Hallitus esittää uutta yleistukea 1.5.2026 alkaen
Hallitus esittää Suomeen uutta yleistukea, joka yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa. Ensimmäisessä vaiheessa yleistuki korvaisi Kelan työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Myöhemmin yleistukea on tarkoitus laajentaa niin, että se korvaisi asteittain muita tukia. Eduskunnan odotetaan hyväksyvän lain loppuvuodesta 2025. Yleistukea koskevan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2026.
Yleistukea maksettaisiin, jos työttömällä työnhakijalla ei olisi oikeutta ansiopäivärahaan tai hänen ansiopäivärahakautensa olisi päättynyt. Yleistuen määrä olisi sama kuin nykyisen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä eli 37,21 euroa päivässä (keskimäärin 800 euroa kuukaudessa) vuonna 2025.
Yleistuen seuraavista vaiheista ei ole vielä tehty päätöksiä. Tarkoitus on, että yleistuki laajenisi asteittain ja tulisi sisältämään myös muita tukia.
Samanlainen tarveharkinta kuin työmarkkinatuessa
Työttömille maksettava yleistuki olisi tarveharkintainen tuki, eli sen saaminen edellyttäisi taloudellisen tuen tarvetta.
Tarveharkinta on samanlainen käytäntö kuin nykyisessä työmarkkinatuessa. Tarveharkinta tarkoittaa, että muut kuin palkkatulot, esimerkiksi pääomatulot, vaikuttaisivat yleistuen määrään.
Jos pääomatuloja tai muita kuin palkkatuloja saisi yli 311 euroa kuukaudessa, näistä tuloista puolet vähennettäisiin yleistuesta.
Yleistuen tarveharkinta ei koskisi ansiotuloja, kuten palkkaa. Tarveharkinta ei koskisi myöskään puolison tai kämppäkaverin tuloja.
Palkkatulot sovitellaan yhteen yleistuen kanssa
Jos yleistukea saavalla työttömällä on myös palkkatuloja, yleistuki soviteltaisiin yhteen työtulojen kanssa samalla tavalla kuin työttömyystuessa nykyisin.
Yleistuen sovittelu tarkoittaa, että tuen määrä pienenee asteittain tulojen kasvaessa.
Osa-aikatyöstä saadusta bruttopalkasta puolet vähennettäisiin yleistuesta. Tämä tarkoittaa, että jos työtön saisi palkkaa esimerkiksi 1 000 euroa kuukaudessa, yleistuen määrä pienenisi 500 euroa.
Vanhempien tulot voivat vaikuttaa yleistukeen
Yleistuen saajan säästöt tai omaisuus, kuten oma auto tai asunto, eivät vaikuttaisi yleistuen määrään. Esimerkiksi tilillä olevalla rahasummalla ei siis olisi vaikutusta yleistuen määrään.
Tuen määrään eivät vaikuttaisi myöskään yleistuen saajan puolison tai kämppäkaverin tulot.
Jos yleistuen saaja asuu vanhempiensa kanssa, heidän tulonsa voisivat vaikuttaa yleistuen määrään samalla tavalla kuin työmarkkinatuessa nykyisin.
Yleistuki ei pienisi, jos tuen saajan vanhempien tulot ovat yhteensä enintään 2 500 euroa kuukaudessa. Jokainen vanhempien huollettavana oleva, samassa taloudessa asuva alaikäinen lapsi nostaa tätä tulorajaa 106 eurolla kuukaudessa.
Jos yleistuen saajan vanhempien tulot ovat yhteensä yli 2 500 euroa, yleistuesta vähennettäisiin puolet tulorajan eli 2 500 euroa ylittävästä summasta. Yleistuen saaja saisi kuitenkin aina vähintään 35 prosenttia yleistuesta.
Yleistuki on osa sosiaaliturvauudistusta
Yleistuki on Suomen sosiaaliturvajärjestelmään suunniteltu uusi taloudellinen tuki, jonka on tarkoitus yhdistää useita nykyisiä tukia yhdeksi tueksi. Yleistuen tavoitteena on tehdä sosiaaliturvasta yksinkertaisempaa ja selkeämpää sekä parantaa työnteon kannattavuutta.
Petteri Orpon hallitus on kirjannut yleistuen valmistelun hallitusohjelmaansa osaksi sosiaaliturvan uudistamista. Tavoitteena on saada aikaan yksi yleistuki, joka sisältäisi perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.
Yleistukea koskevan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2026. Kela tiedottaa asiakkaitaan yleistuesta Työttömyys-sivuilla ja ohjaa yleistuen hakemisessa OmaKelassa.
Lue lisää