Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon
Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.
Kokeilua käyttäneistä vastaajista lähes puolet (45 %) kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Joka kolmas (33 %) perusteli käyttöä sillä, ettei usko pääsevänsä lääkärille julkisella terveysasemalla. Myös aiemmat hyvät kokemukset yksityisistä lääkäripalveluista olivat lähes joka kolmannelle (31 %) keskeinen syy kokeilun käyttöön.
Myös kokeilua käyttämättömillä kokemukset julkisesta terveydenhuollosta määrittivät usein käyttöä. Heistä lähes joka kolmas (32 %) mainitsi keskeiseksi syyksi tyytyväisyyden julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon ja joka neljäs (27 %) sen, ettei lääkärikäynnille ollut tarvetta. Pitkäaikainen hoitosuhde julkisella terveysasemalla oli keskeinen syy joka kuudennelle (16 %).
– Tulokset viittaavat siihen, ettei valinnanvapauskokeilu ensisijaisesti korvaa toimivaa julkista perusterveydenhuoltoa. Asiakkaat käyttävät kokeilua sitä erityisesti silloin, kun kokevat ettei julkisen terveydenhuollon saatavuus vastaa omaan hoitotarpeeseen, sanoo Kelan erikoistutkija Lauri Mäkinen.
Kustannukset korostuvat toimeentulovaikeuksia kokevilla
Osa kokeilua käyttämättömistä mainitsi keskeiseksi syyksi huolen kokeilusta koituvista kustannuksista.
Kustannuksiin liittyvät huolet olivat selvästi tavallisempia toimeentulovaikeuksia kokevilla. Heistä joka neljäs mainitsi huolen yllättävistä kustannuksista (24 %) tai piti kokeiluun kuuluvien tutkimusten hintaa liian korkeana (23 %). Vastaavat osuudet niiden joukossa, jotka kokivat toimeentulonsa helpoksi, olivat selvästi pienemmät: 9 ja 8 prosenttia.
– Kustannuksiin liittyvät huolet ovat olennaisia, kun arvioidaan sitä, kuinka yhdenvertaisesti kokeilu tavoittaa eri väestöryhmiä. Vaikka lääkärikäynnin hinta on rajattu, tutkimuksista voi syntyä lisäkustannuksia, jotka voivat vaikuttaa etenkin taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien halukkuuteen käyttää palvelua, sanoo Mäkinen.
Tietämättömyys tai pitkä matka eivät olleet tärkeimpiä esteitä
Vain 7 prosenttia kokeilua käyttämättömistä mainitsi keskeiseksi syyksi sen, ettei tiennyt kokeilusta. Sen sijaan 14 prosenttia kertoi, ettei tiennyt, miten kokeiluun pääsee mukaan. Tietämättömyys kokeilusta oli syynä kokeilun käyttämättä jättämiselle yleisempää 85 vuotta täyttäneillä ja toimeentulovaikeuksia kokeneilla.
Myöskään pitkä matka kokeiluun kuuluvalle lääkärille ei noussut yleisimpien esteiden joukkoon. Maaseudulla tai syrjäseudulla asuvista noin 10 prosenttia mainitsi hankalan matkan syyksi olla käyttämättä kokeilua. Kaikkien vastaajien keskuudessa matka oli vasta kahdenneksitoista yleisin syy.
– Hankala matka valinnanvapauskokeiluun kuuluvalle lääkärille osoittautui yllättävän harvoin palvelun käytön esteeksi. Vaikka matka-aikojen on aiemmissa selvityksissä todettu olevan maaseudulla selvästi pidempiä kuin kaupungeissa, monet ovat todennäköisesti tottuneet matkustamaan myös muiden palvelujen vuoksi, pohtii Kelan erikoistutkija Riina Hiltunen.
Kyselyyn vastasi yli 4 400 henkilöä
Valinnanvapauskokeilu käynnistyi syyskuussa 2025, ja sen tavoitteena on muun muassa parantaa 65 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon saatavuutta ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Ensimmäisen vuoden aikana noin 11 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä käytti kokeilua.
Tulokset perustuvat Valinnanvapauskokeilun vaikutusten arviointi -hankkeen väestökyselyyn, joka toteutettiin touko–syyskuussa 2026. Kysely lähetettiin kahdelle 3 500 henkilön väestöotokselle, joista toinen koostui kokeilua käyttäneistä ja toinen sitä käyttämättömistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 4 409 henkilöä. Kokeilua käyttäneiden vastausprosentti oli 70 ja käyttämättömien 56. Aineisto painotettiin rekisteritietojen avulla vastaamaan tutkimuksen perusjoukkoja.
Lisätiedot
Kelan ja THL:n tutkijat ovat käsitelleet kyselyn tuloksia perusteellisemmin Kelan tutkimusblogissa.