Koronapandemian alussa viranomaiset joutuivat tekemään päätöksiä puutteellisilla tiedoilla – nyt tietoa on, joten päätösten tulee pohjata lääketieteeseen
Kelan sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta toivoo, että koronavirustaudista kertynyttä näyttöön perustuvaa tietoa hyödynnetään entistä vahvemmin päätöksenteon pohjana. Neuvottelukunnan käsityksen mukaan long covidin aiheuttama pitkittynyt työkyvyttömyys näyttää jäävän vähäiseksi.
Kelan sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta käsitteli 16.11.2022 pidetyssä kokouksessaan korona-ajan päätöksentekoa. Pandemian alkuvaiheessa viranomaisilla oli käytössään vain vähän näyttöön perustuvaa tietoa koronavirustaudista, joten eri viranomaiset joutuivat tekemään päätöksiä pandemian hallintakeinoista puutteellisin tiedoin. Lääketieteellisen näkökulman lisäksi päätöksissä oli huomioitava politiikka, lainsäädäntö, talous ja muu yhteiskunta.
Tartuntoja pyrittiin rajoittamaan niillä toimilla, jotka valmiuslain ja tartuntatautilain väliaikaiset säädökset mahdollistivat. Rajoitustoimilla pystyttiin vaikuttamaan pandemian alkuvaiheessa sairastavuuteen ja sairaalahoidon kuormitukseen, mutta osaa rajoitustoimista voidaan jälkikäteen arvioituna pitää yksilönvapauksia merkittävästi kaventavina. Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan näkemyksen mukaan lääketieteellisen asiantuntijuuden merkitys ei aina ollut keskiössä, kun pandemian aikana tehtiin päätöksiä.
Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta katsoo, että pandemian aikana tehtiin päätöksiä, jotka sitoivat suuren määrän terveydenhuollon henkilökuntaa koronapandemian hoitoon ja joista koitui suuria kustannuksia ja aiheutui pitkäkestoisia seurauksia, kuten koulusulusta aiheutui lapsille ja nuorille. Pandemian aikana tehdyistä lääketieteellisistä, taloudellisista ja yhteiskunnallisista päätöksistä pitäisi tehdä jälkikäteen terveystaloustieteellinen ja juridinen arvio, joka auttaisi seuraavaan pandemiaan varautumisessa. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että tieteellistä tietoa hyödynnetään päätöksenteossa entistä vahvemmin nyt, kun koronapandemia on muuttunut endeemiseksi.
Tartuntatautipäivärahan kustannukset kasvoivat huomattavasti
Koronapandemian aikana Kelan maksaman tartuntatautipäivärahan saajien määrä ja kustannukset ovat kasvaneet radikaalisti. Vuoden 2020 alusta syyskuun 2022 loppuun tartuntatautipäivärahaa maksettiin yhteensä 378 miljoonaa euroa, josta 236 miljoonaa euroa maksettiin vuoden 2022 aikana.
Kustannusten kasvamisen taustalla on muutos sairausvakuutuslaissa, jonka väliaikaisen (1.1.–31.12.2022) säännöksen mukaan henkilöllä on oikeus tartuntatautipäivärahaan silloin, kun hänellä on luotettavasti todettu koronavirustartunta ja kun hänelle ei suositella ansiotyöhön osallistumista tartunnan leviämisen riskin takia. Sama oikeus on alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla silloin, kun lapsella on luotettavasti todettu koronavirustartunta ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään. Oikeus on siis silloin, kun lapsi ei voi mennä päivähoitoon tai kouluun.
Väliaikaisen lakimuutoksen aikana tartuntatautipäivärahan myöntämiseksi ei ole vaadittu tartuntataudeista vastaavan lääkärin kirjoittamaa todistusta vaan todistuksen on voinut kirjoittaa kuka tahansa lääkäri, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja. Tämän vuoksi tartunnasta aiheutuvan riskin arviointi on voinut olla vaihtelevaa, mikä on voinut johtaa tarpeettoman pitkiin tartuntatautipäivärahajaksoihin. Neuvottelukunta totesi, ettei sairausvakuutuslain väliaikaisella muutoksella ole voitu merkittävästi vaikuttaa pandemian kulkuun.
Long covidin aiheuttama pitkittynyt työkyvyttömyys jäänee vähäiseksi
Neuvottelukunta keskusteli myös havainnoista, jotka Kelassa on tehty pitkittyneestä koronavirusinfektiosta eli long covidsta. Kelan asiantuntijalääkärit havaitsivat syyskuun 2021 ja helmikuun 2022 välisenä aikana, että covid-19-infektion pitkäaikaisista jäännösoireista kärsivien työ- ja toimintakykyä rajoittavat oireet ovat monimuotoisia ja niiden kesto vaihtelee.
Oireita esiintyy tasaisesti eri ikäluokissa. Eniten potilaiden työ- ja toimintakykyä heikentää se, että he väsyvät tavallista nopeammin ja heidän fyysinen ja kognitiivinen suorituskykynsä on heikentynyt. Osa potilaista voi kärsiä oireista pitkään, mutta kuntoutumisennuste long covidissa on hyvä.
Kaikkiaan long covidin aiheuttama pitkittynyt työkyvyttömyys on ollut Kelan näkökulmasta vähäistä, kun huomioidaan koronatartuntojen määrä. Esimerkiksi Kelan maksamaa sairauspäivärahaa long covid -virusinfektion jälkitilan diagnooseilla sai vuonna 2021 yhteensä 430 henkilöä. Vuonna 2022 saajia on ollut syyskuun loppuun mennessä yhteensä 1 440.
Lisätietoja
Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu Kelassa sairausvakuutukseen liittyvien lääketieteellisten kysymysten käsittely. Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.