Uusimmat kehittämishankkeiden julkaisut

Kela julkaisee kuntoutusta koskevia selvityksiä, katsauksia ja kuntoutuksen kehittämishankkeissa tuotettuja raportteja.

Lasten ja nuorten mielenterveyskuntoutus. Terveydenhuollon ja Kelan yhteistyötä (Helda). Ebeling, Hanna & Mattila, Marja-Leena & Suominen, Inkeri & Haapala, Eija & Suomela-Markkanen, Tiina (toim.)

Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijoiden laatiman suosituksen tavoitteena on yhdenvertaistaa lasten ja nuorten toimintakyvyn arviointia sekä kuntoutukseen ohjaamista ja sen järjestämistä. Suosituksessa kuvataan Kelan järjestämiä mielenterveyshäiriöiden kuntoutuspalveluita lapsille ja nuorille sekä lasten ja nuorten mielenterveyskuntoutuksen työnjako terveydenhuollon ja Kelan välillä. Lisäksi suosituksessa esitellään, miten eri-ikäisten lasten ja nuorten toimintakykyä voi arvioida, ja millainen on hyvä kuntoutuksen suunnittelua edeltävä lasten- ja nuortenpsykiatrinen arvio. Suosituksessa kuvataan kuntoutustavan valintaa ja korostetaan kuntoutumisen seurannan tärkeyttä.

Kuntoutusta kehittämässä 16/2020│Tiedote

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2018 (Helda). Reiterä, Tuomas & Mattila-Holappa, Pauliina & Miettinen, Sari & Rättö, Hanna & Vadén, Veli-Matti.

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin raportti perustuu Kelan toteuttamaan säännönmukaiseen ja laajaan tiedonkeruuseen asiakkailta, palveluntuottajilta ja eri rekistereistä. Raportissa tuotetaan uusia arvioita Kelan järjestämän kuntoutuksen mahdollisista hyödyistä. Tässä raportissa erityisenä teemana on mielenterveys ja työkyky. Raportin aineisto koostuu vuonna 2018 kuntoutuksensa päättäneiden henkilöiden tiedoista.

Kuntoutusta kehittämässä 15/2020│Tiedote

Täsmätietoa täsmätutkimuksella. Muutos-hankkeen arviointi (Helda). Ukkola, Ismo & Seppänen-Järvelä, Riitta.

Julkaisussa käsitellään Kelan Muutos-hankkeen arvioinnin tuloksiin perustuen tutkijoiden ja Kelan asiantuntijoiden kokemuksia tilaustutkimuksen tekemisestä ja tulosten hyödyntämisestä. Muutos-hankkeen arviointi tuotti tietoa ensisijaisesti Kelan sisäistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan johtamista ja organisointia varten. Haastatteluaineiston analyysissä tilaajalähtöisyys osoittautui keskeiseksi teemaksi arviointitehtävässä. Tutkijat ja asiantuntijat tunnistavat tilaajalähtöisyydessä etuja ja rajoitteita. Tämän julkaisun tarkoituksena on lisätä tietoa tilaajalähtöisen tutkimuksen toteuttamisesta ja antaa ehdotuksia tutkimuksen tilaamisen ja tutkimustulosten hyödyntämisen kehittämiseksi.

Kuntoutusta kehittämässä 14/2020 │

Kelan työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus. Palvelun toimivuuden edellytykset (Helda). Haapakoski, Kaisa & Åkerblad, Leena & Tolvanen, Asko & Mäntysaari, Mikko.

Tutkimuksessa tarkastellaan työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen toimeenpanoa suhteessa palvelun lähtökohtiin: työllistymisen edistämiseen sekä kuntoutujan aktiiviseen toimijuuteen ja tukeen. Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus otettiin käyttöön vuonna 2017. Palvelussa yhdistyivät entinen työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus.

Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 22/2020│Tiedote

Ikääntyneiden kotiharjoittelu. Pitkäkestoinen liikuntaharjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa henkilöillä, joilla on lonkkamurtuma tai hauraus-raihnausoireyhtymä (Helda). Soukkio, Paula & Suikkanen, Sara & Kukkonen-Harjula, Katriina & Hupli, Markku.

Tämä raportti on ensimmäinen osa KauKoIKÄ-tutkimushankkeen suomenkielistä raportointia. Raportissa kuvaillaan KauKoIKÄ-tutkimushankkeen intervention sisältö ja toteutuminen, tutkittavien interventiolle GAS-menetelmällä (Goal Attainment Scaling) asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä tutkittavien palautteet harjoitusintervention toteutumisesta ja siihen osallistumisesta.

Kuntoutusta kehittämässä 12/2020 │

GAS-menetelmän käyttö Kelan sopeutumisvalmennuskursseilla. Kuntoutujan omat tavoitteet -tutkimus (Helda). Sipari, Salla & Vänskä, Nea & Lehtonen, Krista & Pihlava, Jari

Kelan julkaisema tutkimus kuvaa GAS-menetelmän (Goal Attainment Scaling) käyttöä kuntoutujan omien tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa hyvän kuntoutuskäytännön edistämiseksi Kelan järjestämillä lasten ja aikuisten sopeutumisvalmennuskursseilla.

Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 20/2019│Tiedote

Kelan kuntoutuskurssien ja moniammatillisten yksilöjaksojen hankinnat vuonna 2019. Kommentteja rekisteröitymismenettelyn ja hankintojen suunnittelua varten (Helda). Liski, Matti & Nokso-Koivisto, Oskari & Lackbergh, Jenna

Aalto-yliopiston taloustieteellinen työryhmä selvitti Kelan kuntoutuskurssien ja moniammatillisen yksilökuntoutuksen nykyisiä hankintamalleja ja esitti vaihtoehtoja niiden kehittämiseksi. Selvityksen mukaan nykyinen hankintatapa ja vähäinen kilpailu voivat johtaa siihen, että hankintojen kustannukset nousevat. Lisäksi samanaikaiset, mutta toisiinsa liittymättömät hankinnat aiheuttavat palveluntuottajille epävarmuutta. Nykyistä hankintatapaa ehdotetaan muutettavaksi niin, että kuntoutuksen palveluntuottajat kilpailisivat tasapuolisesti sekä laadulla että hinnalla. Lisäksi uusien toimijoiden alalle tuloa pitäisi helpottaa. Myös palveluntuottajien kokemaa epävarmuutta tulisi vähentää.

Kuntoutusta kehittämäsä 11/2019 │Tiedote

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2017 (Helda). Reiterä, Tuomas & Miettinen, Sari & Rättö, Hanna & Vadén, Veli-Matti

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin raportti perustuu Kelan toteuttamaan säännönmukaiseen ja laajaan tiedonkeruuseen asiakkailta, palveluntuottajilta ja eri rekistereistä. Raportissa tuotetaan uusia arvioita Kelan järjestämän kuntoutuksen mahdollisista hyödyistä ja muista vaikutuksista. Tässä raportissa tarkastellaan erityisesti työllistymistä. Raportin aineisto koostuu vuonna 2017 kuntoutuksensa päättäneiden henkilöiden tiedoista.

Kuntoutusta kehittämässä 10/2019│Tiedote

Ohjaava työhönvalmennuspalvelu oppimisvaikeuksia omaaville nuorille. Kehittämishankkeen ulkoinen arviointi (Helda). Vesala, Hannu T & Klem, Simo & Teittinen, Antti.

Ohjaava työhönvalmennuspalvelu oppimisvaikeuksia omaaville nuorille -hankkeessa kehitettiin työhönvalmennuspalvelu ja sitä kokeiltiin viidellä kurssilla. Julkaisussa raportoidaan ulkoisen arviointitutkimuksen tuloksista. Arviointitutkimuksella tuotettiin tietoa työhönvalmennuspalvelusta ja sen kokeilusta sekä menetelmän sovellettavuudesta kehittämishankkeen päätyttyä. Kehitetty palvelu on tarpeellinen ja toteuttamiskelpoinen sekä sovellettavissa hankkeen kohderyhmää huomattavasti laajemmalle asiakasryhmälle. Työhönvalmennuspalvelun vakiinnuttamisessa pysyväksi toiminnaksi olisi kiinnitettävä huomiota nivelvaiheisiin eli palveluun ohjautumiseen sekä palvelun jälkeiseen jatko-ohjautumiseen.

Kuntoutusta kehittämässä 9/2019│

Kokeiluista käytäntöön. Kelan uudet kuntoutukseen hakemisen mallit mahdollisuuksina päästä joustavammin kuntoutukseen (Helda). Miettinen, Sari & Koskinen, Raija & Mäki, Sari & Mäntyneva, Päivi & Valkama, Katja.

Julkaisussa kuvataan uusien kuntoutukseen hakemisen tapojen kokeilua Kelassa. Uusia toimintatapoja olivat suorapäätös, suullinen hakeminen ja hakeminen ilman diagnoosia. Uusilla hakemisen tavoilla pyrittiin siihen, että kuntoutukseen olisi mahdollista päästä nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Tulokset osoittivat, että uusien kuntoutukseen hakemisen mallien myötä asiakkaan kuntoutuspolku nopeutuu osittain. Uudet toimintatavat madaltavat kuntoutukseen hakemisen kynnystä, koska esimerkiksi tarpeen tunnistaminen tapahtuu niissä paikoissa, jotka ovat osa ihmisten arkea. Uusien toimintatapojen käyttöönotto edellyttää muun muassa resurssien ja osaamisen lisäämistä.

Kuntoutusta kehittämässä 8/2019│Tiedote

Toiminnallisten häiriöiden kuntoutus. Sovellettavuus Kelan järjestämään kuntoutukseen ja vaikuttavat kuntoutusmuodot (Helda). Selinheimo, Sanna & Vuokko, Aki & Juvonen-Posti, Pirjo.

Julkaisussa kuvataan toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskäytäntöjä ja -muotoja sekä arvioidaan niiden soveltuvuutta ja käyttömahdollisuuksia suomalaisessa kuntoutusjärjestelmässä. Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskäytännöistä toimivimpia ovat hoitopolkujen portaittaiset hoito- ja kuntoutusmallit, joiden porrastus perustuu oireiston vaikeusasteeseen. Eniten näyttöä vaikuttavuudesta oli erilaisista kognitiivisista ja kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmistä. Toiminnallisten häiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen

Suomessa tarvitaan laaja-alaista sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien ja kuntoutuksen yhteiskehittämistä. Ensisijaisesti tulisi soveltaa vaikuttaviksi todettuja kuntoutusmuotoja, mutta myös uusien kuntoutuspalveluiden kehittämistä ja tutkimista tarvitaan.

Kuntoutusta kehittämässä 7/2019 │Tiedote

SPIRAL-pelistä vauhtia kuntoutuksen tavoitteenasetteluun (Helda). Peltonen, Kati & Niittymäki, Kirsi & Aro-Pulliainen, Piia & Saarinen, Mari & Poutiainen, Erja.

Julkaisussa esitellään SPIRAL-pelin uudet muodot -hankkeen (2017–2018) tuloksia. Hankkeessa kehitettiin SPIRAL-lautapelistä kuvallisesti tuetut peliversiot kielihäiriöisten lasten ja aikuisten kuntoutukseen sekä ammatilliseen kuntoutukseen. Lisäksi SPIRAL-pelistä kehitettiin englannin- ja ruotsinkieliset versiot. Peli tarjoaa ammattilaiselle välineen kuvata asiakkaan toimintakykyä ICF-luokitukseen perustuen. Menetelmä soveltuu yksilö- ja ryhmäkuntoutuksen välineeksi.

Kuntoutusta kehittämässä 6/2019 │

Henkilökeskeisyyden ehdot. Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen arviointi (Helda). Åkerblad Leena & Haapakoski Kaisa & Tolvanen Asko & Mäntysaari Mikko & Ylistö Sami & Kannasoja Sirpa.

Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutusselvitys yhdistää kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen, jotka olivat aiemmin erillisiä palveluita. Tässä raportissa esitetään ammatilliseen kuntoutusselvitykseen kohdistuvan monimenetelmällisen arviointitutkimuksen tuloksia. Raportissa tarkastellaan erityisesti palveluun ohjautumista, palvelun ajoitusta sekä palvelun koettua toimivuutta.

Tutkimuksia 154/2018│Tiedote