Puheenvuoro: Työkykyjohtamiseen on työkaluja

Esihenkilö voi huomata ongelmat työntekijän työkyvyssä jo varhain. Kelan asiakasraadissa nousi kuitenkin esiin, että esihenkilöt eivät aina tunne kuntoutusvaihtoehtoja riittävästi. Työkyvyn tukemisen ja kuntoutuksen työkalupakki pyrkii vastaamaan tähän tiedontarpeeseen.

Kiirettä, stressiä, innostusta, monimuotoisuutta, muutosta – sitä on nykytyöntekijöiden mukaan työelämä tulevaisuudessa, ilmenee Ilmarisen tutkimuksesta. Näiden ajatusten rinnalla työurien toivotaan pidentyvän kestävyysvajeen vuoksi. Korona-aika puolestaan on muistuttanut toimintaympäristön yllätyksellisyydestä, jonka seurauksena työn kuormittavuus muuttuu: työtä voi olla yhtäkkiä liikaa tai liian vähän, tai työtä tehdään yksin kotona uudenlaisessa ympäristössä.

Työhyvinvoinnin merkitys kasvaa myös kilpailutekijänä niillä aloilla, joilla on pula osaajista. Työkyky ja työhyvinvointi ovatkin ajankohtaisia aiheita työpaikoilla. Yritysmummojen aamupalatarjoilut ja jooga työajalla eivät enää ole utopiaa vaan keino tehdä työssäolosta miellyttävä kokemus myös muutoin kuin mielekkäiden tehtävien kautta. Silti tarvitaan myös perinteisiä työkykyyn vaikuttavia toimia, kuten oikea-aikaista kuntoutusta.

Muutosten myllerryksessä esihenkilöiden rooli kuntoutustarpeen havaitsemisessa on keskeinen. Helppoa se ei ole: mistä tietää, miten työntekijä voi, milloin pitäisi puuttua ja mitä voi tehdä, jos työkyvyssä näyttäisi olevan ongelmaa?

”Kaipaisin esihenkilöille tietoa työkyvyn tukemisen keinoista ja kuntoutuksen vaihtoehdoista kootusti – tietoa on kyllä saatavilla, mutta se on siroteltu laajalle eikä esihenkilöillä ole aikaa tai innostusta etsiä”, totesi henkilöstöhallinnon asiantuntija Kelan asiakasraadissa.

Myös kuntoutuksen vaikuttavuudesta kaivattiin asiakasraadissa tietoa. Sen ajateltiin voivan motivoida esihenkilöitäkin kuntoutukseen ohjaamisessa.

Työnantajat mukana palvelujen kehittämisessä

Palvelumuotoilun menetelmät ovat tuoneet asiakkaat entistä tiiviimmin mukaan kehittämään Kelan palveluja. Hyödynnämme kehittämistyössä esimerkiksi kyselyitä, haastatteluita, käyttäjätestauksia ja asiakasraateja.

Loppuvuodesta 2020 järjestetyssä asiakasraadissa nousi esiin, että avainasemassa olevat esihenkilöt eivät välttämättä tunne kuntoutusvaihtoehtoja riittävästi. Se tuottaa epävarmuutta, ja kuntoutukseen ohjaaminen saattaa viivästyä.

Kelan viestinnässä tartuttiin esihenkilön työkalupakki -ajatukseen, ja Työkyvyn tukemisen ja kuntoutuksen työkalupakki julkistettiin elokuussa 2021 samannimisen verkkoseminaarin yhteydessä. Tilaisuudessa annettiin vinkkejä työkokeilun toteuttamiseen ja tietoa ajankohtaisista kuntoutusvaihtoehdoista sekä käsiteltiin etäjohtamisen keinoja. Verkkoseminaari oli selvästikin ajan hermolla, sillä kuulolla oli yli 1 900 aiheesta kiinnostunutta osallistujaa.

Työkaluja työkykyjohtamiseen esihenkilöille

Työkyvyn tukemisen ja kuntoutuksen työkalupakin sisältö on rakennettu esihenkilöitä ajatellen, sillä heillä on usein mahdollisuus nähdä muutokset työntekijän työkyvyssä ja jaksamisessa jo varhaisessa vaiheessa.Työterveyshuolto on työnantajan arjen kumppani työkykyasioissa, mutta jos sairauspoissaolo pitkittyy, myös Kela muistuttaa työntekijää ja työnantajaa kuntoutustarpeen ja työssä jatkamisen mahdollisuuksien arvioinnista tietyissä kohdissa sairauspoissaoloa.

Koska kuntoutusmuotoja on paljon ja niitä tarjoavat myös esimerkiksi työeläkevakuuttajat, työkalupakissa kuntoutusmuotoja ja taloudellisen tuen tapoja on luokiteltu työkyvyn erilaisten tilanteiden mukaisesti. Yhdelle lehdelle koottu kokonaisuus on helppo silmäillä läpi aina tarvittaessa, ja työkalupakkia voi hyödyntää myös henkilöstön koulutuksissa.

Tutustu aiheeseen tarkemmin

Verkkoseminaarin tallenne ja esitysmateriaalit

Työkyvyn tuki ja kuntoutus, Kela.fi

Kirjoittajat

Tua Kyrklund ja Leila Koskela

Tua Kyrklund on vastaava viestinnän asiantuntija Kelan viestintäyksiköstä ja Leila Koskela erikoissuunnittelija Kelan asiakkuuksien kehittämisyksiköstä.