Kela torjuuh almugijkoskâsijn tiilijn

Kela máksá torjuu sierâ eellimtiilijn. Tain siijđoin muštâluvvoo, ete moi iävtuiguin tun puávtáh finniđ Kela torjuid, jis tun varriih Suomân. Siijđoin muštâluvvoomeiddei, ete mii tuu Kela torjuid kiävá, jis tun varriih meddâl Suomâst.

Moh láá Kela torjuuh?

Tun puávtáh finniđ torjuu, jis tun jieh paste leđe pargoost ovdâmerkkân tondiet, ko tust láá uccâ párnááh, tun lah pyeccee tâi tun jođáh uápuid. Kela torjuuh miäruštâllojeh Suomâ laavâst.

Kela torjuuh láá ovdâmerkkân

• aalmugiäláttâh, táhádâsiäláttâs já eres iäláttuvfinnejeijee torjuuh
• almos aassâmtoorjâ
• talhâssajanmáávsuh
• eres puocâmân lohtâseijee torjuuh
• vuáđupeiviruttâ já pargomarkkântoorjâ
• uáppee torjuuh
• pärniperrui torjuuh.

Jis tust lii vuoigâdvuotâ talhâssajanmávssoid já eres puocâmân lohtâseijee Kela torjuid, te tun finniih Kela-koortâ.

Kii puáhtá finniđ Kela torjuid?

Tun puávtáh táválávt finniđ Kela torjuid, jis tun aasah Suomâst pisovávt tâi poorgah Suomâst, já tuu pälkki lii ucemustáá suulân 800 eurod mánuppaajeest.

Spiekâstâs lii, jis tun aasah Suomâst mutâ poorgah nube Euroop union staatâst. Talle tun jieh táválávt finnii Kela torjuid.

Mii lii pisovâš aassâm?

Tun aasah Suomâst fastâ ađai pisovávt, jis tust lii tääbbin eidusâš aassâmviste ađai päikki já jis tun oroh ucemustáá pele tuu ääigist tääbbin.

Ko tun varriih Suomân, te Kela árvuštâl, ete aasah-uv tun Suomâst pisovávt. Árvuštâlmist váldoo huámmášumán tuu olestile. Olestilán vaigutteh ovdâmerkkân čuávuvááh ääših:

• Maacah-uv tun olgoenâmijn maasâd Suomân aassâđ?
• Lii-uv tust pargosopâmuš pargoost, mii pargoo Suomâst?
• Áásá-uv tuu pelikyeimi tâi eres aldaaš perruujeessân Suomâst fastâ?

Jis tun varriih Suomân koskâpuddâsávt, te tust ij lah táválávt vuoigâdvuotâ Kela torjuid. Ovdâmerkkân torvosajeoccest ij lah vuoigâdvuotâ Kela torjuid.

Ko tun varriih olgoenâmáid, tuu vuoigâdvuođah Kela torjuid čuávdojeh táválávt ton vuáđuld, ete mon kuhháá tun ááiguh leđe olgoenâmijn.

Jis tun varriih olgoenâmáid pisovávt, talle tun jieh innig táválávt finnii Kela torjuid. Varrim annoo táválávt pisovâžžân, jis lii uáivildum, ete tot pištá paijeel 6 mánuppaje. Masa puoh Euroop enâmijn äigi sáttá kuittâg leđe kuhheeb.

Kotemuš staatâst tâi kotemuš staatân tun varriih?

Lasseen torjuu finniimân vaaigut toos tot, ete kotemuš staatâst tun varriih Suomân tâi kotemuš staatân tun varriih Suomâst. Kela torjuu finniimân vaaigut tot, ete lii-uv staatâ Euroop union (EU) tâi Euroop ekonomiakuávlu (Eta) staatâ, Sveitsi, Stuorrâ-Britannia tâi staatâ, moin Suomâst lii sosiaaltorvosopâmuš.

EU-staatah láá

• Suomâ
• Vyelienâmeh
• Belgia
• Bulgaria
• Espanja
• Irland
• Italia
• Nuorttâriijkâ
• Kreikka
• Kroatia
• Kypros
• Latvia
• Liettua
• Luxemburg
• Malta
• Portugali
• Puola
• Ranska
• Romania
• Ruotâ
• Saksa
• Slovakia
• Slovenia
• Tanska
• Tšekki
• Unkari
• Viro.

Stuorrâ-Britannia iäránij EU:st 1.2.2020. Luuvâ lase taan fáádást (suomâkielân).

Eta-staatah láá

• Euroop union staatah
• Island
• Liechtenstein
• Taažâ.

Suomâst lii sosiaaltorvosopâmuš čuávvoo staatâiguin:

• Australia
• Chile
• India
• Israel
• Jaapaan
• Kanada (já Quebec)
• Kiina
• Maadâ-Korea
• Ovtâstumstaatah
• Tave-enâmeh.