Toimeentulotuen asumismenojen enimmäismäärät muuttuvat vuonna 2027 – lainmuutoksen seurauksena määrät voivat nyt myös laskea

Toimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät eli asumisnormit muuttuvat 1.1.2027. Muutos perustuu toimeentulotukilain uudistukseen, jonka seurauksena asumisnormit vahvistetaan jatkossa uuden laskentamallin perusteella valtioneuvoston asetuksella.

Laskentamalli muuttuu, jotta toimeentulotuessa huomioitavat asumismenot vastaisivat nykyistä paremmin eri kuntien todellisten asumiskustannuksien tasoa. Tavoitteena on, että asumisnormit seuraavat jatkossa aiempaa paremmin asumiskustannusten muutoksia eri puolilla Suomea.

– Hyväksyttävien asumismenojen määrä voi siis jatkossa pysyä ennallaan tai se voi nousta tai laskea. Muutos on kuitenkin enintään viisi prosenttia, kertoo etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen Kelasta.

Hyväksyttävään enimmäismäärään vaikuttavat kunta ja perhekoko. Esimerkiksi yksin asuvilla toimeentulotuen asiakkailla normi suurenee ensi vuonna 61 kunnassa ja pienenee 95 kunnassa. 136 kunnassa yksin asuvien normit säilyvät ennallaan. Näihin kuntiin kuuluvat muun muassa Helsinki, Espoo, Tampere ja Pori. Lisäksi esimerkiksi Vantaalla, Lahdessa ja Jyväskylässä minkään perhekoon normeihin ei tule muutoksia.

Muutokset ovat tyypillisesti muutamia kymmeniä euroja. Uusiin normeihin voi tutustua osoitteessa www.kela.fi/toimeentulotuki-asumismenot.

Tämä lainmuutos ei koske yleistä asumistukea, eläkkeensaajan asumistukea tai opintotuen asumislisää.

Kelan harkinta ja erityiset perusteet säilyvät ennallaan

Jos asiakkaan asumismenot ovat pienemmät kuin hänen kuntansa asumisnormi, muutos ei vaikuta hänen toimeentulotukeensa.

Jos asiakkaan asumismenot ovat suuremmat kuin hänen kuntansa asumisnormi eikä suuremmille asumismenoille ole erityistä perustetta, Kela ohjaa asiakasta etsimään edullisempaa asuntoa kolmen kuukauden määräajassa.

Lain mukaan erityisiä perusteita ovat esimerkiksi asiakkaan heikentynyt terveydentila tai korkea ikä. Erityinen peruste voi olla myös esimerkiksi etävanhemman tarve lisätilalle lapsen tapaamisten vuoksi.

– Kela arvioi jokaisen tilanteen yksilöllisesti ja huomioi tässä esimerkiksi sosiaalihuollon lausunnot, Valkonen sanoo.

Jos asiakas ohjataan etsimään edullisempaa asuntoa, mutta jos asiakas ei muuta määräajassa, Kela ottaa asiakkaan asumismenot huomioon tämän jälkeen kunnan enimmäismäärän mukaisena. Määräaikaa voidaan jatkaa, jos asiakas on hakenut edullisempaa asuntoa aktiivisesti, mutta esimerkiksi paikkakunnalla ei ole saatavilla edullisempaa asuntoa.

– Asiakkaan ei siis tarvitse muuttaa pois asunnostaan, mutta hänen täytyy silloin maksaa asumismenojen loppuosa itse.

Valkonen painottaa, että suurella osalla toimeentulotuen nykyisistä asiakkaista erityiset perusteet on jo tutkittu. Jos erityistä perustetta ei ole, Kela on maksanut toimeentulotuen kunnan normin mukaisesti määräajan jälkeen.

– Jos asiakkaan asumismenot on tähän saakka huomioitu kunnan asumisnormin mukaisena, eli asumismenot on kohtuullistettu, asumismenoina huomioidaan 1.1.2027 alkaen enintään vuoden 2027 asumisnormia vastaava määrä.

Yhteistyökumppaneiden rooli on tärkeä

Kelan tavoitteena on tiedottaa muutoksista hyvissä ajoin ja varmistaa, että asiakkailla on riittävästi aikaa selvittää oma tilanteensa ennen vuoden 2027 alkua.

Hyvinvointialueiden sosiaalipalvelut, asumisneuvojat, järjestöt, diakoniatyö, vuokranantajat ja muut asiakkaiden kanssa työskentelevät tahot ovat tärkeässä roolissa muutosta koskevan tiedon välittämisessä.

Erityisen tärkeää on, että asiakkaat saavat ajoissa tietoa tilanteissa, joissa asumismenot jatkossa ylittävät oman kunnan asumisnormin.

Varhainen tieto auttaa asiakasta arvioimaan vaihtoehtojaan ja tarvittaessa selvittämään asumisratkaisujaan hyvissä ajoin. Tämän vuoksi Kela panostaa syksyllä 2026 asiakkaiden ennakoivaan tiedottamiseen ja neuvontaan.

Tavoitteena on, että Kela ja kumppanit käyttävät mahdollisimman yhdenmukaista ja ajantasaista tietoa.

Lisätietoa