Mánáiddikšuma doarjagat

Vánhemiidluomu maŋŋá sáhtát

  • dikšut máná ruovttus ja oažžut ruoktodikšodoarjaga
  • ordnet mánnái priváhta beaivedivššu ja oažžut ruoktodikšo- dahje priváhta dikšuma doarjaga
  • bargat eanemustá 30 diimmu vahkus ja oažžut njuovžilis dikšunruđa
  • bidjat máná gieldda beaivedikšui.

Dikšunluopmu

Vánhemiidluomu maŋŋá juobbá goabbá vánhemiin sáhttá báhcit dikšut máná bálkkáhis dikšunlupmui dassážii, go mánná deavdá 3 jagi.

Almmut bargoaddái dikšunluomus maŋimustá 2 mánotbaji ovdal go dat álgá.

Ruoktodikšodoarjja

Ruoktodikšodoarjaga sáhtát ohcat, juos vuollil 3-jahkásaš mánná dikšojuvvo eará sajis go gieldda beaivedivššus, ovdamearkka dihte ruovttus. Dikšun sáhttá leat máná vánhen dahje gii nu eará, ovdamearkka dihte áhkku dahje áddjá dahje bálkáhuvvon dikšu. Ruoktodikšodoarjaga ii sáhte oažžut, juos mánná lea gieldda beaivedivššus.

Ruoktodikšodoarjagii gullet dikšunruhta ja dikšunlassi.

Dikšunruhta lea:

  • sulaid 343 e/mb ovtta vuollil 3-jahkásaš mánás
  • sulaid 103 e/mb juohkehaš vuollil 3-jahkásaš eará mánás
  • sulaid 66 e/mb juohkehaš badjel 3-jahkásaš muhto vuollil skuvlaahkásaš mánás.

Dikšunlasi oažžu dušše ovtta mánás ja dat lea eanemustá sulaid 184 e/mb. Dikšunlasi mearri lea sorjavaš vánhemiid boađuin.

Ruoktodikšodoarjagis manná vearru.

Muhtin gielddat mákset ruoktodikšodoarjaga lassin gielddalasi. Jeara ruoktogielddastat dahje Kelas,
sáhtátgo oažžut gielddalasi.

Loga lasi ruoktodikšodoarjaga ohcamis (suomagillii).

Priváhta dikšuma doarjja

Sáhtát oažžut priváhta dikšuma doarjaga, juos máná divššus vástida bálkáhuvvon dikšu dahje
priváhta beaivedikšobáiki. Mánná galgá leat vuollel skuvlaahkásaš. Doarjaga ii sáhte oažžut, juos mánná lea gieldda beaivedivššus.

Priváhta dikšuma doarjagii gullet dikšunruhta ja dikšunlassi. Du ruovttugielda sáhttá dán lassin máksit gielddalasi.

Dikšunruhta lea sulaid 175 e/mb. Juos mánná lea ovdaoahpahusahkásaš ja beaivedivššus oasseáigásaččat, dikšunruhta lea sulaid 64 e/mb.

Dikšunruđa lassin sáhtát oažžut dikšunlasi eanemustá sulaid 147 e/mb. Dikšunlasi mearri mearrašuvvá boađuid mielde. Juos oaččut unnit dikšunruđa, maiddái dikšunlassi lea uhcit.

Kela máksá priváhta dikšuma doarjaga bálkáhuvvon dikšui dahje beaivedikšobáikái. Priváhta dikšuma doarjagis manná vearru.

Rehkenastte, man olu sáhtát oažžut ruoktodikšundoarjaga ja priváhta dikšundoarjaga (suomagillii).

Loga lasi priváhta dikšundoarjaga ohcamis (suomagillii).

Njuovžilis dikšunruhta

Sáhtát oažžut njuovžilis dikšunruđa, juos barggat eanemustá 30 diimmu vahkus ja eará áiggiid divššot mánát. Kela máksá njuovžilis dikšunruđa vuollil 3-jahkásaš mánás.

Njuovžilis dikšunruhta sáhttá máksojuvvot goabbáge vánhemii. Dalle goabbáge vánhen galgá bargat oanehut bargobeaivvi go dábálaččat. Soai galgaba dikšut máná sierra áiggiid dahje sierra beivviid.

Njuovžilis dikšunruhta máksojuvvo bargoáiggi mielde. Dikšunruhta sáhttá leat juogo sulaid 244 e/mb dahje sulaid 163 e/mb dan mielde, man ollu gaskamearálaččat barggat vahkus.

Dárkkis bargoáiggi guoskevaš njuolggádusaid (suomagillii).

Kela máksá njuovžilis dikšunruđa dušše ovtta mánás hávil. Njuovžilis dikšunruđas gesso vearru.

Loga lasi njuovžilis dikšunruđa ohcamis (suomagillii).

Oassedikšunruhta

Sáhtát oažžut oassedikšunruđa, go leat barggus eanemustá 30 diimmu vahkus máná dikšuma geažil.

Kela máksá oassedikšunruđa skuvllas 1. ja 2. luohkás lean mánás.

Oassedikšunruhta lea sulaid 98 e/mb. Das manná vearru.

Loga lasi oassedikšunruđa ohcamis (suomagillii).