Sámegielat áššehasaide laktáseaddji dutkamuš eaktuda erenomáš dárkilvuođa ja sensitiivvalašvuođa 

Kela ođđa sámegielat mielladearvvasvuođaveajuiduhttin álgá cuoŋománus 2026. Gažaldagas lea guhkes veajuiduhttinbálvalus bargoahkásaš áššehasaide, geat leat sámegielagat dahje dárbbašit namalassii sámekultuvrra sierraiešvuođaid vuhtiiváldi veajuiduhttima. 

Sámegielat mielladearvvasvuođaveajuiduhttin lea mearrediđolaš barggu boađus. Veajuiduhttin sámegielagiidda -ovddidanprošeavttas Kela lea mannan jagiid áigge dahkan nana ovttasbarggu Sámedikkiin sámiid dárbbuid vuhtiiváldi bálvalusaid ovddideami ovdii. Maiddái máŋggat eará ovttasbargooassebealit leat leamaš mielde bálvalusa ovddideamen. 

Mii dutkit čielggadeimmet jagis 2023 Kela sámegielat áššehasaide oaivvilduvvon Kela veajuiduhttinbálvalusaid dili. Dál mii áigut čielggadit árvvoštallandutkamušas, mo ođđa veajuiduhttinbálvalus vástida dan mihttomeriide. 

Sámegielat bálvalusaid dárbbašeaddji olbmuid meari lea váttis árvvoštallat  

Miehtá historjjá sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvamis leat leamaš máŋggat váilevuođat. Sámiiguin meannuduvvo ain menddo dávjá dan láhkai ahte sii leat giellaunnitlohku, vaikko sii leat eamiálbmot.  

Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna raporttas gávnnahuvvo, ahte sámiid buresveadjin ja mielladearvvasvuohta sáhttet gillát, jos sin vuoigatvuođat báhcet ollašuvakeahttá sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusas. Vuoigatvuohta iežas gielat ja kultuvrra vuhtiiváldi bálvalusaide galgá leat guovddážis maiddái mielladearvvasvuođabálvalusaid ordnemis.

Sámegielat bálvalusaid dárbbašeaddji olbmuid meari árvvoštallamis leat iežas váttisvuođat. Statistihkaguovddáža mielde jagis 2024 Suoma álbmogis 2077 olbmo ledje almmuhan iežaset eatnigiellan davvisáme-, anáraš- dahje nuortalašgiela. 

Lohku lea čádjidahtti máŋgga siva geažil.  

Álbmotdiehtovuogádahkii sáhttá almmuhit dušše ovtta giela iežas eatnigiellan, vaikko sámit dávjá geavahit máŋgga giela iežaset árggas. Sámegielat leat ožžon virggálaš sajádaga easkka jagis 1992, de ovdal dan almmuhuvvon dieđut eai vealttekeahttá leat beaividuvvon. Sámegielaid geavaheamis sáhttá maid dovdat heahpada. Sámit leat Suomas dál badjel 11 000. 

Ehtalaš rávvagat stivrejit dutkamuša 

Dutkanprošeavttas mii árvvoštallat máŋggaiguin metodaiguin sámegielagiid mielladearvvasvuođaveajuiduhttima mihttomeriid ollašuvvama. Ulbmilin lea ovdanbuktit dieđu, mii veahkeha ovddidit sámegielat áššehasaid veajuiduhttinbálvalusaid vástidit áššehasaid dárbbuid buorebut.  

Eamiálbmogiin leat iežaset dutkanehtalaš rávvagat, maiguin figgojuvvo sihkkarastit, ahte dutkit vuhtiiváldet dutkamuša barggadettiin kultuvrralaččat mearkkašahtti iešvuođaid ja dorvvolaš diliid. Sámiid oasil dutkamušas lea dehálaš vuhtiiváldit jagi 2024 áigge almmostahtton Sámiide guoski dutkamuša ehtalaš rávvagiid. Dáinna sihkkarasto, ahte dutkamuš lea luohtehahtti, ehtalaš ja ahte das leat buorit ákkat.  

Okta ehtalaš rávvagiid oassi lea veahkkálas gulahallan ja oassálastinvejolašvuohta (sámegielaiguin Gulahallan / Addiittâllâm / Kulstõõllmõš).  Dat lea árbevirolaš sámi gulahallanvuohki, mii govvida veahkkálas ságastallama, aktiivvalaš gullama ja gaskanas ipmárdusa. 

Dutkamušas veahkkálas gulahallan ja oassálastinvejolašvuohta oaivvildit, ahte dutkamuššii oassálasti searvvuš oažžu oassálastinvejolašvuođa dutkamuša bargamii ja láhččojuvvo luhtolaš gaskavuohta dutkiid ja servoša gaskii. Dákkár veahkkálas gulahallama álggaheapmi juo dutkamuša plánenmuttus lea dehálaš. 

Máŋggageahččanguvllot dutkamušas sierra joavkkut besset hállat jitnosit 

Áiddo sámiid mielladearvvasvuođabálvalusaid geavahusa guoski dutkamuš lea dahkkon dušše unnán. Danin mii dárkut dutkamušas maiddái viidábut mielladearvvasvuođabálvalusaid, mat ordnejuvvojit eamiálbmogiidda gullevaš olbmuide. Eamiálbmogiid ipmárdus dearvvasvuođas lea maiddái earálágan go váldoálbmogis, ja oidnojuvvo ahte oktavuohta mielladearvvasvuođa ja historjjálaš traumaid gaskkas lea nanus. 

Dutkamuša ulbmiljoavkkut leat unnit, ja váilevaš eatnigielladieđuid dihte ovdamearkka dihte luohtehahtti registerdutkamuša bargan dán álbmotoasis lea hui váttis. Danin mii deattuhit dutkamušas kvalitatiivvalaš materiálaid. 

Dutkamušas mii čoaggit materiálaid jearahallamiiguin ja gažademiiguin earret eará sámegielat mielladearvvasvuođaveajuiduhttima áššehasain alddis, Kela bálvalanrávvejeaddjiin ja čoavddusáššedovdiin, ođđa bálvalusa máŋggaámmátlaš bargojoavkku ámmátolbmuin ja dearvvasvuođafuolahusa ámmátolbmuin. Sis mii oažžut vásáhusaid das, mo ođđa veajuiduhttinbálvalus ja dasa stivren doibmet. 

Mii bargat dutkamušas nana ovttasbarggu máŋggaiguin oassebeliiguin Kela siste ja olggobealde. Guovddáš ovttasbargoguoimmit leat ovdamearkka dihte Sámediggi, Lappi buresveadjinguovlu ja sámiid bálvalusaide guoski dutkamuša ja ovddideami áššedovdit sierra organisašuvnnain. Mii láhčit oassálastinvejolašvuođa maiddái sámegiela ja kultuvrra áššedovdiide, vai mii sihkkarastit gielalaš ja kultuvrralaš sierraiešvuođaid vuhtiiváldima. 

Mii álggahit árvvoštallandutkamuša materiálačoaggima giđa 2026 áigge. 

Bálvalusaid ollašuvvan eaktuda doarvái kultuvrralaš máhtu, luohttámuša ja ovttasbarggu

Livččii dehálaš, ahte diđolašvuohta sámiin eamiálbmogin lassánivččii ja sin vuoigatvuohta oažžut bálvalusaid sámegielaiguin ja sámekultuvrra mielde ollašuvašii buorebut go ovdal. Guovddážis lea maid dat, ahte boahtteáiggis livčče doarvái ámmátolbmot, geain lea kultuvrralaš máhttu ja giellamáhtu, ollašuhttimin daid bálvalusaid.  

Ideála bálvalusaid ollašuvvan lea máŋggaid áššiid submi, gos luohttámuš ja buorre ovttasbargu sierra doibmiid gaskkas leat guovddáš sajis. 

Čálli:

Sonja Tuomisto
spesiáladutki, Kela
sonja.tuomisto@kela.fi 

Lassedieđut 

"Haluan, että kansani elämä paranee": Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti OSA I. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:97. Valtioneuvoston kanslia 2025. 

Tuomisto, S., Miettinen, S., Laatu, M., & Länsman, S. (2024). ”Toivottavasti sinne menee saamelaisia enemmän, etteivät kuole kaikki ne kurssit”: selvitys saamenkielisille asiakkaille suunnattujen Kelan kuntoutuspalveluiden nykytilasta. Kela.  

Veajuiduhttin sámegielat olbmuide -prošeakta (kela.fi)

Heikkilä, L., Kuokkanen, R., Lehtola, VP. jna. (2024). Saamelaisia koskevan tutkimuksen eettiset ohjeet Suomessa = Sámiide guoski dutkama ehtalaš rávvagat Suomas = Sämmilijd kyeskee tutkâmeettisiih ravvuuh Suomâst = Säʹmmlaid kuõskki tuʹtǩǩummuž eettla vuäʹppõõzz Lääʹddjânnmest = Ethical guidelines for research involving the Sámi people in Finland. Oulu universitehta.