Kuntoutusta saavien määrä kasvoi vuonna 2023 etenkin harkinnanvaraisen kuntoutuksen osalta | KelaSiirry sisältöön
Tiedote

Kuntoutusta saavien määrä kasvoi vuonna 2023 etenkin harkinnanvaraisen kuntoutuksen osalta

Julkaistu 17.5.2024

Kelan järjestämän kuntoutuksen saajamäärän kasvu jatkui vuonna 2023. Suhteellisesti eniten kasvoi harkinnanvaraista kuntoutusta saavien määrä. Kuntoutukseen osallistuminen oli yleisintä Pirkanmaalla. Tiedot selviävät Kelan kuntoutustilastosta 2023.

Vuonna 2023 Kelan järjestämää kuntoutusta sai 172 600 henkilöä. Kuntoutujien määrä kasvoi 4,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Kelan kuntoutuksella on neljä päätoimintamuotoa eli kuntoutuksen lakiperustetta: ammatillinen kuntoutus, vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia ja harkinnanvarainen kuntoutus. Kuntoutujamäärältään suurin näistä oli kuntoutuspsykoterapia, jota sai 64 500 henkilöä. Kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Ammatillista kuntoutusta sai viime vuonna 32 800 henkilöä ja vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta 45 400 henkilöä.

Kuvion teksti: Kuntoutuspsykoterapia on saajamäärältään suurin Kelan kuntoutusmuoto. Kuvio näyttää Kelan kuntoutuksen saajat lakiperusteen mukaan vuonna 2023.

Oma väylä -kuntoutuksen saajamäärä kasvoi 55 prosenttia

Harkinnanvaraista kuntoutusta sai 38 100 henkilöä, mikä oli 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Harkinnanvaraista kuntoutusta saatiin useimmiten joko mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden (13 400 henkilöä) tai tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairauksien (13 400 henkilöä) perusteella.

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen toteutusmuodoista suosituin oli kuntoutuskurssit: yli puolet kuntoutujista osallistui jollekin kuntoutuskurssille. Kuntoutuskursseista eniten kuntoutuksen saajia (8 610) oli tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastaville aikuisille suunnatuilla Tules-kursseilla.

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen toteutusmuodoista suhteellisesti eniten, lähes 55 prosenttia, kasvoi Oma väylä -kuntoutuksen saajien määrä. Vuonna 2023 Oma väylä -kuntoutusta sai 4 760 henkilöä, kun edellisenä vuonna saajia oli 3 080. Oma väylä -kuntoutusta on voinut saada vuodesta 2021 alkaen.

Oma väylä -kuntoutus on kohdennettu 16–29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat neuropsykiatrisen häiriön vuoksi tukea opinnoissa tai työelämässä.

Kuntoutukseen osallistuminen yleisintä Pirkanmaalla

Vuonna 2023 koko maassa oli keskimäärin 30 kuntoutujaa tuhatta asukasta kohden. Kaikista maakunnista suhteellisesti eniten kuntoutujia oli Pirkanmaalla, 39 kuntoutujaa tuhatta asukasta kohden.

Suhteellisesti vähiten kuntoutujia oli Ahvenanmaalla, jossa kuntoutujia oli 14 tuhatta asukasta kohden. Yksittäisistä kunnista suhteellisesti eniten kuntoutujia oli Tampereella ja Joensuussa.

Kuvion otsikko: Kelan kuntoutukseen osallistuminen yleisintä Pirkanmaalla. Kuntoutujien määrä maakunnittain 1000 asukasta kohden vuonna 2023. Eniten kuntoutujia oli Pirkanmaalla, vähiten Ahvenanmaalla.

Vuonna 2023 uusien kuntoutujien keski-ikä oli 37 vuotta ja mediaani-ikä 34 vuotta. Nuorin neljännes oli alle 22-vuotiaita ja vanhin neljännes yli 53-vuotiaita. Uudella kuntoutujalla tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole saanut aloittamansa kuntoutuksen lakiperusteen mukaista kuntoutusta kahteen vuoteen.

Nuorimpia uusia kuntoutujia olivat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajat, joiden mediaani-ikä oli 9 vuotta ja keski-ikä 17 vuotta. Vanhimpia olivat harkinnanvaraisen kuntoutuksen uudet kuntoutujat, joiden mediaani-ikä oli 56 vuotta ja keski-ikä 50 vuotta.

Lue lisää

Kelan kuntoutustilasto 2023 (helda.helsinki.fi)

Tietopaketti kuntoutuksesta

Sivu päivitetty 17.5.2024