Hallitus esittää muutoksia yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin
Hallituksen esityksen mukaan valtaosa yksityislääkärin määräämien tutkimusten ja hoidon kustannuksien korvauksista poistuisi. Yksityislääkärin vastaanottokäynneistä maksettaisiin edelleen Kela-korvausta. Muutokset tulisivat voimaan 1.1.2023 alkaen.
Hallitus esittää sairausvakuutuslakiin muutosta, jonka mukaan suuri osa yksityisen sairaanhoidon tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä ei olisi jatkossa korvattavaa. Kela-korvaus säilyisi niissä yksityisen sairaanhoidon tutkimus -ja hoitotoimenpiteissä, jotka on määrännyt psykiatrian erikoislääkäri, suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri tai hammaslääkäri. Korvauksen saisi myös psykologin tekemistä tutkimuksista. Muista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä ei enää saisi Kela-korvausta. Myös lääkärin tekemien toimenpiteiden korvattavuus poistuisi joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
Hallitus esittää myös, että jatkossa kaikista yleis- ja erikoislääkärien vastaanottokäynneistä
saisi tasasuuruisen korvauksen (ns. yleistaksa). Korvaus olisi kuitenkin yleistaksaa suurempi tilanteessa, jossa hoidon on antanut psykiatrian erikoislääkäri tai erikoishammaslääkäri (ns. erikoistaksa). Kela vahvistaa taksojen euromäärät myöhemmin valtioneuvoston asetuksen perusteella.
Lisäksi hallitus esittää, että muussa kuin EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa annetun sairaanhoidon kustannuksia ei enää korvattaisi.
Hallitus arvioi, että esitetyt muutokset säästäisivät yhteensä 64 milj. euroa. Säästetyt varat käytettäisiin rahoittamaan osaa vanhuspalveluiden hoitajamitoituksesta. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.
Vuonna 2021 Kela-korvausta yksityisestä tutkimuksesta ja hoidosta sai 1,3 milj. henkilöä ja yksityislääkärin palkkioista 1,4 milj. henkilöä. Yksityisestä hammashoidosta korvausta sai 0,9 milj. henkilöä. Kela maksoi korvauksia yhteensä 212 milj. euroa.