Tutkimus: Korkeampi lasten yksityisen hoidon tuki kasvatti yksityisen varhaiskasvatuksen kysyntää merkittävästi

Sadan euron korotus lasten yksityisen hoidon tukeen lisäsi yksityisen varhaiskasvatuksen kysyntää jopa viidenneksellä ja perhepäivähoidon kysyntää vielä enemmän, osoittaa tuore tutkimus. Työllisyysvaikutuksia yksityisen hoidon tuella ei havaittu olevan.

Suomessa perhe voi saada lasten yksityisen hoidon tukea, jos lasta hoitaa palkattu hoitaja tai yksityinen varhaiskasvatuksen tuottaja. Kelan tutkijat selvittivät, miten lasten yksityisen hoidon tuki vaikuttaa yksityisen varhaiskasvatuksen kysyntään ja äitien työllisyyteen.

Enimmillään 5,1 prosenttia varhaiskasvatukseen osallistuneista 1–6-vuotiaista lapsista hoidettiin yksityisen hoidon tuella vuonna 2010. Osuus on pienentynyt varhaiskasvatuksen palvelusetelin yleistyttyä tukimuotona 2010- ja 2020-luvuilla.

Tutkimuksen perusteella jokainen 100 euron korotus yksityisen hoidon tukeen lisäsi yksityisen varhaiskasvatuksen kysyntää 17–20 % ja perhepäivähoidon kysyntää jopa 26 %. Tuen korottaminen lisää yksityisten palveluiden käyttöä enemmän suurituloisissa perheissä kuin pienituloisissa.

– Suurituloisilla perheillä on suuremmat taloudelliset mahdollisuudet yksityisen varhaiskasvatuksen valitsemiseen kuin pienituloisilla perheillä, sanoo Kelan tutkija Tapio Räsänen.

Perheet ovat voineet myös käyttää tukia hankkiakseen palveluita, joita ei ole saatavilla julkisella puolella.

Yksityisen hoidon tuki vaikuttaa palveluntuottajan valintaan, mutta ei työllisyyteen

Tutkimuksessa havaittiin, että yksityisen hoidon tuki lisäsi yksityisen päiväkotihoidon lisäksi yksityisen perhepäivähoidon käyttöä. Sen sijaan kuntien tarjoama perhepäivähoito on vähentynyt 1990-luvulta lähtien lähes olemattomiin.

Pitkällä aikavälillä yksityisen hoidon tuen kasvattaminen siirtää tutkimuksen mukaan lapsia julkisista varhaiskasvatuspalveluista yksityisten palveluiden pariin. Sen sijaan yksityisen hoidon tuen kasvattamisella ei ollut vaikutusta lasten kotihoidon osuuteen eikä tutkimuksessa havaittu työllisyysvaikutuksia äideillä.

– Kysyntätuet, kuten yksityisen hoidon tuki ja varhaiskasvatuksen palveluseteli, antavat kunnille työkaluja vastata varhaiskasvatuspalveluiden lisääntyneeseen kysyntään ilman mittavia investointeja uusiin kunnallisiin päiväkoteihin, sanoo Kelan erikoistutkija ja Åbo Akademin professori Eva Österbacka.

Tukien vaikutus riippuu myös lapsen iästä

Tutkijat havaitsivat, että varhaiskasvatuksen tuottajan valinta riippuu paitsi tulotasosta, myös vanhempien koulutustasosta ja lapsen iästä. Korkeasti koulutetut vanhemmat valitsevat yksityisen palveluntuottajan useammin kuin matalammin koulutetut. Ero kasvaa yksityisen hoidon tuen kasvaessa.

Jos perheellä on pieniä lapsia, perhe valitsee todennäköisemmin yksityisen perhepäivähoidon. Perhe, jossa lapset ovat jo isompia, valitsee puolestaan todennäköisemmin yksityisen päiväkodin.

– Pienemmät ryhmät ja kodinomaisempi ympäristö voivat tuntua turvallisemmalta pienen lapsen vanhemmille. Osa käyttää perhepäivähoitoa ikään kuin välietappina kotihoidon ja päiväkodin välissä, sanoo Österbacka.

Kotihoidon tuki vähentää myös yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden käyttöä

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että kotihoidontuki vähentää varhaiskasvatuksen käyttöä, etenkin pienituloisilla perheillä. Jos äidillä ei ole työtä, johon palata, tai tuloero työn ja kotihoidontuen välillä on pieni, se lisää kotihoidon suosiota.

Tässä tutkimuksessa ilmeni, että kotihoidontuki vähentää myös yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden käyttöä.

Oppeja perhepolitiikkaan

Tutkimuksesta voi johtaa useita perhepolitiikalle merkityksellisiä oppeja. Tutkijoiden mukaan kolme tärkeintä ovat:

1. Suhteelliset kustannuserot vaikuttavat perheiden lastenhoidon valintoihin.
2. Yksityiset varhaiskasvatuspalvelut voivat auttaa täyttämään julkisten varhaiskasvatuspalveluiden kysynnän ja tarjonnan välistä kuilua.
3. Eri lastenhoidon vaihtoehtojen tukemisessa päättäjien tulisi arvioida paitsi kustannustehokkuutta, myös tukien tasa-arvovaikutuksia.

Lisätietoa

Alkuperäinen julkaisu: Räsänen, T., Österbacka, E. Subsidizing private childcare in a universal regime. Rev Econ Household (2023).

Tutkimus on osa Kelan tutkimusyksikön LAPE II -lapsiperhehanketta sekä Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet (FLUX) -hanketta, jota rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). FLUX-hankkeessa etsitään tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa ja sopeutua syntyvyyden muutoksiin sekä väestön ikääntymiseen. Tavoitteena on suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden parantaminen.