Hallitus esittää toimeentulotukeen uudistusta – Tuen velvoittavuutta halutaan lisätä

Uudistuksen avulla halutaan selkeyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena taloudellisena tukena. Sen vuoksi jatkossa painotettaisiin entistä tiiviimmin asiakkaiden velvollisuutta hakea toimeentulotukeen nähden ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyystukea, asumistukea, opintotukea ja työkyvyttömyysetuuksia.

Esityksen mukaan toimeentulotuen perusosaa alennetaan 50 %, jos asiakas ei kuukauden sisällä hänelle annetusta määräajasta huolimatta hae niitä ensisijaisia etuuksia, joihin hänellä todennäköisesti on oikeus. Ennen perusosan alentamista asiakkaalle varataan mahdollisuus antaa selvityksensä syistä, joiden vuoksi perusosaa ei pitäisi alentaa tai se olisi kohtuutonta.

Myös kokoaikatyön hakemisen velvoittavuutta aiotaan lisätä. Nykytilanteeseen nähden kokoaikatyön hakijaksi ilmoittautumisen velvoitetta tiukennettaisiin siten, että se koskee muun muassa

• alle 30 t/vk työskenteleviä henkilöitä
• opiskelijoita, jotka eivät saa elantoaan opiskelijan ensisijaisista etuuksista, kuten opintotuesta tai kuntoutusrahasta
• yrittäjiä, jotka eivät saa yritystoiminnastaan tuloja vähintään työmarkkinatuen verran
• henkilöitä, joilla on merkittäviä puutteita elämänhallinnassa mutta joita ei ole todettu työkyvyttömäksi
• henkilöitä, jotka hoitavat kotona yli 3-vuotiasta lasta ilman kotihoidon tukea.

Jos asiakas ei kehotuksesta huolimatta ilmoittautuisi kuukauden sisällä työllisyyspalveluihin kokoaikatyön hakijaksi, Kela alentaisi toimeentulotuen perusosaa 50 prosentilla.

Perusosaa voitaisiin alentaa myös silloin, jos asiakkaalle myönnetyn työttömyystuen maksu keskeytyy hänelle määrätyn sanktion vuoksi. Asiakkaan toimeentulotuen perusosaa alennettaisiin 20 prosentilla ensimmäiseltä kuukaudelta ja jatkossa 40 prosentilla siihen saakka, kunnes työttömyystuen maksu jatkuu. Lue lisää siitä, miten perusosaa voidaan nykyisin alentaa.

Uudistuksen yksi tärkeä tavoite on aikaansaada säästöjä valtiontalouteen. Tämän vuoksi toimeentulotuen perusosaa suunnitellaan leikattavan 2–3 % kaikilta yli 18-vuotiailta. Esimerkiksi yksin asuvan 18 vuotta täyttäneen osalta leikkaus tarkoittaisi 17,80 euron pienennystä toimeentulotuen perusosaan vuoden 2025 tasossa. Lue lisää toimeentulotuen perusosasta.

Lisäksi toimeentulotuessa hyväksyttäviin asumismenoihin suunnitellaan 5 prosentin omavastuuta. Tällä tavoitellaan 20 miljoonan säästöjä toimeentulotukimenoihin. Esityksen mukaan asumismenot myös määriteltäisiin jatkossa kuntaryhmittäin. Lue lisää toimeentulotuessa hyväksyttävistä asumismenoista.

Terveydenhuolto- ja lääkemenojen välttämättömyyttä aiotaan esityksen mukaan tarkastella vastaisuudessa selkeämmin yleisesti hyväksytyn hoitokäytännön ja tutkimusnäytön perusteella. Uusien tai erityisen kalliiden lääkevalmisteiden kohdalla arvioidaan myös kustannusvaikuttavuutta. Lue lisää toimeentulotuessa hyväksyttävistä terveys- ja lääkemenoista.

Jatkossa kaikki vähäisetkin ansiotulot ja avustukset vaikuttaisivat toimeentulotukeen kaikilla yli 18-vuotiailla. Toimeentulotuessa ei siis olisi enää 150 euron ansiotulovähennystä ansio- tai yrittäjätuloista yli 18-vuotiaille. Vastaava suojaosa on poistettu myös työttömyystuesta ja asumistuesta. Ansiotulovähennyksen poistamisen on arvioitu säästävän toimeentulotuen menoja noin 20 miljoonalla eurolla.

Lakiin halutaan kirjattavan myös se käytäntö, että kuukauden viimeisenä pankkipäivänä saatu tulo huomioidaan seuraavan kuukauden tulona, koska se on silloin tosiasiassa käytettävissä. Näin toimittaisiin jatkossa myös niissä tilanteissa, joissa asiakas ei ole hakenut toimeentulotukea sille kuukaudelle, jolloin tulo on maksettu, vaan vasta sitä seuraavalle. Lue lisää tulojen ja varojen vaikutuksesta toimeentulotukeen.

Nykylaissa ei säädetä lainkaan siitä, missä tilanteissa toimeentulotuki voidaan lakkauttaa. Uudistuksen yhteydessä lain halutaan mahdollistavan toimeentulotuen lakkauttaminen esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa toimeentulotukea saava asiakas muuttaa ulkomaille, työllistyy tai menehtyy.

Tämän muutoksen ansiosta tuki voitaisiin tarvittaessa myös myöntää tai hylätä 1–2:ta kuukautta pidemmälle ajalle niissä tilanteissa, joissa asiakkaan tilanteeseen ei ole odotettavissa muutoksia. Muutos toisi tuensaajan elämään ennakoitavuutta sekä helpottaisi esimerkiksi niiden pienituloisten tilannetta, jotka joutuvat nykyisin hakemaan joka kuukausi kielteisen päätöksen perustoimeentulotuesta saadakseen hyvinvointialueelta täydentävää toimeentulotukea. Pidemmälle ajalle tehtyihin päätöksiin voisi aina hakea muutosta tai tuen voisi tarvittaessa lakkauttaa.

Tuen maksamiseen halutaan puolestaan tehdä muutos, jonka perusteella toimeentulotuki voitaisiin jatkossa maksaa suoraan vuokranantajalle niissä tilanteissa, joissa vuokravakuus on myönnetty osana toimeentulotukea. Tällä muutoksella halutaan varmistaa vuokranmaksun säännöllisyys ja asumisen pysyvyys.

Uudistuksen yhteydessä halutaan parantaa viranomaisten, kuten Kelan, hyvinvointialueiden, työllisyyspalvelujen ja Maahanmuuttoviraston, välistä tietojenvaihtoa. Hallituksen esityksessä todetaan, että asiakastiedon on liikuttava eri viranomaistahojen välillä sähköisesti ja turvallisesti. Tietosuoja ei saa estää eri viranomaisia saamasta tarpeellista käsitystä asiakkaan tilanteesta.

Kela voi saada myös rahalaitoksilta toimeentulotuen ratkaisemisen kannalta välttämättömiä tietoja, jos riittäviä tietoja ja selvityksiä ei saada muutoin ja on perusteltua epäillä asiakkaan antamien tietojen luotettavuutta. Pyyntö rahalaitoksille voitaisiin tehdä vastaisuudessa ilman, että siitä tarvittaisiin lainvoimaista päätöstä. Jatkossa riittäisi, että Kela antaa asiakkaalle etukäteen tiedon pyynnön tekemisestä, kuten jo nykyisin toimitaan monissa muissa etuuksissa, esimerkiksi yleisessä asumistuessa ja työttömyystuessa. Lue lisää toimeentulotuesta ja tiliotteista.