Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta: Pitkäaikaisen kivun lääkkeettömän hoidon saatavuutta täytyy parantaa
Pitkäaikaisen kivun hoidossa täytyy kiinnittää erityistä huomiota lääkkeettömään hoitoon ja kuntoutukseen sekä näiden saatavuuden parantamiseen. Kelan sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta haluaa samalla myös muistuttaa keskushermostoon vaikuttavien kipulääkkeiden tarkoituksenmukaisesta käytöstä.
Kelan sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunnan näkemyksen mukaan pitkäaikaisen kivun diagnostiikka, hoito ja kuntoutus tulee toteuttaa vahvan tutkimusnäytön ja kansallisten hoitosuositusten mukaisesti. Neuvottelukunta kehottaa panostamaan entistä vahvemmin pitkäaikaisen kivun lääkkeettömään hoitoon ja kuntoutukseen. Neuvottelukunta haluaa myös muistuttaa keskushermostoon vaikuttavien kipulääkkeiden tarkoituksenmukaisesta käytöstä, erityisesti koska pitkäaikaisen kivun lääkehoidolla ei yleensä voida saavuttaa täydellistä kivuttomuutta.
Kaikkien kivunhoidon menetelmien pitää perustua riittävään tutkimusnäyttöön
Pitkäaikaisen kivun hoidossa hoitosuhteen jatkuvuus on tutkimusten mukaan tärkeää. Kipupotilas hyötyy ammattilaisten välisestä yhteistyöstä ja erilaisten lääkkeettömien hoito- ja kuntoutusmuotojen yhdistämisestä. Keskeisiä lääkkeettömiä hoitoja ovat muun muassa liikunta, terapeuttinen harjoittelu, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja fysikaaliset hoidot. Neuvottelukunnan arvion mukaan palvelujärjestelmässä voisi myös olla tilausta erilliselle kipukuntoutukselle.
Sen sijaan transkraniaalinen sarjamagneettistimulaatio (rTMS) ja aivojen tasavirtastimulaatio (tDCS) eivät terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (Palko) antaman suosituksen mukaan kuulu terveydenhuollon palveluvalikoimaan pitkäkestoisen neuropaattisen kivun hoidossa.
Keskushermostoon vaikuttaviin kipulääkkeisiin liittyy suuria riskejä
Vuonna 2024 opioideja osti noin 7 % väestöstä eli noin 370 000 henkilöä. Samana vuonna opioidien käyttäjistä vain noin 8 %:lla oli syöpäsairaus, vaikka opioidien tehokkuudesta on näyttöä juuri syöpäkivun hoidossa. Opioidien käyttö on yleistymässä 65 vuotta täyttäneillä henkilöillä. Erityisesti oksikodonin käyttäjämäärä ja kulutus on kasvanut.
Gabapentinoidien, eli gabapentiinin ja pregabaliinin, käyttö on yleistynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana ja niitä osti vuonna 2024 noin 3 % väestöstä. Huomattavaa on gabapentinoidien suuri kulutus suhteessa niiden käyttäjämäärään. Vastaavasti opioideja käyttää suurempi joukko, mutta niiden kulutus on gabapentinoidien kulutusta pienempi.
Neuvottelukunta esittää huolensa keskushermostoon vaikuttavien kipulääkkeiden, kuten opioidien ja gabapentinoidien käytöstä. Näiden lääkkeiden pitkäaikaiseen käyttöön liittyy merkittävä riippuvuuden ja väärinkäytön riski. Niiden käyttö pitkäaikaisen kivun hoidossa vaatii siksi huolellista harkintaa, kokonaisvaltaista hoitosuunnitelmaa ja hoitosuhteen jatkuvuutta.
Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu Kelassa sairausvakuutukseen liittyvien lääketieteellisten kysymysten käsittely. Kelan hallitus nimittää neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan nykyinen toimikausi on 1.3.2025–29.2.2028. Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta käsitteli pitkäaikaisen kivun hoitoa kokouksessaan maanantaina 19.5.2025.
Lue lisää
- Kelan sairausvakuutuksesta korvattavien lääketoimitusten tilastotiedot (tietotarjotin.fi)
- Pitkäaikaisen kivun kuntoutuksessa käytetään psykologisia, fysioterapeuttisia ja liikuntaharjoitteluun perustuvia menetelmiä (tietotarjotin.fi)
- Kivun Käypä hoito -suositus (kaypahoito.fi) (22.08.2017)
- Kroonisen kivun ja syöpäkivun hoidon kansallinen toimintasuunnitelma
- Suositus rTMS tDCS neuropaattinen kipu (palveluvalikoma.fi) (19.12.2024)