Uusi ohje työllisyyspalveluille: Tunnista asiakas, joka voisi hyötyä Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta
Kela on julkaissut uuden ohjeen, joka auttaa tunnistamaan tilanteet, joissa työllisyyspalvelujen asiakas voisi hyötyä Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta. Ammatillinen kuntoutus voi auttaa työtöntä asiakasta palaamaan työelämään, jos sairaus vaikeuttaa työllistymistä.
Kela on julkaissut uuden ohjeen, joka auttaa työllisyyspalvelujen ammattilaisia tunnistamaan tilanteet, joissa asiakas voisi hyötyä Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta.
Työllisyyspalvelujen ei tarvitse tuntea ammatillisen kuntoutuksen sisältöä tai myöntämisen yksityiskohtaisia kriteerejä. Olennaista on huomata tilanteet, joissa asiakkaan työ- ja toimintakyky voi rajoittaa työllistymistä.
Milloin ammatillinen kuntoutus voi sopia asiakkaalle?
Kelan ammatillinen kuntoutus voi olla ajankohtaista, jos asiakkaalla on sairauden aiheuttamia työ- tai toimintakyvyn haasteita, jotka vaikeuttavat työllistymistä tai työhön paluuta.
Kelan tavoitteena on, että asiakkaat saavat oikea-aikaisesti tukea työelämään siirtymiseen tai siellä jatkamiseen. Monet työllisyyspalvelujen asiakkaat hyötyisivät Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta jo varhaisessa vaiheessa ennen kuin työkykyä heikentävät haasteet pitkittyvät.
Työllisyyspalvelujen ammattilaisena olet tässä avainasemassa: tunnistamalla kuntoutustarpeen voit auttaa asiakasta saamaan oikea-aikaista tukea. Asiakkaan kuntoutustarpeen tunnistaminen ja ohjaaminen kuntoutukseen auttavat ehkäisemään työkyvyn heikkenemisen pitkittymistä ja tukevat asiakkaan mahdollisuuksia löytää oma polkunsa työelämään.
Ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuu aiempaa vähemmän ihmisiä
Ammatillisen kuntoutuksen hakijamäärä on vähentynyt viime vuosina. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa muutokset hyvinvointialueilla ja työllisyysalueilla.
Kelan kuntoutustilastojen mukaan ammatillisen kuntoutuksen saajamäärä kasvoi vuoteen 2021 saakka, minkä jälkeen se on laskenut. Vuonna 2021 ammatillista kuntoutusta sai vajaat 28 000 henkilöä ja vuonna 2025 23 000 henkilöä.
Laskun taustalla vaikuttaa myös se, että ammatillinen kuntoutus edellyttää terveydenhuollon arviointia, johon työttömillä voi olla vaikeuksia päästä. Terveydenhuollolla on myös haasteita työttömien asiakkaiden kuntoutustarpeen tunnistamisessa. Työllisyyspalvelujen ammattilaisten rooli kuntoutustarpeen varhaisessa tunnistamisessa onkin entistä tärkeämpi.