Lapsilisä | Henkilöasiakkaat | KelaSiirry sisältöön

Lapsilisä

Kela maksaa jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta lapsesta lapsilisää sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta. Oikeus lapsilisään perustuu maassa asumiseen. Maksaminen loppuu, jos lapsi ja hänen huoltajansa muuttavat ulkomaille pysyvästi. Lapsilisä on verotonta tuloa.

Alle 3-vuotiaista lapsista maksettavaan lapsilisään korotus 1.4.2024 alkaen 

Alle 3-vuotiaista lapsista maksettavaa lapsilisää korotetaan 26 eurolla kuukaudessa 1.4.2024 alkaen. Korotettua lapsilisää maksetaan sen kuukauden loppuun, jonka kuluessa lapsi täyttää 3 vuotta.

Lue lisää lapsilisän muutoksista.

Lapsilisä maksetaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun lapsi on syntynyt. Lapsilisää maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun,

  • jolloin lapsi täyttää 17 vuotta
  • jolloin lapsi muuttaa ulkomaille* tai
  • kun lapsi alkaa seuraavasta kuukaudesta saada kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä.

*Lapsilisää voidaan tietyissä tapauksissa maksaa myös ulkomaille. Esimerkiksi tilapäisen ulkomailla oleskelun ajalta, esim. vaihto-oppilasajalta, voidaan usein maksaa lapsilisää.

Kuka voi hakea lapsilisää?

Lapsilisä maksetaan yleensä äidille tai isälle tai muulle huoltajalle. Voit hakea lapsilisää joko erikseen tai samalla, kun haet vanhempainpäivärahoja. Lapsilisää voi hakea myös muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö. Esimerkiksi perhehoitaja tai isovanhempi voi hakea lapsilisää.

15 vuotta täyttänyt lapsi ja hyvinvointialueet eivät voi hakea lapsilisää,  mutta voivat vaatia tietyissä tilanteissa vanhemmalle myönnetyn lapsilisän maksamista itselleen. Esimerkiksi jos lapsi on sijoitettu hyvinvointialueen kustannuksella laitoshoitoon, voi hyvinvointialue esittää lapsilisän maksamista hyvinvointialueelle.

Esimerkki

Äidillä on 3-, 4-, ja 15-vuotiaat lapset, joista hän on hakenut lapsilisää. 15-vuotias asuu opiskelun takia jo omillaan. Lapsilisä maksetaan kahdesta nuorimmaisesta lapsesta äidille ja 15-vuotiaalle lapsilisä voidaan maksaa poikkeuksellisesti maksuvaatimuksella hänelle itselleen. Tällöin äidille maksetaan lapsilisä kahden lapsen mukaan.

 

Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, vanhemmat voivat sopia siitä, kummalle lapsilisä maksetaan. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen asiasta, niin maksetaan lapsilisä sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu ja joka pääasiallisesti huolehtii lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Kela saa lapsen asuinpaikasta tiedon suoraan Digi- ja väestötietovirastosta.

Lapsen muuttaessa vanhempien pitää tehdä osoitteenmuutos. Jos lapsi muuttaa toisen vanhemman luo, tämä voi hakea lapsilisää. Muissa tilanteissa tilinmuutoksista voi ilmoittaa Kelaan verkossa tai lomakkeella Y 121 (pdf).

Adoptiovanhemmat saavat lapsilisää kuten biologisetkin vanhemmat. Lapsilisä voidaan myöntää, kun lapsi on saanut henkilötunnuksen. Lapsilisää maksetaan siitä lähtien, kun lapsi on otettu hoitoon.

Monikkoperheet saavat lapsilisän sen mukaan, kuinka monta lasta perheessä on.

Lue, kuinka paljon lapsilisää maksetaan perheelle, jossa on useampia lapsia.

Perhemuotosi ei vaikuta lapsilisään.

Kun perustat uusperheen, et voi enää saada lapsilisään yksinhuoltajakorotusta, mutta lapsilisän määrää saattavat korottaa uusperheen muiden lapsien saamat lapsilisät. Esimerkiksi jos perheeseen kuuluu äidin kaksi lasta ja isän yksi lapsi ja jos kaikki lapsilisät maksetaan samalle henkilölle, lapsilisää maksetaan kolmen lapsen mukaan. Katso lapsilisän määrät taulukosta.

Yksinhuoltaja saa korotuksen lapsilisään jokaisesta lapsesta. Voit hakea yksinhuoltajakorotusta, jos et ole avio- tai avoliitossa tai jos olet muuttanut pois puolisosi luota siitä syystä, että olette lopettamassa yhteiselämänne. Korotuksen saa, vaikka lasten vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus. Korotus myönnetään muuttoa seuraavan kuukauden alusta.

Lue, kuinka paljon yksinhuoltajakorotus on.