Maht puáđuh vaigutteh uápputoorjân?
Tust uážžuh leđe puáđuh siämmást, ko finniih uápputorjuu. Oovtâ ive ääigi puáđuh uážžuh leđe ihepuáturääji verd. Ihepuáturääji meriduvvoo ton mield, ete kalle mánuppaje tun lah finnim uápputorjuu.
Tun puávtáh finniđ puáđuid kuás peri kalenderive ääigi. Uápputorjuu já aassâmtorjuu iä rekinist puáttun.
| Toorjâmánuppajeh kalenderive ääigi | Ihepuáturääji, eurod/kalenderihe |
|---|---|
| 1 | 35 360 |
| 2 | 33 280 |
| 3 | 31 200 |
| 4 | 29 120 |
| 5 | 27 040 |
| 6 | 24 960 |
| 7 | 22 880 |
| 8 | 20 800 |
| 9 | 18 720 |
| 10 | 16 640 |
| 11 | 14 560 |
| 12 | 12 480 |
Jis tun algâttah uápuid tâi valmâštuuh kaskoo ive, tun puávtáh ánsášiđ rijjâ puáđuid ovdil tuu uápui älgim já valmâštum maŋa. Tarkkuu kuittâg puáturaajijd uáppumánuppoojij ääigi. Huolât tast, ete tust láá puáđuh uápui ääigi enâmustáá 1 040 eurod mánuppaajeest toorjâmánuppaje kuáttá já 3 120 eurod mánuppaajeest torjuuttes mánuppaje kuáttá.
Kela puáhtá táttuđ tuu čielgâdiđ, ete kuás tun lah finnim tuu puáđuid.
Jis tuu puáđuh maneh tuu ihepuáturääji paijeel enâmustáá 348 euroin (2023 já 2024), te tun jieh taarbâš maasâdkeessiđ tâi macâttiđ torjuu ige mäksiđ tom maasâd.
Jis tun koskâlditáh tuu uápuid kaskoo ive, te tuu puáđuh váldojeh huámmášumán oles ivveest.
Luuvâ lase tast, maht puáđuh vaigutteh uápputoorjân (suomâkielân).
Jis puáđuh maneh paijeel ihepuáturääji
Tun koolgah jieš huolâttiđ tast, ete puáđuh iä moonâ paijeel ihepuáturääji. Jis tuu puáđuh maneh paijeel, te Kela piärá maasâd paijeelmere maksum uápputorjuu. Peerrâmsuumán lasettuvvoo 7,5 prosenttid pajedem.
Jis tun huámmášah, ete uážuh puáđuid eenâb ko ihepuáturääji, tun puávtáh toimâđ čuávuvávt:
- Uusâ uápputorjuu tuše uáppumánuppoojij uásán.
- Looppât uápputorjuu mottoom mánuppoojijn.
- Maaccât uápputorjuu jieijâd valjim mánuppoojijn maassâd Kelan.
Maaccât paijeelmiärálijd uápputorjuid ovdil čuávuváá ive cuáŋuimáánu loopâ.
Tun puávtáh tárhistiđ ihepuáturääijid já rähtiđ uápputorjuu kyeskee nubástusâid viermist OmaKelast.