Ná Kela doarjagat nuppástuvvet jagi 2026

Sosiáladorvvu nuppástusat leat dihkkáduvvon ráđđehusprográmmas. Ministeriijat leat válmmaštallan ráđđehusa árvalusaid, mat leat gieđahallon ja dohkkehuvvon riikkabeivviin. Kela bargun lea ollašuhttit láhkanuppástusaid, maid riikkabeaivvit leat dohkkehan.

Kela máksin ealáhagat, doaibmaváttogiiddoarjagat, áigáiboahtindoarjja ja soalddátveahkki bajiduvvojit jagi álggus 0,5 % álbmotealáhatindeavssa vuođul. Álbmotealáhatindeavssa doalaheami dihte eará ovdduide eai dahkko bajádusat. Indeaksadoalaheapmi joatkašuvvá jagi 2027 rádjai.

Nuppástusat bargguhisvuođadoarjagiidda 2026

Vuođđobeaiveruđa ja bargomárkandoarjaga meriide eai dahkko bajádusat jagi 2026 áigge. Daid mearit leat seammát go dál, nappo 37,21 e/beaivi.

Bargguhisvuođadoarjaga karensa áiggit čavget 1.3.2026. Karensa áigi oaivvilda áigodaga, mas bargguhis olmmoš ii oaččo bargguhisvuođadoarjaga, daningo ii leat ohcan barggu dahje dahkan eará áššiid, maid bargguhisvuođabálvalusat gáibidit. Karensa áiggiid čavgan váikkuha bargguhisvuođadoarjagiidda, maid sihke Kela ja bargguhisvuođakássat mákset.

Karensa áiggit leat nuppástusa maŋŋá dát: Vuosttas healbadeamis barggolašvuođabálvalusat ásaha 7 beaivvi karensa áiggi. Dan áiggis ii oaččo bargguhisvuođadoarjaga. Nuppi healbadeamis barggolašvuođabálvalusat ásahit 6 vahku bargangeatnegasvuođa. Bargguhis bargoohcci oažžu bargguhisvuođadoarjaga easkka dalle, go son lea deavdán bargangeatnegasvuođa dan láhkai, ahte bargá dahje oassálastá barggu oažžuma ovddideami bálvalussii unnimustá 6 vahku áigge.  

Kela dálá bargguhisvuođadoarjagat dahjege bargomárkandoarjja ja vuođđobeaiveruhta buhttejuvvojit ođđa almmolašdoarjagiin, mii váldo atnui 1.5.2026. Almmolašdoarjja máksojuvvo, jos bargguhis bargoohccis ii leat vuoigatvuohta ánsobeaiveruhtii dahje su ánsobeaiveruhtabadji lea nohkan.

Almmolašdoarjaga mearri lea seammago dálá bargomárkandoarjaga ja vuođđobeaiveruđa mearri nappo 37,21 euro beaivvis (gaskamearalaččat 800 euro mánotbajis). Jos bargguhis bargoohccis leat bálkáboađut, dat unnidit máksinvuloš almmolašdoarjaga meari. Almmolašdoarjaga meari geahpidit maiddái ohcci oaiveopmodatboađut ja muhtun sosiáladoarjagat.  Beallelačča boađut eai váikkut almmolaš doarjaga mearrái. 

Nuppástusat áigáiboahtindoarjagii 2026

Áigáiboahtindoarjagii boahtá 1.2.2026 nuppástus, mii lasiha doarjaga geatnegasvuođaid ja čavge eavttuid. Kela sáhttá geahpedit áigáiboahtindoarjaga vuođđooasi 50 proseantta, jos áššehas ii mearreáiggis oza daid ovdasaji doarjagiid, maidda sus lea vuoigatvuohta. Ovdasaji doarjagiiguin oaivvildit ovdamearkan bargguhisvuođadoarjaga, buohcanbeaiveruđa dahje oahppodoarjaga.

Maiddái ollesáigebarggu ohcama geatnegasvuođat lasihuvvojit. Jos áššehas ii ávžžuhusain fuolatkeahttá almmut iežas mánotbaji siste barggolašvuođabálvalusaide ollesáigebarggu ohccin, Kela geahpeda áigáiboahtindoarjaga vuođđooasi 50 proseanttain.

Ođastusa oktavuođas doarjagis váldo 150 euro dienasgeahpádus. Dasa lassin áigáiboahtindoarjaga vuođđooasis geahpeduvvo 2–3 proseantta buohkain, geat leat badjel 18-jahkásaččat. Okto ássi rávesolbmui geahpádus oaivvilda 17,80 euro geahpedeami áigáiboahtindoarjaga vuođđooassái jagi 2025 dásis. Vuođđooasi geahpádusat dahkkojit doarjagiidda 1.3.2026 rájes. 

Nuppástusat mánnábearrašiid doarjagiidda 2026

Mánáidruđaide eai leat boahtimin bajádusat jagi 2026 áigge. Maiddái vánhemiidbeaiveruđaid uhcimusmearit ja mánáiddikšuma doarjagiid mearit bissot seammán go jagiin 2023–2025.

Ealihandoarjja ja ealihanveahkki unnot 0,2 proseanta eallingolloindeavssa nuppástusa dihte. Dievas ealihandoarjja juohke mánás lea 197,71 e/mb 1.1.2026 rájes. 

Etniidveahkki stuorru 210 euroi 1.4.2026 rájes. Etniidveahkki lea etniidbáhkka dahje ruhtasupmi. Dál etniidveahki árvu lea 170 euro. Bajiduvvon etniidveahki ožžot dat áššehasat, geaid rehkenastojuvvon áigi dahje adopšuvdnamáná dikšui nammadeami beaivi lea 1.4.2026 dahje dan maŋŋá. 

Riskadagaheaddjiid listu, mas leat sierraáhpehisvuođaruđa ággat, dievasmahttojuvvo. Dasa lassin sierraáhpehisvuođaruđa sáhttá boahttevuođas oažžut maiddái oasálažžan. Sierraáhpehisvuođaruđa sáhttá oažžut, jos ferte ovdal áhpehisvuođafriija báhcit eret barggus, mii dagaha riskka áhpehisvuhtii. Nuppástusat gusket daid áššehasaid, geaidda sierraáhpehisvuođaruhta mieđihuvvo 1.1.2026 dahje dan maŋŋá. 

Ealihandoarjjaláhkii boahtá nuppástus, man mielde Kelas lea geatnegasvuohta almmuhit buresveadjinguvlui ealihangeatnegasa ekonomalaš dili nuppástusas ja jeavddalaš ealihanveahkkeloana máksinfriijavuođain. Kela árvvoštallá ealihangeatnegasa ekonomalaš dili boahto- ja vearrodieđuid vuođul. Láhkanuppástus boahtá fápmui 1.1.2026. L

Sierradikšunruđa mieđihaneavttut dárkkálmuvvet 1.1.2026 rájes dan láhkai, ahte boahttevuođas guovddážis lea dikšunbáikki sajis divššu dássi. Sierradikšunruđa sáhttá oažžut dalle, go vánhen oassálastá iežas máná buohcuvuođa dahje váttu dihte addojuvvon spesiálabuohccedikšuma dását dikšui dahje veajuiduhttimii. Spesiálabuohccedikšuma dását divššu sáhttá addit maiddái eará sajis go buohcceviesus dahje buohcceviesu poliklinihkas. 

Nuppástusat stuđeanttaid doarjagiidda

Oahpporuhtii ii leat boahtimin indeaksabajádus, muhto mearri bissu seammán go jagiin 2023–2025. Stuđeanttas, guhte ássá iehčanasat, oahpporuđa mearri jagi 2026 lea 279,38 e/mb.

Allaskuvlastuđeanttaid málesdoarjaga mearri loktana. Málesdoarjja lea 1.1.2026 rájes 2,80 euro. Ovdal málesdoarjaga mearri lei 2,55 euro. Seammás goittotge stuđeantamállásiid eanemushattit bajiduvvojit. Nuppástusa maŋŋá stuđeanta máksá dorjojuvvon mállásis 3,10 euro nappo 15 sente eanet go ovdal. Málesdoarjaga mearri ja eanemushattit bajiduvvojit goluid loktaneami dihte.

Nuppástusat ealáhatolbmuid doarjagiidda ja doaibmaváttogiiddoarjagiidda 2026

Kela máksin ealáhagat (álbmotealáhat, dáhkádusealáhat, leaskkaealáhat, mánáealáhat) ja soahtelasit bajiduvvojit álbmotealáhatindeavssa vuođul 0,5 proseanta 1.1.2026 rájes. Jagi 2026 dievas dáhkádusealáhat lea 990,90 euro mánotbajis. Dán dievas meari oažžu, jos eará ealáhagat eai leat dahje dat báhcet unnánažžan.

Maiddái doaibmaváttogiiddoarjagat bajiduvvojit 0,5 proseantta. Doaibmaváttogiid vuođđodoarjja vuollel 16-jahkásažžii ja 16 jagi deavdán olbmui lea 110,49 e/mb jagi 2026. Ealáhaga oažžu vuođđodikšundoarjja lea 84,56 e/mb.

Geahča tabeallas ovdduid euromearit 1.1.2026 (suomagillii).

Nuppástusat buohcama doarjagiidda 2026

Dálkkasgoluid álgoiežasvástu ja jahkeiežasvástu bajiduvvo álbmotealáhatindeavssa mielde 0,5 proseantta. Dálkkasgoluid álgoiežasvástu jagi 2026 lea 70,33 euro ja jahkeiežasvástu 636,12 euro. Olbmot, geain leat smávva boađut, sáhttet atnit ávkin Kela ođđa dálkkasloana jahkeiežasvásttu áigodahttimii. 

Kela-buhtadusat, mat máksojuvvojit priváhta buohccedikšuma goluin, geahpeduvvojit. Buhtadus, mii máksojuvvo vuođđo- ja spesiáladoaktára fitnamis, geahppána 30 euros 8 euroi 1.1.2026 rájes. Buhtadusat, mat máksojuvvojit gynekologa ja psykiatra fitnamiin,  seilot goittotge dakkárin go ovdal. 

65 jagi deavdán olbmot besset priváhta vuođđodoaktárii almmolaš vuođđodearvvašvuođafuolahusa áššehasmávssu hattiin. Gažaldagas lea ng. válljenfriijavuođa geahččaleapmi, mii álggii čakčamánu álggus ja joatkašuvvá jagi 2027 lohppii. Vuođđodoaktára vuostáiváldinfitnama haddi geahččaleamis loktana 28,20 euros 30,20 euroi jagi 2026 álggus. 

Orgánsirdimiid oktavuođas luobahanbeaiveruđa mearri, mii máksojuvvo orgána luobaheaddjái, nuppástuvvá. Jagi 2026 rájes luobahanbeaiveruhta buhtte luobaheaddjái duođalaš dienasmassima, mii boahtá orgána, gođđosa dahje seallaid eret váldimis dahje dasa gullevaš vealtameahttun dutkamušain. 

Loga lasi