Kelan ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi hallituskaudella 2027–2031

Yhteiskunta on muuttunut nopeammin kuin sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä voi olla asiakkaalle vaikeasti hahmotettava. Tämä voi aiheuttaa epävarmuutta erityisesti tilanteissa, joissa tulot, työ tai elämäntilanne muuttuvat. Julkisen talouden paineet lisäävät tarvetta tehostaa viranomaisten toimintaa ja hyödyntää automaatiota tehokkaasti.

Selkeä ja ennakoitava sosiaaliturva auttaa asiakasta suunnittelemaan omaa elämäänsä. Se myös lisää luottamusta järjestelmään. Asiakas saa tarvitsemansa etuudet ja palvelut oikeaan aikaan. Myös sosiaaliturvan toimeenpano sujuvoituu.

Kela ehdottaa

• Edistetään asiakkaalle sujuvampaa ja selkeämpää sosiaaliturvaa
  • Sujuvoitetaan ja tehostetaan sosiaaliturvan toimeenpanoa yhdenmukaistamalla etuuslainsäädännön tulo- ja perhekäsitteitä.
  • Poistetaan perusteettomat erot sosiaaliturvan menettelytapasääntelystä.
  • Parannetaan sosiaaliturvan ja työtulojen yhdistämisen ennakoitavuutta asiakkaille.
• Edistetään sosiaaliturvan toimivuutta asiakasryhmittäin, jotta etuudet ja palvelut saadaan sovitettua nykyistä paremmin yhteen muun muassa palveluiden oikea-aikaisuudella, tiedon liikkuvuudella ja yhteisasiakkuudella.

Lisätietoja

Pasi Pajula
Osaamiskeskuksen päällikkö
puh. 020 634 4218, etunimi.sukunimi@kela.fi

Suvi Onninen
Johtava asiantuntija
puh. 020 634 3942, etunimi.sukunimi@kela.fi

Toimivat digitaaliset ratkaisut tukevat asiakaslähtöisten palvelujen toteutumista ja viranomaisten yhteistyötä. Kun tiedonvaihto, tiedonsaanti ja järjestelmien yhteentoimivuus paranevat, asiakasta voidaan palvella paremmin ja nopeammin. Tämä mahdollistaa myös palvelujen ja etuuksien nykyistä paremman yhteensovittamisen sekä sosiaaliturvan toimeenpanon tehostumisen.

Digitalisaation mahdollisuuksia ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti. Lainsäädännölliset ja tiedonhallintaan liittyvät esteet hidastavat esimerkiksi Kelan etuuskäsittelyn automaation lisäämistä. Lainsäädännöstä tarvitaan myös selkeät raamit tekoälyn hyödyntämiselle päätöksenteossa ja palvelutarpeiden tunnistamisessa.

Kela ehdottaa

• Edistetään sosiaaliturvaetuuksien toimeenpanoa säätämällä palveluautomaatiota tukevat muutokset, esimerkiksi varmistamalla Kelan tiedonsaanti ja -luovutusoikeudet ja järjestelmien yhteentoimivuus.
• Mahdollistetaan tekoälyn käyttö automaattisen päätöksenteon laajentamiseksi ja palvelutarpeiden tunnistamiseksi.
• Parannetaan mahdollisuuksia ohjata asiakkaita automaattisesti eri viranomaisten palveluihin ja välittää tietoja eri viranomaisten välillä.
• Muutetaan viranomaisten välisten tietojen yhteen toimivuutta säätelevää lainsäädäntöä nykyistä velvoittavammaksi.
• Selvitetään tarve säätää uusista viranomaisten välisistä, palveluohjaukseen tai tiedonvaihtoon liittyvistä yhteistyömalleista.
• Laajennetaan yhden hakemuksen mallia muihin etuuksiin huomioiden Kelan strategisen Eepos-kehittämisohjelman valmistelu.

Lisätietoja

Auli Valli-Lintu
Lainsäädännön kehittämisjohtaja
puh. 020 634 1303, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kanta-palvelut (Kanta) on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kansallinen palvelu, jonka avulla potilas- ja asiakastiedot liikkuvat sujuvasti yli alue- ja palvelurajojen. Sote-ammattilaiset hakevat Kanta-tietoja miljoonia kertoja kuukaudessa. OmaKanta on Suomen käytetyin sosiaali- ja terveydenhuollon digipalvelu, ja kuukausittain sillä on yli 1,2 miljoonaa käyttäjää. Kanta varmistaa, että sote-tiedot ovat käytettävissä siellä, missä niitä tarvitaan.

Kansallisesti toteutettavat, yhteentoimivat ja turvalliset palvelut vähentävät kokonaiskustannuksia ja tukevat valtakunnallista yhdenvertaisuutta. Kanta-palvelut voivat tarjota yhteiskunnalle hyötyjä vielä nykyistä enemmän.

Kela ehdottaa

• Lisätään Kanta-palveluihin tallennetun tiedon hyödyntämistä sote-palveluissa, tutkimus- ja tilastokäytössä sekä Kelan etuuspalveluissa.
  • Käynnistetään laatuhanke kansallisen sote-tiedon laadun arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Säädetään Kelalle oikeus ja tehtävä edistää ja valvoa tiedon laatua ja tukea sote-organisaatioita tiedon laadun parantamisessa.
  • Hyödynnetään Kanta-tietoja nykyistä tehokkaammin sote-tietojen toisiokäytössä.
• Tehostetaan Kanta-palvelujen hyödyntämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kehitetään Kanta-palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin.
  • Annetaan hyvinvointialueille nykyistä suuremmat vaikutusmahdollisuudet kansallisesti kehitettäviin palveluihin. Perustetaan tarkoitusta varten oma yhteistoimintaelin.
  • Kansallisen sote-tiedonhallinnan jatkuvuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi määritellään Kanta-palveluille oma budjettimomentti valtion talousarviossa ja turvataan Kanta-järjestelmän kehittämisen rahoitus.
  • Selkiytetään kansallisen sote-tiedonhallinnan viranomaistehtäviä. Tehostetaan toiminnallisuuksien käyttöönoton valvontaa.
• Parannetaan asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omien sote-tietojensa käsittelyyn ja edistetään tietojen liikkumista yksinkertaistamalla sote-tiedonhallintaa koskevaa lainsäädäntöä.

Lisätietoja

Tuomas Meriruoho
Juristi
etunimi.sukunimi@kela.fi

Marianna Karhu
Yksikön päällikkö
puh. 020 634 3722, etunimi.sukunimi@kela.fi

Työikäisten työkykyä tuetaan Suomessa useilla etuuksilla ja palveluilla, mutta järjestelmässä on edelleen merkittäviä kehittämiskohteita. Kun henkilön työ- ja toimintakyky heikentyy, järjestelmän painopiste on pääasiassa hänen työkyvyttömyytensä osoittamisessa. Monilla olisi kuitenkin mahdollisuus jatkaa työssä tai palata työhön oikea‑aikaisen ja tarkoituksenmukaisen kuntoutuksen avulla. Sairauspäivärahaa, kuntoutustukea tai työttömyystukea saavilla henkilöillä ei välttämättä ole riittäviä kannusteita tai mahdollisuuksia osallistua kuntoutukseen.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista riittävän hyvin osatyökykyisten tarpeita. Kelalta ei ole mahdollista saada osatyökyvyttömyyseläkettä, mikä heikentää osatyökykyisten mahdollisuuksia työskennellä vointinsa sallimissa rajoissa. Myös kuntoutustarpeet ovat muuttuneet: yksilöllisille ja valmennuksellisille palveluille on kasvava tarve.

Kela ehdottaa

• Varmistetaan, että kuntoutus on aina ensisijainen vaihtoehto työkyvyn heikentyessä. Lisätään keinoja kehittää kuntoutustarpeen selvittämistä ja kuntoutukseen pääsyä. Kehitetään kuntoutuksen aikaista sosiaaliturvaa sekä opiskelijoiden ja työttömien työhön paluuta ja siirtymistä edistävää toimintaa nykyistä kannustavammaksi.
• Vahvistetaan osatyökykyisten työelämään osallistumista siten, että kehitetään sosiaaliturvajärjestelmää tunnistamaan osatyökykyisyys nykyistä paremmin. Siirrytään nykyistä vahvemmin työkyvyttömyyden osoittamisesta työkyvyn tukeen. Lisätään osatyökyvyttömyyseläke myös kansaneläkejärjestelmään.
• Lisätään valmennukselliset palvelut osaksi Kelan ammatillista kuntoutusta.
• Vähennetään järjestelmän monimutkaisuutta asiakkaalle selkeyttämällä viranomaisten rooleja ja parantamalla tiedonvaihtoa TYM-palvelun oppeja hyödyntäen. Parannetaan viranomaisyhteistyötä: huomioidaan erityisesti palvelutarpeen arviointi sekä työkyvyn arvioinnin saatavuus ja sen kehittäminen.
• Jatkokehitetään TYM-palvelua tarkentamalla lainsäädäntöön TYM-yhteistoimintamallin tavoite ja asiakaskriteerit.

Lisätietoja

Milla Kaitola
Etuuspäällikkö
puh. 020 634 0110, etunimi.sukunimi@kela.fi

Pasi Pajula
Osaamiskeskuksen päällikkö
puh. 020 634 4218, etunimi.sukunimi@kela.fi

Nuorten syrjäytyminen tulee kalliiksi sekä nuorelle itselleen että koko yhteiskunnalle. Tällä hetkellä nuorten tarvitsemat palvelut ovat hajallaan, ja vastuu niistä jakautuu useille eri toimijoille. Viranomaisilla ei ole yhteistä kokonaiskuvaa yksittäisen nuoren tilanteesta, minkä vuoksi nuori joutuu usein itse välittämään tietoa toimijalta toiselle. Tämä johtaa päällekkäiseen työhön, ristiriitaisiin suunnitelmiin ja viivästymiin tuen saannissa.

Syrjäytymiskehityksen katkaiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa säästää yksilöä inhimilliseltä kärsimykseltä ja yhteiskuntaa syrjäytymisestä aiheutuvilta kustannuksilta. Selkeä vastuunjako ja onnistuneesti yhteensovitetut palvelut tukevat nuorta ajoissa tärkeässä elämänvaiheessa ja helpottavat toimijoiden välistä yhteistyötä.

Kela ehdottaa

• Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten pirstaleisen ja koordinoimattoman palvelujärjestelmän vuoksi määritellään lainsäädännössä vastuutaho, joka koordinoi syrjäytymisvaarassa olevan nuoren palveluntarvekartoitusta ja rakentaa henkilökohtaisen suunnitelman yhdessä nuoren ja muiden järjestäjätahojen kanssa. Taho pyrkii auttamaan siinä, että nuori saa palvelut ja etuudet oikeaan aikaan.
• Määritellään lainsäädännössä toimintaan osallistuvien viranomaisten velvollisuudeksi toimia nuoren asiakastarpeen tunnistamiseksi sekä varmistetaan tarvittavan tiedon liikkuminen.
• Kelan roolina on tukea syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistamista data-aineiston ja kehittyvän teknologian ansiosta. Tietojen säilyttämisessä tulisi hyödyntää Kelaa esimerkiksi Kanta-järjestelmän avulla.

Lisätietoja

Venla Hietala
Erikoissuunnittelija
puh. 020 634 0432, etunimi.sukunimi@kela.fi

Sairausvakuutus on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa. Se tukee henkilön toimeentuloa sairauden aikana, edistää hoitoon hakeutumista ja täydentää julkista terveydenhuoltoa. Kela maksaa sairausvakuutuksesta muun muassa matka- ja lääkekuluja sekä yksityisen hoidon ja työterveyshuollon korvauksia. Kelan toimeenpanema korvausjärjestelmä on valtakunnallinen, yhdenvertainen ja tehokas.

Väestön ikääntyminen ja sairastavuuden lisääntyminen kasvattavat palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Sairaanhoitokorvauksia kehittämällä voidaan vahvistaa palvelujärjestelmää, tuoda siihen lisää joustavuutta sekä edistää julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyötä valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Kela ehdottaa

• Yksinkertaistetaan sairaanhoitokorvausten ja suun terveydenhuollon korvausten toimeenpanoa ja parannetaan korvausten ennakoitavuutta hintakattosääntelyä laajentamalla. 
• Kehitetään psykoterapian korvauslainsäädäntöä tukemaan paremmin terapian saatavuutta ja tehokkuutta sekä helpottamaan asiakkaan psykoterapiaprosessia. Hyväksytään psykoterapian tuottajiksi myös muut kuin lääkäriterapeutit ja painotetaan korvaamisessa lyhytpsykoterapiaa.
• Säädetään Kelan lääkeluotosta kokeilun tulosten perusteella. Myönnetään pienituloisille lääkeluottoa etenkin silloin, kun vuosiomavastuu tulee maksettavaksi yhden kuukauden aikana.
• Nostetaan oman auton käytön kilometrikorvausta ja yöpymisrahaa terveydenhuollon matkoilla ja sidotaan korvaukset indeksiin.

Lisätietoja

Reija Jääskeläinen
Osaamiskeskuksen päällikkö
puh. 020 634 3229, etunimi.sukunimi@kela.fi

Petri Hassel (lääkeluotto)
Juristi
puh. 020 635 5437, etunimi.sukunimi@kela.fi

Sairausvakuutuksesta korvattavien lääkkeiden kustannukset ja korvaukset ovat olleet jo pitkään kasvussa. Vuonna 2025 Kela maksoi lääkekorvauksia lähes 2 miljardia euroa. Kelalla on ollut vuodesta 2023 lähtien tehtävänä ohjata ja valvoa biologisten lääkkeiden määräämistä. Tämä on lisännyt edullisimpien valmisteiden määräämistä, ja hintakilpailun aktivoituminen on pienentänyt biologisten lääkkeiden kustannuksia.

Lääkehoidon rationaalinen kohdentaminen tukee potilaan hoitoa ja hyvinvointia sekä hillitsee asiakkaalle koituvia kustannuksia. Kelalla on osaaminen ja valmius nykyistä laajempaan ohjaus- ja valvontatehtävään.

Kela ehdottaa

• Laajennetaan Kelan ohjaus- ja valvontatehtävää rationaalisen lääkkeenmääräämisen edistämiseksi.

Lisätietoja

Monika Fuss
Tiimipäällikkö
puh. 020 635 8085, etunimi.sukunimi@kela.fi

Hanna Koskinen
Ryhmäpäällikkö
puh. 020 634 1902, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kela vastaa korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä, ja palvelut tuottaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Palvelut rahoitetaan valtion rahoituksella sekä opiskelijoiden Kelalle maksamalla terveydenhoitomaksulla.

Kelan ehdottamilla muutoksilla voidaan kohdentaa opiskeluterveydenhuollon resursseja nykyistä paremmin opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Tällä tavalla parannetaan palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Palvelujen järjestämisen sujuvoittamiseksi myös terveydenhoitomaksua ja opiskeluterveydenhuollon rahoitusta koskevaa sääntelyä on tarpeen selkeyttää.

Kela ehdottaa

• Määrätään korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksu lukuvuosikohtaisesti.
• Velvoitetaan opiskelijat ilmoittamaan pääasiallinen opiskeluterveydenhuollon palvelupiste.
• Velvoitetaan korkeakoulut ilmoittamaan opiskeluterveydenhuollon järjestäjälle ja palveluntuottajalle uusista oppilaitoksista, sivutoimipisteistä sekä opiskelupaikkojen muutoksista.
• Mahdollistetaan lainsäädännöllä Kelan ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) välisten tietojen luovutus opiskelijan tunnistamiseksi.
• Sujuvoitetaan ja selkeytetään lisärahoitusmenettelyä, mukaan lukien lisärahoituksen muutoksenhakumenettely.

Lisätietoja

Mari Stenberg
Erikoissuunnittelija
puh. 020 634 3898, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kirsi Airinen
Etuuspäällikkö
puh. 020 634 3238, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kela järjestää tulkkauspalvelua henkilöille, joilla on kuulovamma, kuulonäkövamma tai puhevamma. Palvelua käyttää yli 3 000 henkilöä. Vammaisten tulkkauspalvelua säätelevä laki on ollut voimassa vuodesta 2010. Laki kaipaa uudistamista, sillä se ei esimerkiksi tunnista nykyistä digitaalista toimintaympäristöä.

Lain perusteella on epäselvää ja tulkinnanvaraista, mihin tilanteisiin tulkkauspalvelu on tarkoitettu. Tulkkauspalvelun kustannukset kasvavat hallitsemattomasti, vaikka samaan aikaan palvelut eivät nykyisellään tavoita suurta osaa niihin oikeutetuista asiakkaista. Epäselvä laki vaarantaa myös asiakkaiden oikeusturvaa.

Kela ehdottaa

• Uudistetaan vammaisten tulkkauspalvelua koskeva lainsäädäntö vastaamaan yhteiskunnan toimintaympäristön muutoksia ja asiakkaiden muuttuneita tarpeita.
• Määritellään laissa yksityiskohtaisemmin palvelun sisältö ja sen käyttöä koskevat periaatteet ja rajoitukset: mitä on tulkkaus ja kuka sitä voi käyttää, missä tilanteissa ja millä perusteilla.
  • Määritellään laissa nykyistä tarkemmin tulkkauspalvelun vammaryhmät ja saajat.
  • Määritellään uudelleen tulkkaustuntien määrä kalenterivuoden aikana niin, että se vastaa tosiasiallista palvelunkäyttöä ja -tarvetta. Säädetään yksiselitteisemmin myönnettävien lisätuntien perusteista.
  • Määritellään lakiin tarkemmat kriteerit, joilla tulkkauspalvelu myönnetään ulkomaanmatkoille. Määritellään ulkomaanmatkojen ensisijaiseksi järjestämistavaksi etätulkkaus. Tällä hetkellä asiakkailla on oikeus saada ulkomaanmatkoille lähes rajattomasti tulkkauspalvelua.
  • Luovutaan Kelan velvollisuudesta järjestää etätulkkausta käyttävälle henkilölle etätulkkauslaitteisto. Tulkkauspalvelussa on tällä hetkellä alle 10 henkilöä, joilla on laite käytössä. Nykyisin etätulkkauslaitteistot, kuten älypuhelin, ovat laajasti asiakkaiden käytössä.
  • Säädetään lakiin tarkemmat perusteet, mitkä ovat vaativia tulkkaustilanteita, joissa palvelu järjestetään kahdella tai useammalla tulkilla.

Lisätietoja

Mikko Toivanen
Osaamiskeskuksen päällikkö
puh. 020 634 3996, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kelan lakisääteisten tehtävien hoitaminen edellyttää riittävää ja ennakoitavaa rahoitusta. Kelassa on meneillään etuusjärjestelmien ja asiointipalvelujen kokonaisuudistus Eepos, jonka toteutuminen on keskeinen edellytys palvelujen sujuvuudelle ja sosiaaliturvan kustannustehokkaalle toimeenpanolle. Kokonaisuudistuksen toteuttaminen edellyttää suunnitelmallista ja pitkäjänteistä rahoitusta.

Kela ehdottaa

• Turvataan Kelan toimintakulujen rahoitus usean vuoden aikajänteellä, jotta Kela kykenee suunnitelmallisesti ja kustannustehokkaasti toteuttamaan lakisääteiset tehtävänsä, ylläpitämään lainsäädännön edellyttämän palvelutason, toimeenpanemaan lainsäädäntömuutokset onnistuneesti sekä uudistamaan etuusjärjestelmät ja asiointipalvelut.
  • Varmistetaan riittävä rahoitus Kelan hoitaman sosiaaliturvan toimeenpanoa koskeville velvoitteille.
  • Varataan lainmuutosten toimeenpanoon riittävästi aikaa ja resursseja.

Lisätietoja

Kai Ollikainen
Talousjohtaja
puh. 020 634 1316

Sami Rapiokallio
Johtava asiantuntija
puh. 020 634 1354

Pertti Pykälä
Aktuaaripäällikkö
puh. 020 634 1305

Kela huolehtii monien EU‑lainsäädäntöön perustuvien velvoitteiden toimeenpanosta Suomessa, usein myös muiden toimijoiden puolesta. EU-lainsäädännöstä on tulevaisuudessa odotettavissa uusia, varsinkin digitaalisiin palveluihin liittyviä velvoitteita. Ennakoitavissa olevien uusien EU-velvoitteiden toimeenpano on huomioitava Kelan rahoituksessa. 

Kela ehdottaa

• Varmistetaan rahoitus Euroopan unionin asettamille Kelan lakisääteisiä tehtäviä koskeville velvoitteille.

Lisätietoja

Suvi Rasimus
Kansainvälisten ja EU-asioiden päällikkö
puh. 020 634 1949

Kelan Helsingissä sijaitsevan päätoimitalon peruskorjaus on välttämätön. Alvar Aallon suunnittelema suojeltu rakennus on osa merkittävää suomalaista kulttuuriperintöä, ja se on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi osana Aalto Works -sarjaa. Rakennusta ei ole kuitenkaan koskaan peruskorjattu. Riski pysyville rakenteellisille vaurioille kasvaa, jos peruskorjausta ei käynnistetä seuraavan viiden vuoden sisällä. Peruskorjausta ei ole mahdollista kattaa Kelan toimintamenoista.

Kela ehdottaa

• Kelan päätoimitalo peruskorjataan sille määrättävällä erillisrahoituksella.

Lisätietoja

Mervi Roiha-Muilu
Kiinteistöpäällikkö
puh. 020 634 1693