajentaminen on vaativa ponnistus myös tietojärjestelmien osalta. Sen vuoksi seuraavaksi yleistukeen lisättävän etuuden pitäisi olla saajamääriltään suhteellisen pieni etuus, kuten kuntoutusraha.   

4. Yleistuen jatko edellyttää myös visiota – mihin suuntaan ollaan menossa?  

Yleistuen jatkovalmistelun tueksi tulee luoda riittävän konkreettinen pidemmän aikavälin visio. Nykyisessä valmistelussa on tunnistettu useita avoimia kysymyksiä, kuten esimerkiksi 

• Pidetäänkö tiukasti kiinni syyperusteisuudesta, eli siitä, että etuudet myönnetään eri elämäntilanteiden perusteella (työttömyys, sairaus, vanhemmuus jne.) ja yleistuen toimeenpanossa tutkitaan erilaisten edellytysten toteutumista? 
• Onko tavoitteena helpottaa asiakkaan siirtymistä etuudelta toiselle vai yhdistää etuudet yhdeksi kokonaisuudeksi? 
• Millaisia valmiuksia on yhtenäistää määritelmiä ja menettelysääntöjä, jotka nykyisin vaihtelevat suuresti tukimuodoittain? 

Kela haluaa sujuvoittaa asiointia ja rakentaa tehokkaita, asiakaslähtöisiä ratkaisuja. Yleistuen seuraavien askeleiden suunnittelu sisältää useita huomioitavia näkökulmia ja paljon ratkaistavia yksityiskohtia. Jatkovalmistelussa tulee varmistaa huolellinen valmistelu ja ottaa huomioon riskit sekä Kelan toimeenpanoon liittyvät seikat. Ennen kaikkea tarvitsemme kuitenkin keskustelua visiosta, mihin oikein tähtäämme eri tukien yhdistämisellä yleistueksi. 

Kirjoittaja
Auli Valli-Lintu
Lainsäädännön kehittämisjohtaja, Kela