Tiätusyeji já persovntiäđui kieđâvuššâm Kelast
Taan sijđoost:
Mii lii tiätusyeji?
Tiätusyeji lii vuáđuvuoigâdvuotâ, já tain uáivilduvvoo persovntiäđui suoijim. Persovntiäđoin uáivilduvvojeh puoh tagareh tiäđuh, moh lohtâseh identifisistemnáál orroo ulmui. Jyehi ulmust láá jieijâs tiäđoid lohtâseijee vuoigâdvuođah.
Tehálumoseh tiätusuáján lohtâseijee laavah láá EU almos tiätusyejiasâttâs já tom tievâsmittee Suomâ tiätusyejilaahâ:
Tiätusyejiasâttâs já tiätusyejilaahâ miäruštâleh, maid persovntiäđuid puáhtá kieđâvuššâđ já maht.
Registertuállee uáivild ulmuu tâi organisaatio, mii miäruštâl, ete mon tárguttâsân já maht persovntiäđuh kieđâvuššojeh. Kela kieđâvuš registertuállen ovdâmerkkân jieijâs äššigâsâi já pargei persovntiäđuid.
Registeristum uáivild ulmuu, kiän persovntiäđuh kieđâvuššojeh.
Persovntiäđui kieđâvuššâm Kelast
Kela hiäđoid lohtâseijee aašijn mij pyehtip kevttiđ tuu tiäđuid ovdâmerkkân talle, ko
- mij kieđâvuššâp tuu hiätuaašijd
- mij palvâlep tuu äššigâspalvâlmist
- mij kocceep jieččân tooimâ siskiibeln
- mij čuosâttep äššigâspalvâlem já äššigâsviestâdem.
Eres aašijn mij pyehtip kevttiđ tuu tiäđuid ovdâmerkkân talle, ko
- mij olášuttep Kelan meridum lahâaasâtlijd lovottâh- já tutkâmpargoid
- ovdedep jieččân tooimâ
- olášuttep mii eres tooimâ, moos kulá ovdâmerkkân rekrytistmij já skappuuttâsâi toohâm sehe haaldâtlij aašij já uđâsreeivâi tiiláámij kieđâvuššâm.
Tust alnaad: Mij finnip tiäđuid tust alnaad, ovdâmerkkân tuu tevdim ucâmušâin já toi lahtosijn.
Eres virgeomâháin: Jis laavâst lii tienuuvt asâttum, te mij pyehtip finniđ tuu persovntiäđuid virgeomâháin, tego Digi- já aalmugtiätuvirgáduvâst já Viäruhaldâttuvâst.
Kelast tuu persovntiäđuid kieđâvušeh tuš toh toimâulmuuh, kiäi pargoid tuu tiäđui kieđâvuššâm kulá. Kela kocá persovntiäđui kieđâvuššâm sierâ vuovijguin.
Kela toimâulmuuh láá ain kenigâsah toollâđ tuu tiäđuid syeligâsâst ulguupiälásijn ulmuin.
Kela puáhtá toohâđ automaatlijd miärádâsâid tagarijn aašijn, moi čuávdimân ij kulluu kuorâttâllâm. Automaatlâš miärádâs lii miärádâs, mon tohâmân olmooš ij lah uásálistám. Automaatio taha máhđulâžžân jotelub já pehtilub palvâlus.
Jis ääši čuávdim váátá kuorâttâllâm, te čuávdus taha ain Kela toimâolmooš.
Suomâst virgeomâhái toohâm automaatlijn miärádâsâin asâttuvvoo haldâttâhlaavâst (434/2003, suomâkielân)) já tiäđuhaldâšemlaavâst (906/2019, suomâkielân). Automaatlii miärádâsân puáhtá uuccâđ nubástus, tego eres-uv Kela toohâm miärádâssáid.
Tärhibijd tiäđuid Kela automaatlijn miärádâsâin já nubástusucâmist tun kaavnah mii siijđoin Automaatliih miärádâsah (suomâkielân).
Kela luovât laavâst asâttum tiilijn tuu persovntiäđuid nube virgeomâhâžân. Motomijn tábáhtusâin mij pyehtip luovâttiđ tuu tiäđuid meid eres peelijd, jis tun lah miettâm toos.
Kelast mij pyehtip luovâttiđ tiäđuid meid ovdâmerkkân tutkâm- já lovottâhtárguttâssáid, ko luovâttem vuáđuduvá sosiaal- já tiervâsvuotâtiäđui nubesajasii kiävtun kyeskee laahân ađai nuuvt kočodum sekundäärlaahân (su. toisiolaki) 552/2019 tâi sierânâslavváid vuáđuduvvee tiättunfinnimvuoigâdvuođáid. Talle tiätu, mii luovâttuvvoo, lii jo-uv anonymisistum tâi pseudonymisistum. Anonymisistum tiätu uáivild tom, ete tiäđu ij pyevti innig mahten ovtâstittiđ tunjin. Pseudonymisistum tiätu uáivild tom, ete tuu ij pyevti tubdâđ tiäđuin lasetiäđuittáá.
Kelast mij luovâttep tuu tiäđuid nube ulmui, jis sun hoittáá Kela-aašijd tuu peeleest. Nube peeleest ášástâlmist Kelast tun kaavnah lasetiäđuid mii siijđoin Kela-aašij hoittám nube peeleest. Sijđoost mij muštâlep
- päärni peeleest ášástâlmist Kelast
- olesahasii peeleest ášástâlmist Kelast
- hiäđukocceemváldásmitmist
- hiäđukocemist.
Kelast lii kenigâsvuotâ siäiluttiđ tuu persovntiäđuid. Mij lep miäruštâllâm persovntiäđui siäiluttemaaigijd sierâ laavâi, tego hiäđoid lohtâseijee laavâi vuáđuld.
Tiäđuid siäiluttemaaigijn tun finniih tiätusyejičielgiittâsâin.
Tiätusyejičielgiittâsâin tun kaavnah täärhib tiäđu persovntiäđui kieđâvušmist, tastko tiätusyejičielgiittâsâin kovvejuvvojeh tärhibeht sierâlágán persovntiäđui kieđâvuššâmtábáhtusah.
Kela tiätusyejičielgiittâsah (suomâkielân)
Kanta-palvâlusâi tiätusyejičielgiittâsah (kanta.fi, suomâkielân)
Tuu vuoigâdvuođah, moh lohtâseh persovntiäđui kieđâvušmân
Registeristum olmožin tust láá vuoigâdvuođah jieijâd persovntiäđoid já toi kieđâvušmân Kelast. Registeristum ulmuu vuoigâdvuođah puátih tiätusyejiasâttâsâst já toid vaikutteh meid eres laavah, tego tiätusyejilaahâ já Kela tooimâ stivrejeijee laavah. Huámmáš, ete puoh tuu vuoigâdvuođah iä lah kevttimnáálá puoh tábáhtusâin.
Tust lii vuoigâdvuotâ finniđ tiäđuid tuu persovntiäđui kieđâvušmist. Taat vuoigâdvuotâ vuáđuduvá tiätusyejiasâttâs 12., 13. já 14. artikkâlân.
Taan siijđon láá nurrum tiäđuh persovntiäđui kieđâvušmist Kela tooimâst.
Tust lii vuoigâdvuotâ uážžuđ tiettiđ, maid tiäđuid mij tust kieđâvuššâp, já finniđ kopio persovntiäđuin.
Lasseen tust lii vuoigâdvuotâ uážžuđ tiettiđ eereeb iärrás
- tuu tiäđui kevttimtárguttâs
- tuu tiäđui siäiluttemääigi
- käldee, mast tuu tiäđuh láá finnejum
- peelijd, moid mij luovâttep tuu tiäđuid.
Tun puávtáh kevttiđ tärhistemvuoigâdvuođâ jieijâd tiäđoid vâi puávtáh tärhistiđ, ete mij kieđâvuššâp tuu tiäđuid ášálávt já laavâmiäldásávt.
Návt tun kiävtáh tärhistemvuoigâdvuođâd:
- Teevdi luámáttuv Tärhistempivdem (Tarkastuspyyntö, pdf, suomâkielân) tâi rijjâhámásii pivdem.
- Tun puávtáh tevdiđ luámáttuv šleđgâlâžžân tâi pivdeđ pävirluámáttuv mii palvâlemsaajeest.
- Jis tun toovah rijjâhámásii tärhistempivdem, almoot tast nommâ- já ohtâvuotâtiäđuidâd já muštâl, ete maid tiäđuid tun halijdah já mon paajeest.
- Vuolgât persovntiäđoidâd kyeskee pivdem Kela kirjimkontturân šleđgâpostáin tâi poostâ peht.
- Jis tun toimâttah pivdem šleđgâpostáin, mij avžuuttep kevttiđ syeijejum šleđgâpoostâ. Ravvuuh syeijejum šleđgâpoostâ vuolgâtmân:
- Jis tun toimâttah pivdem poostâ peht, te vuolgât tom čujottâsân Kela, Kirjaamo, PL 450, 00056 Kela.
Tärhistemvuoigâdvuotâ vuáđuduvá tiätusyejiasâttâs 15. artikkâlân.
Tust lii vuoigâdvuotâ vuoigiđ feilâlijd tiäđuidâd já tärkkilistiđ epitärhis tiäđuid. Taat vuoigâdvuotâ vuáđuduvá tiätusyejiasâttâs 16. artikkâlân.
Huámmáš, ete vuoigâdvuotâ tiäđui vuoigiimân lii eres äšši ko Kela adelem hiätumiärádâs nubásmittem.
Tust lii tiätu tiilijn vuoigâdvuotâ vaattâđ jieijâd tiäđui meddâlistem. Tun puávtáh vaattâđ tiäđui meddâlistem ovdâmerkkân talle, ko tuu tiäđuh iä innig tarbâšuu tâi ko tiäđuh láá kieđâvuššum laavâ vuástásávt.
Kela ij pyevti meddâlistiđ tuu tiäđuid talle, ko Kelast lii laavâst asâttum pargo, mii váátá tuu tiäđui siäiluttem. Ovdâmerkkân Kela hiätutoimâ lii tággáár laavâst asâttum toimâ.
Vuoigâdvuotâ uážžuđ meddâlistiđ persovntiäđuid vuáđuduvá tiätusyejiasâttâs 17. artikkâlân.
Tust lii tiätutiilijn vuoigâdvuotâ raijiđ jieijâd tiäđui kieđâvuššâm. Tun puávtáh raijiđ kieđâvuššâm ovdâmerkkân talle, jis tunjin kyeskee tiäđuh, maid mij kieđâvuššâp, láá tuu mielâst puástud.
Kieđâvuššâm raijim uáivild, ete Kela ij paste porgâđ tuu tiäđoid maiden muide ko siäiluttiđ taid.
Vuoigâdvuotâ raijiđ persovntiäđui kieđâvuššâm vuáđuduvá tiätusyejiasâttâs 18. artikkâlân.
Tiätusyejiasâttâsâst láá kuittâg motomeh spiekâstâsah, moi vuáđuld tiäđuid puáhtá kieđâvuššâđ, veikâ tun liččih raijim jieijâd tiäđui kieđâvuššâm.
Kela hiätutooimâst vuoigâdvuotâ raijiđ tiäđui kieđâvuššâm puáhtá leđe hiätulaavâi mield estum talle, ko registeristum vátámâšân kieđâvuššâm raijiimist iä čielgâsávt lah vuáđustâsah.
Tust lii vuoigâdvuotâ vuástálistiđ jieijâd tiäđui kieđâvuššâm talle, ko kieđâvuššâm vuáđustâssân lii vuoigâdvuođâlâš hiätu, almos vääldi kevttim tâi almos hiätu. Tärhibijd tiäđuid kieđâvuššâm vuáđustâsâin tun kaavnah tiätusyejičielgiittâsâin.
Tun puávtáh vuástálistiđ jieijâd tiäđui kieđâvuššâm, jis tuu persovntiäđuid áiguččii kevttiđ ovdâmerkkân sekundäärlaavâ (552/2019) miäldásáid tárguttâssáid. Lasetiäđuid tágárist kieđâvuššâm vuástálistmist tun kaavnah mii siijđoin Tiätuloveh já tiätuamnâstuvah (Tietotarjotin.fi, suomâkielân).
Jis tun kiävtáh vuástálistemvuoigâdvuođâd, te mij suogârdâllâp, ete kolgâččij-uv Kela lopâttiđ kieđâvuššâm tuu vuástálistemalmottâs mield vâi lii-uv tuu tiäđui kieđâvuššâm juátkimân ain vuáđustâllum suijâ.
Vuoigâdvuotâ vuástálistiđ persovntiäđui kieđâvuššâm vuáđuduvá tiätusyejiasâttâs 21. artikkâlân.
Ulmust lii vuoigâdvuotâ finniđ jieijâs persovntiäđuid nube registertuállei sirdem várás, jis olmooš lii toimâttâm jieijâs persovntiäđuid registertuállei jieš já tiäđui kieđâvuššâm vuáđuduvá mietâmâšân tâi sopâmušân.
Taat vuoigâdvuotâ ij táválávt heivii Kela tooimân, tastko vuoigâdvuođâ ij pyevti kevttiđ ovdâmerkkân talle, ko persovntiäđui kieđâvušmist lii koččâmuš lahâaasâtlii pargo hoittáámist.
Vuoigâdvuotâ sirdeđ persovntiäđuid vuáháduvâst nuubán vuáđuduvá tiätusyejiasâttâs 20. artikkâlân.
Juáhháást lii vuoigâdvuotâ toimâttiđ persovntiäđui kieđâvušmân kyeskee ääši taggaar virgeomâháá kieđâvušmân, kote kocá tiätusyejilahâasâttem nuávdittem. Suomâst kocceemvirgeomâhâš lii tiätusyejiváldálii toimâttâh (tietosuoja.fi).
Väidimvuoigâdvuotâ vuáđuduvá tiätusyejiasâttâs 77. artikkâlân.
Tun puávtáh vuolgâttiđ persovntiäđuidâd kyeskee pivdem Kela kirjimkontturân šleđgâpostáin tâi poostâ peht.
Jis tun vuolgâttah pivdem šleđgâpostáin, mij avžuuttep kevttiđ syeijejum šleđgâpoostâ. Ravvuuh syeijejum šleđgâpoostâ vuolgâtmân:
- Syeijejum šleđgâpoostâ vuolgâttem Kelan (pdf, suomâkielân)
- Syeijejum šleđgâpoostâ vuolgâttem Kelan Suomi.fi-tubdâldâssáin (pdf, suomâkielân).
Jis tun vuolgâttah pivdem poostâ peht, te vuolgât tom čujottâsân Kela, Kirjaamo, PL 450, 00056 Kela.
Tun puávtáh toohâđ pivdem meid puhelimáin tâi ášástâlmáin persovnlávt Kela palvâlemsaajeest. Oro kiärgus tuođâštiđ jieijâd persovnvuođâ.
Mij västidep tuu persovntiäđoid kyeskee pivdemân mánuppaje siste já almottep meid, jis pivdem ij lah máhđulâš lahâasâttem vuáđuld olášuttiđ.
Jis vástádâs ij paste vuáđustâllum suujâ tiet toimâttiđ mánuppaje siste, Kela puáhtá kuhediđ meriääigi enâmustáá 2 mánuppoojijn. Talle mij almottep meriääigi kuhheedmist mánuppaje siste tast, ko mij lep váldám vuástá pivdem. Mij almottep siämmást meid suujâid meriääigi kuhheedmân.
Persovntiäđoid kyeskee pivdem já vástádâs láá táválávt nuuvtá. Jis registeristum pivdemân iä čielgâsávt lah vuáđustâsah tâi tot ij čielgâsávt lah kuáhtulâš, Kela puáhtá peerrâđ toos västidmist kuáhtulii máávsu tâi piettâliđ pivdem olášutmist.
Ohtâvuotâtiäđuh já lasetiäđuh persovntiäđui kieđâvušmist
Tiätusyejičielgiittâsâin (suomâkielân) tun finniih täärhib tiäđuid jieijâd persovntiäđui kieđâvušmist Kela sierâ pargoin. Lasseen tun puávtáh väldiđ ohtâvuođâ Kela äššigâspalvâlusân aašijn, moh lohtâseh tuu persovntiäđui kieđâvušmân.
Kela uđâsreeivâi tiilámregister
Kela eres tiätusyejičielgiittâsah (suomâkielân)
Kela tiätusyejivästideijee
Tiätusyejivästideijee pargon lii eereeb iärrás čuávvuđ, ete Kelast nuávditteh persovntiäđui kieđâvušmân kyeskee lahâasâttem.
Tun puávtáh väldiđ ohtâvuođâ Kela tiätusyejivästideijei aašijn, moh lohtâseh tuu persovntiäđui kieđâvušmân.
Tiätusyejivästideijee šleđgâpostâčujottâs lii tietosuoja@kela.fi. Mij avžuuttep kevttiđ syeijejum šleđgâpoostâ.
Jis tun epidah persovntiäđoid čyeccee tiätutorvoluávkkám
Persovntiäđui tiätutorvoluávkkám uáivild registertuállee ovdâsvástádâsâst orroo tábáhtus, mon čuávumuššân persovntiäđuh tuššâduvvojeh, láppojeh, nubásmeh, persovntiäđuid luovâtteh lovettáá tâi taid piäsá kieđâvuššâđ peeli, mast ij lah kieđâvuššâmvuoigâdvuotâ.
Persovntiäđui tiätutorvoluávkkáámist lii koččâmuš ovdâmerkkân talle, jis olmooš finnee nube ulmui kyeskee äššikirje poostâst tâi jis olmooš finnee mahtnii eresnáál vuoigâdvuođâttáá tiätun nube ulmuu persovntiäđuid.
Jis tun epidah, ete tuu persovntiäđoid lii čuoccâm tiätutorvoluávkkám, vääldi ohtâvuođâ Kela äššigâspalvâlusân.