Kysymyksiä ja vastauksia yleistuesta

Yleistuki on uusi taloudellinen tuki Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä. Yleistuki yhdistää useita nykyisiä tukia yhdeksi tueksi.

Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen yleistuesta. Ensimmäisessä vaiheessa yleistuki korvaa nykyisen työmarkkinatuen ja peruspäivärahan toukokuussa 2026. Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha lakkautetaan samalla. Laki yleistuesta tulee voimaan 1.5.2026.

Yleistukea maksetaan, jos työttömällä työnhakijalla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan tai hänen ansiopäivärahakautensa on päättynyt.

Myöhemmin yleistukea on tarkoitus laajentaa asteittain niin, että se tulisi sisältämään myös muita tukia, kuten nykyiset asumisen tuet.

Petteri Orpon hallitus on kirjannut yleistuen valmistelun hallitusohjelmaansa osaksi sosiaaliturvan uudistamista. Tavoitteena on saada aikaan yksi yleistuki, joka sisältäisi perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi.

Yleistuen tavoitteena on tehdä sosiaaliturvasta yksinkertaisempaa ja selkeämpää sekä parantaa työnteon kannattavuutta.

Yleistukea voi hakea OmaKelassa toukokuusta 2026 alkaen. Yleistukea haetaan menneeltä ajalta, kuten työttömyystukea nykyisin.

Muut tuet vaikuttavat yleistukeen samoin kuin ne vaikuttavat nykyisin työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan.

Alla on esimerkkejä muiden tukien vaikutuksesta yleistukeen. Lista ei ole tyhjentävä, vaan mukana ovat yleisimmät esimerkit.

Muun muassa nämä tuet vähennetään kokonaan yleistuesta:

• lasten kotihoidon tuki
• osatyökyvyttömyyseläke
• joustava hoitoraha.

Muun muassa nämä tuet voivat pienentää yleistuen määrää tarveharkinnassa:

• omaishoidon tuki
• osittainen varhennettu vanhuuseläke.

Lue lisää tarveharkinnan vaikutuksesta yleistuen määrään tästä kysymyksestä.

Muun muassa nämä tuet eivät vaikuta yleistuen määrään:

• lapsilisä
• elatustuki
• toimeentulotuki
• yleinen asumistuki
• vammaistuki.

Yleistuen määrä on sama kuin työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä eli 37,21 euroa päivässä (keskimäärin 800 euroa kuukaudessa) vuonna 2025.

Yleistuen perusmäärä ei siis muutu. Yleistuessa on kuitenkin tarveharkinta, joka voi vaikuttaa yleistuen määrään.

Lue lisää yleistuen tarveharkinnasta tästä kysymyksestä.

Tarveharkinta tarkoittaa, että hakijan tulot vaikuttavat yleistuen määrään.

Yleistuen tarveharkinta ei koske ansiotuloja, kuten palkkaa. Sen sijaan seuraavat tulot voivat pienentää yleistuen määrää:

• pääomatulot, kuten
  • vuokratulot
  • osinkotulot
  • korkotulot
  • myyntivoitot
     
• muut kuin palkkatulot, kuten
  • omaishoidon tuki
  • perhehoitajan palkkiot
  • tekijänoikeuskorvaukset
  • osittainen varhennettu vanhuuseläke.

Osa tuista ei vaikuta yleistuen määrään. Näitä ovat esimerkiksi lapsilisä, elatustuki, toimeentulotuki, asumistuki ja vammaistuki.

Yleistuen tarveharkinnan tuloraja on 311 e/kk. Voit saada pääomatuloja tai muita kuin palkkatuloja tähän tulorajaan asti ilman, että ne vaikuttavat tukeesi. Jos saat tuloja yli 311 e/kk, näistä tuloista puolet (50 %) vähennetään yleistuesta.

Toisin kuin työmarkkinatuessa, yleistuessa tuloraja on kaikille sama.

Tarveharkinta ei koske puolison tai samassa taloudessa asuvan tuloja.

Jos asut vanhempiesi kanssa, heidän tulonsa voivat kuitenkin vaikuttaa saamasi yleistuen määrään. Yleistukesi ei pienene, jos vanhempiesi tulot ovat yhteensä enintään 2 500 e/kk. Jokainen vanhempiesi huollettavana oleva, samassa taloudessa asuva alaikäinen lapsi vaikuttaa tulorajaan siten, että tuloraja nousee 106 eurolla kuukaudessa.

Jos vanhempiesi tulot ovat yhteensä yli 2 500 euroa, yleistuesta vähennetään puolet tulorajan eli 2 500 euroa ylittävästä summasta. Saat kuitenkin aina vähintään 35 % yleistuesta.

Oikaisu 16.10.2025: Artikkelissa kerrottiin aiemmin, että yleistuen tarveharkinta on samanlainen käytäntö kuin nykyisessä työmarkkinatuessa. Tämä ei pidä paikkaansa. Yleistuen tarveharkinnan käytännöt ovat joiltain osin erilaiset kuin työmarkkinatuessa.

Jos saat yleistuen käyttöönoton aikaan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa, Kela alkaa maksaa sinulle yleistukea. Yleistuki otetaan käyttöön toukokuussa 2026, ja silloin työmarkkinatuki ja peruspäiväraha lakkautetaan.

Jos työttömyytesi jatkuu, pidä työnhakusi edelleen voimassa työllisyyspalveluissa ja lähetä työttömyysajan ilmoitus OmaKelassa säännöllisesti 4 viikon välein.

Jos saat peruspäivärahaa ja siirryt yleistuelle, Kela tutkii samalla, paljonko sinulla on pääomatuloja. Jos sinulla on pääomatuloja, yli 311 e/kk, pääomatuloistasi puolet vähennetään yleistuestasi, sillä yleistuessa on tarveharkinta.

Jos olet yli 55-vuotias, olet aiemmin saanut työmarkkinatukea ja työssäoloehtosi on joskus aiemmin täyttynyt, työmarkkinatukeesi ei ole sovellettu tarveharkintaa.

Tämä muuttuu, kun siirryt työmarkkinatuelta yleistuelle. Kela tutkii jatkossa, paljonko sinulla on pääomatuloja. Jos sinulla on pääomatuloja, yli 311 e/kk, pääomatuloistasi puolet vähennetään yleistuestasi, sillä yleistuessa on tarveharkinta.

Lue lisää yleistuen tarveharkinnasta tästä kysymyksestä.

Jos ansiopäivärahasi enimmäismaksuaika päättyy ja työttömyytesi jatkuu, voit hakea yleistukea Kelasta. Yleistukeen ei tällöin tule omavastuuaikaa.

Pidä työnhakusi edelleen voimassa työllisyyspalveluissa ja hae yleistukea OmaKelassa.

Kyllä voit. Jos saat palkkaa, yleistuki sovitellaan yhteen työtulojesi kanssa – samalla tavalla kuin työttömyystuessa.

Yleistuen sovittelu tarkoittaa, että tuki pienenee asteittain tulojen kasvaessa. Jos teet työttömänä osa-aikatyötä, saamaasi palkkaa ei vähennetä yleistuesta kokonaan. Saamastasi bruttopalkasta vain puolet vähennetään yleistuesta.

Jos saat palkkaa esimerkiksi 1 000 euroa kuukaudessa, yleistuen määrä pienenee 500 euroa. Palkan ansiosta kokonaistulosi ovat silti 500 euroa enemmän kuin pelkkä yleistuki.

Jos työttömyytesi jatkuu pitkään, alkaa yleistukeen liittyvä aktivointijakso. Jakson aikana työllisyyspalvelut järjestää sinulle työnhakukeskusteluja kasvokkain ja arvioi yksilöllisesti palvelujen tarvettasi. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja auttaa sinua löytämään polku työhön tai koulutukseen.

Jos olet alle 25-vuotias, aktivointijakso alkaa 8 kuukauden työttömyyden jälkeen. Jos olet yli 25-vuotias, se alkaa 1,5 vuoden työttömyyden jälkeen.

Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jota voi hakea silloin, kun kaikki muut tulot ja varat sekä muut tuet eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.

Yleistukea sen sijaan maksetaan työttömyyden perusteella työttömälle työnhakijalle, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Yleistukea voi saada vain, jos on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi.

Jos olet alle 25-vuotias työtön eikä sinulla ole ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa, sinun täytyy hakea opiskelemaan keväällä, jotta voit saada yleistukea. Käytäntö on samanlainen kuin työttömyystuessa. Voit lukea sen kokonaisuudessaan työttömyystuen sivulta.

Lisäksi yleistukeesi tulee 21 viikon eli noin 5 kuukauden odotusaika kuten työmarkkinatuessa nykyisin.

Jos olet alle 18-vuotias työtön, voit saada yleistukea näissä tapauksissa:

Olet 17-vuotias, ja sinulla on ammatillinen tutkinto.

Olet 17-vuotias ja suorittanut lukion ja osallistut työllistymistä edistävään palveluun.

Alle 17-vuotiaat eivät voi saada yleistukea.

Jos sinulla ei ole ammatillista koulutusta tai korkeakoulututkintoa, voit saada yleistukea vasta 21 viikon eli noin 5 kuukauden odotusajan jälkeen. Odotusaika on samanlainen kuin työmarkkinatuessa nykyisin. Odotusaika koskee kaikenikäisiä työnhakijoita.

Sinulla voi olla oikeus yleistukeen, jos lopetat yritystoimintasi. Kotikuntasi työllisyyspalvelut (tyomarkkinatori.fi) ja KEHA-keskus tutkivat tilanteesi ja antavat siitä lausunnon Kelalle.

Voit saada yleistukea myös, jos yritystoimintasi on sivutoimista. KEHA-keskus kuitenkin arvioi ensin, onko yritystoimintasi päätoimista vai sivutoimista. Jos yritystoimintasi on KEHA-keskuksen mukaan päätoimista, et voi saada yleistukea.

Jos aloitat yritystoiminnan työttömänä, Kela voi maksaa sinulle yleistukea 4 kuukauden ajan. Yleistuki sovitellaan silloin yhteen niiden tulojen kanssa, joita saat samaan aikaan yritystoiminnasta. 4 kuukauden jälkeen KEHA-keskus arvioi, onko yritystoimintasi sivu- vai päätoimista. Jos se on päätoimista, et voi enää saada yleistukea.

Yleistuen myöntää ja maksaa Kela, ja sitä voi hakea ​​​OmaKelassa. toukokuusta 2026 alkaen. Yleistukea haetaan menneeltä ajalta, kuten työttömyystukea nykyisin.

Yleistuki ja Kelan yhden hakemuksen malli ovat eri asioita.

Yleistuki yhdistää sosiaalitukia. Yhden hakemuksen malli sen sijaan tekee tukien hakemista yksinkertaisempaa.

Yhden hakemuksen malli on kirjattu Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan. Mallissa Kelan asiakas voi hakea useita tukia yhdellä hakemuksella.

Kela tekee ensimmäiseksi yhteisen hakemuksen yleiselle asumistuelle ja työttömyyden perusteella maksettavalle yleistuelle. Sen tarkoitus on sujuvoittaa asiointia ja vähentää hakemiseen liittyvää työtä. Tavoitteena on ottaa yhteinen hakemus käyttöön keväällä 2026.

Hakemukseen täydentyy automaattisesti asiakkaan tietoja, jotka tulevat Kelan käyttämistä tietojärjestelmistä. Asiakkaalta kysytään vain välttämättömät tiedot. Myöhemmin hakemusta on tarkoitus kehittää niin, että sillä on mahdollista hakea myös muita tukia.