Sosiaaliturva tukee sujuvaa kotoutumista
Miten suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sosiaaliturva tukevat Suomeen muuttavan ihmisen kotoutumista? Onko sosiaaliturva turvaverkko, jonka varaan heittäytyä vai trampoliini, joka ponnauttaa eteenpäin?
Pitäisikö Suomeen muuttaneiden sosiaaliturvaa rajoittaa? Tämä kysymys on viime aikoina hallinnut julkista keskustelua maahanmuutosta ja sosiaaliturvasta. Yhtä tärkeää on tarkastella, mitä sosiaaliturva ja koko hyvinvointiyhteiskunta Suomeen muuttajalle mahdollistavat.
Samat tahot, jotka muutenkin huolehtivat kaikkien Suomessa asuvien hyvinvoinnista, ovat avainasemassa myös kotoutumisen tukemisessa: viranomaisten lisäksi tärkeä rooli on myös järjestöillä ja epävirallisemmilla yhteisöillä.
Kun palvelut ja sosiaaliturva toimivat hyvin, niistä tulee lähes huomaamaton osa arkea.
Arki ei kuitenkaan ole aina niin mutkatonta. Voi olla vaikea tietää, mihin tahoon pitäisi olla yhteydessä ja miten oma elämäntilanne vaikuttaa oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tieto ei kulje toimijalta toiselle, vaan samat asiat saa aina kertoa uudestaan. Haasteet korostuvat, jos suomalainen yhteiskunta ja sen kielet eivät ole vielä tuttuja.
Arjen monimutkaisuus ei johdu siitä, että Kela tai muut viranomaiset päättäisivät tapauskohtaisesti, kuka ansaitsee sosiaaliturvaa tai yhteiskunnan palveluja. Viranomaiset toimeenpanevat lakia. Siksi seuraava olennainen kysymys onkin: kenelle nämä palvelut ja etuudet on lain mukaan tarkoitettu?
Yksinkertaistettu vastaus on, että palvelut ja tuet on tarkoitettu Suomessa asuville. Yllättävän moneen palveluun, kuten varhaiskasvatukseen ja julkiseen terveydenhuoltoon, avaa pääsyn kotikunta Suomessa. Kelan tukia taas saavat yleensä Suomessa vakinaisesti asuvat tai Suomessa työskentelevät henkilöt. Hyvinvointiyhteiskuntamme on siis rakennettu täällä asuville ihmisille, taustaan tai kansalaisuuteen katsomatta.
Onko sosiaaliturva turvaverkko vai trampoliini?
Usein puhutaan yhteiskunnan turvaverkosta, joka estää ihmistä putoamasta pohjalle. Sitä voidaan kuitenkin ajatella myös trampoliinina, joka ei ainoastaan ota vastaan elämän taitekohdissa, vaan auttaa löytämään suunnan eteenpäin. Kun sairaus, työttömyys tai muu elämänmuutos horjuttaa arkea, sosiaaliturva vakauttaa tilannetta ja ehkäisee köyhyyttä ja syrjäytymistä.
Kotoutumisen yhteydessä puhutaan usein työstä ja kielitaidosta. Niiden taustalla on kuitenkin aina kysymys myös turvasta ja toimeentulosta. Jos toimeentulo on epävarmaa, on vaikeaa rakentaa omaa tarinaansa Suomessa.
Muutto uuteen kotimaahan on väistämättä hyppy tuntemattomaan, vaikka siihen olisi valmistautunut hyvin. Kotoutujalle hyvinvointiyhteiskunnan trampoliini voi tarjota turvallisen alustan, jolta ponnistaa kohti osallisuutta ja omaa paikkaa yhteiskunnassamme.
Toimiiko trampoliini edelleen?
Tiedämme, että hyvinvointiyhteiskuntaan kohdistuu tällä hetkellä paineita monelta suunnalta. Myös asumisperusteista sosiaaliturvaa kyseenalaistetaan: parhaillaan käsittelyssä on työttömyyden perusteella maksettavan täyden yleistuen rajaaminen vähintään kolme vuotta maassa asuneille. Kotihoidon tukea on jo päätetty rajata. Siksi on aiheellista kysyä, toimiiko yhteiskuntamme kaikissa tilanteissa yhä trampoliinina, joka ottaa vastaan elämän taitekohdissa ja ohjaa kohti osallisuutta – niin Suomessa pitkään asuneita kuin tänne hiljattain muuttaneitakin.
Olemme tunnistaneet näitä haasteita myös Kelassa. Tunnistamme hyvin myös sosiaaliturvajärjestelmämme monimutkaisuuden. Järjestelmä on monimutkainen kenelle tahansa, saati sitten sellaiselle henkilölle, jolle suomalainen yhteiskunta ei ole tuttu. Näemme myös, miten raskaita sosiaaliturvan leikkaukset ovat osalle asiakkaistamme.
Siksi olemme nostaneet seuraavan hallituskauden tavoitteisiimme selkeämmän ja sujuvamman sosiaaliturvan, tiedon paremman liikkumisen sekä koordinoidun tuen syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Näiden ehdotusten toteutumisesta hyötyisivät kaikki Suomessa asuvat, myös tänne muualta muuttaneet.
Olimme mukana Integration-tapahtumassa lokakuun lopussa ja käsittelimme näitä aiheita puheenvuorossamme.
Kelan ehdotuksia hallituskaudella 2027–2031
Kelassa on koottu ehdotuksia lainsäädännön kehittämisestä seuraavalla hallituskaudella. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden palveluja, sujuvoittaa sosiaaliturvaa ja edistää digitalisaatiota.