Julkaisut | Kumppanit | KelaSiirry sisältöön

Uusimmat kehittämistoiminnan julkaisut

Kela julkaisee kuntoutusta koskevia selvityksiä, katsauksia ja kuntoutuksen kehittämishankkeissa tuotettuja raportteja. Lue myös aikaisemmat julkaisut.


Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2021 (Helda). Karinkanta, Saija & Reiterä, Tuomas.
Kela tarkastelee säännöllisesti, millaisia hyötyjä asiakkaat kuntoutuksesta saavat. Tästä raportista ilmenee, että asiakkaiden työ- ja opiskelukyky ja elämänlaatu kohentuivat ja masennusoireet vähenivät vuonna 2021 kuntoutuksensa päättäneillä. Edellisiin vuosiin verrattuna, hyödyt kasvoivat etenkin NUOTTI-valmennukseen ja omaishoitajien kuntoutukseen osallistuneilla ja vähenivät mielenterveyskursseille osallistuneilla.
| Kuntoutusta kehittämässä 38/2023 |

Kuntoutuksen rekisteröitymismenettelyn ja palveluntuottajahaun toimivuus (Helda). Ukkola, Ismo & Karhula, Maarit & Seppänen-Järvelä, Riitta & Heinijoki, Hennariikka.
Tutkimuksessa tarkastellaan rekisteröitymismenettelyn ja uuden palveluntuottajahaun toimivuutta. Rekisteröitymismenettelyä pilotoitiin kokeilussa, joka järjestettiin vuosina 2021–2022. Mukana oli kaksi Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen palvelua: Oma väylä -kuntoutus ja aikuisten sydänkuntoutuskurssi. Tutkimus on osa Kelan Muutos II -hanketta.
| Työpapereita 186/2023 |

Kelan sydänkuntoutus - vakiintunutta ja toimivaa: kuntoutuskurssien toteutuminen rekisteröitymismenettelyssä (Helda). Seppänen-Järvelä, Riitta & Karhula, Maarit & Saukkonen, Sari & Ukkola, Ismo & Heinijoki, Hennariikka.
Tutkimuksessa selvitettiin Kelan sydänkuntoutuskurssien toteuttamiseen ja toimivuuteen liittyviä tekijöitä ja vaiheita asiakkaiden ja kuntoutusta toteuttavien ammattilaisten näkökulmista. Tulosten perusteella sydänkuntoutuksen ryhmämuotoisuus ja vertaistuki olivat asiakkaan kuntoutumisen näkökulmasta kriittisiä menestystekijöitä, jotka olivat ennen kaikkea kuntoutumista mahdollistavia ja edistäviä tekijöitä. Tutkimus on osa Kelan Muutos II -hanketta.
| Työpapereita 185/2023 |

Kelan Oma väylä -kuntoutuksen ytimessä konkreettiset askeleet tulevaisuuteen: tuloksia kuntoutuksen toteutumisesta ja toimivuudesta (Helda). Heinijoki, Hennariikka & Karhula, Maarit & Seppänen-Järvelä, Riitta & Ukkola, Ismo.
Tutkimuksessa selvitettiin Kelan Oma väylä -kuntoutuksen toteuttamiseen ja toimivuuteen liittyviä tekijöitä ja vaiheita asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmista. Oma väylä -kuntoutus näyttäytyi asiakasryhmälle sopivana ja tarpeellisena kuntoutusmuotona. Sen vahvuuksiksi tunnistettiin kokonaisvaltaisuus ja yksilöllisyys, joka todentui erityisesti luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa omaohjaajan kanssa. Tutkimus on osa Kelan Muutos II -hanketta.
| Työpapereita 184/2023 |

Nuorten toimintakyvyn arviointi ja päätöksenteon vaatima harkinta Kelan NUOTTI-valmennuksessa: tutkimus diagnoosittoman ja suullisen hakemisen toteutumisesta ratkaisutyössä (Helda). Ukkola, Ismo & Järvelä-Seppänen, Riitta.
Tutkimuksessa kartoitetaan, miten diagnoositon ja suullinen hakeminen toteutuu Kelan ratkaisutyössä: minkälaista merkitystä sillä on palveluun ohjautumiselle, miten nuoren toimintakyky arvioidaan Kelassa ja minkälaista harkintaa päätöksenteko vaatii etuuskäsittelijöiltä. Diagnoosittomaan palveluun ohjataan suhteellisen paljon nuoria terveydenhoidosta ja sosiaalihuollosta resurssivajeen vuoksi. Näiden nuorten toimintakyky on heikentynyt merkittävästi, ja he tarvitsevat NUOTTI-valmennusta intensiivisempää tukea. Toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi edellyttää etuuskäsittelijöiltä harkintaa, jossa painotetaan palvelun yksilöllistä hyötyä ja tarkoituksenmukaisuutta. Tutkimus on osa Kelan Muutos II -hanketta.
| Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 164/2023 |

Vuorovaikutus NUOTTI-valmennuksen suullisen hakuprosessin haastattelussa. VUORONUOTTI-projektin loppuraportti (Helda). Tiitinen; Sanni & Ritvos, Emmi.
Tutkimus tuottaa käytäntöön sovellettavaa tietoa vuorovaikutuskäytännöistä, jotka tukevat hakijan toimintakyvyn tarkoituksenmukaista arviointia NUOTTI-valmennusta edeltävässä arviointihaastattelussa.Tulosten pohjalta esitetään, että lomakevetoisella haastattelemisella voidaan tehdä läpinäkyväksi haastattelun kulku ja mahdollistaa nopeat siirtymät aihealueesta toiseen. Toisaalta lomakevetoisuus voi hämärtää arvioinnin läpinäkyvyyttä ja rajoittaa haastattelun yksilöllisyyttä. Tutkimus on osa Kelan Muutos II -hanketta.
| Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 163/2023 |

Teknik vid distansrehabilitering som ordnas av FPA (Helda). Johanna Rouvinen & Salli Alanko (red.).
Handbok om teknik vid distansrehabilitering som riktar sig till producenter av rehabiliteringstjänster. Den innehåller anvisningar om användningen av den teknik som behövs vid distansrehabilitering och tips för valet av en applikation eller plattform. I handboken lyfts frågor om datasäkerhet, dataskydd, integritetsskydd och tillgänglighet fram. Handboken har utarbetats som en del av FPA:s projekt TULES kuntoon.
| Rehabilitering i dag 4/2023 |

Teknologia Kelan järjestämässä etäkuntoutuksessa (Helda). Johanna Rouvinen & Salli Alanko (toim.).
Opas sisältää ohjeita etäkuntoutuksessa tarvittavan teknologian käyttöön ja vinkkejä etäkuntoutuksessa käytettävän sovelluksen tai alustan valintaan. Oppaassa nostetaan esille myös huomioita etäkuntoutuksen tietoturvasta, tietosuojasta, yksityisyyden suojasta ja saavutettavuudesta. Opas laadittiin osana Kelan TULES kuntoon -projektia.
| Kuntoutus nyt 3/2023 |

Lasten ja perheiden arjen tukeminen. Ammattilaisten kokemuksia Kelan neuropsykiatrisen LAKU-perhekuntoutuksen toimivuudesta (Helda). Lautamo, Tiina & Vesterinen, Annastiina & Kippola-Pääkkönen, Anu.
Raportissa kerrotaan arviointitutkimuksesta, joka kohdistuu Kelan harkinnanvaraiseen LAKU-perhekuntoutukseen. LAKU-perhekuntoutus on tarkoitettu lapsille tai nuorille, joilla on diagnosoitu kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, ja heidän perheilleen. LAKU-perhekuntoutus koettiin hyvänä muita palveluita täydentävänä tai jopa korvaavana palveluna. Etuna pidettiin koko perheen mukaan ottamista ja kuntoutuksen pitkää kestoa. Ammattilaisten väliseen yhteistoimintaan tarvitaan yhteisiä toimintamalleja ja resurssien uudenlaista kohdistamista. Tutkimus on osa Kelan Muutos III -hanketta.
| Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 29/2023 |

Omaishoitajien kuntoutuskurssit Etäkuntoutuksen toimivuus ja vaikuttavuus -tutkimuksessa. Kuvaus tutkimusprosessista (Helda). Nuojua, Johanna & Partanen, Tuija & Kilkki, Mia & Heinijoki, Hennariikka & Karinkanta, Saija.
Kela tutki Omaishoitajien kuntoutuskurssin uudenlaista toteutusta, toimeenpanoa ja vaikuttavuutta Etäkuntoutuksen toimivuus ja vaikuttavuus -tutkimuksessa. Kelan järjestämässä omaishoitajien kuntoutuksessa otettiin vuonna 2021 käyttöön ensimmäiset kasvokkaista ja etäkuntoutusta yhdistävät kuntoutuskurssit. Tutkimus on osa Kelan Muutos III -hanketta ja Kuntoutuksen vaikuttavuus -tutkimuskokonaisuutta.
| Työpapereita 183/2023 |

Kategoriat kuntoutumisen selontekoina: käytäntötutkimus Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Kelan kuntoutuspalvelujen yhdyspinnoilla -hankkeesta (Helda). Hänninen, Vesa & Pekkarinen, Anna.
​​​Tutkimusraportissa kerrotaan käytäntötutkimuksen tuloksista. Tutkimuksen mukaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ja erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kuntoutuspalvelujen saavutettavuuteen liittyy moniulotteisia esteitä. Liikkuvan sosiaalisen kuntoutuksen työmuodon ydinelementeiksi rakentuivat haastateltavien kertomuksissa muun muassa pysyvyys, kiireettömyys, sitoutuminen asiakkaisiin ja sosiaalinen asianajo. Tutkimus tehtiin osana Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Kelan kuntoutuspalvelujen yhdyspinnoilla -hanketta.
| Kuntoutusta kehittämässä 37/2023 |

NUOTTI-valmennuksella kouluun ja työhön: monimenetelmällinen tutkimus NUOTTI-valmennukseen ohjautumisesta ja valmennuksen toteutumisesta ja vaikutuksista (Helda). Koivisto, Jaana-Maija & Välimaa, Outi & Hakala, Paula & Koskinen, Raija & Naakka, Hanna.
Tutkimuksessa  kuvataan ja selvitetään NUOTTI-valmennuksen toteutumista asiakkaan, kuntoutuksen palveluntuottajan ja kuntoutukseen ohjaavan tahon näkökulmista. NUOTTI-valmennus oli vahvistanut nuoren voimavaroja, käsityksiä omista vahvuuksista ja itsetuntemusta. Nuoret olivat saaneet valmiuksia muun muassa ongelmien ratkaisemiseen, ongelmallisten tilanteiden käsittelyyn ja itsenäiseen elämään. Osa nuorista pääsi opintojen pariin, työhön tai kuntouttavaan työtoimintaan. Tutkimus on osa Kelan Muutos II -hanketta.
| Työpapereita 181/2023 |

Kela työttömien työkyvyn tuen asiakasyhteistyöverkostossa. Tutkimus Kelan ja työkykyohjelman kokeiluhankkeiden monialaisesta työkyvyn tuen asiakasyhteistyöstä (Helda). Iso-Koivisto, Pekko & Miettinen, Sari.
Tutkimuksessa tarkastellaan Kelan merkitystä osatyökykyisten työttömien monialaisessa työkyvyn tuen asiakasyhteistyössä. Tutkimuksen perusteella Kelan osallistuminen asiakasyhteistyöhön edistää oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen työkyvyn tuen palvelupolun muodostamista, nopeuttaa asiakkaan työkyvyn tuen prosessia, ehkäisee asiakkaiden ohjautumista epätarkoituksenmukaisiin palveluihin ja sujuvoittaa organisaatioiden työtä. Tutkimus tehtiin osana Kela sote-keskuksissa -projektia.
| Työpapereita 180/2023 |

Diabetesta sairastavan aikuisen moniammatillinen ryhmämuotoinen kuntoutus. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus (Helda). Mia Kilkki & Tuija Partanen.
Kirjallisuuskatsaukseen on koottu kansainvälistä tietoa diabetesta sairastavien nuorten ja aikuisten moniammatillisesta ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta. Katsauksessa selvitetään muun muassa miten kuntoutusta on toteutettu, millaisia tavoitteita kuntoutukselle on asetettu ja millaisia mahdolliset hyödyt ovat olleet. Moniammatillisella yhmämuotoisella kuntoutuksella on havaittu myönteisiä vaikutuksia tyypin 2 diabetesta sairastavien aikuisten omahoitoon ja -kuntoutukseen, terveyteen, voimavaroihin, elämänlaatuun ja tietotasoon.
| Työpapereita 179/2023 |

Handbok för det praktiska genomförandet av distansrehabilitering (Helda). Stenberg, Johanna & Parkkila, Minna.
Handboken innehåller handgriplig information om utgångspunkterna för och genomförandet av såväl distansrehabilitering i realtid som distansrehabilitering som genomförs oberoende av tid och plats. Vidare behandlar handboken samarbetsrelationen och interaktionen vid distansrehabilitering samt ger tips för att hantera specialsituationer som kan uppstå i samband med distansrehabilitering. Handboken har utarbetats som en del av FPA:s projekt TULES kuntoon.
| Rehabilitering i dag 2/2023 |

Opas etäkuntoutuksen käytännön toteuttamiseen (Helda). Stenberg, Johanna & Parkkila, Minna.
Oppaassa on käytännönläheistä tietoa reaaliaikaisen sekä ajasta ja paikasta riippumattoman etäkuntoutuksen lähtökohdista ja toteuttamisesta. Lisäksi se sisältää tietoa yhteistyösuhteesta ja vuorovaikutuksesta etäkuntoutuksessa sekä vinkkejä etäkuntoutuksessa esiintyviin erityistilanteisiin. Opas laadittiin osana Kelan TULES kuntoon -projektia.
| Kuntoutus nyt 1/2023 |

55 Plus -valmennus ja siihen ohjautuminen. Kelan kehittämisprojektin kokemukset ja tutkimustulokset (Helda). Mervi Lepistö & Johanna Rouvinen, toim.
Julkaisussa kerrotaan 55 Plus -valmennuksen kokeilusta ja kehittämisestä sekä arviointitutkimuksen tuloksista. Kelassa kokeiltiin ja kehitettiin 55–64-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille valmennuksellista kuntoutuspalvelua ja siihen ohjautumista. Tutkimuksessa arvioitiin 55 Plus -valmennuksen ja siihen ohjautumisen toimivuutta sekä palvelun aikaista yhteistyötä työpaikoilla. 55 Plus -valmennus koettiin hyödylliseksi ja toimivaksi palveluksi.
| Kuntoutusta kehittämässä 36/2023 |

Kelan ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön kehittäminen. Monimenetelmällinen tutkimus (Helda). Tuomisto, Sonja & Miettinen, Sari
Tutkimuksessa tarkastellaan, millainen merkitys Kelan ja erikoissairaanhoidon välisen kumppanuuden kehittämisellä ja uusien toimintamallien luomisella on asiakkaan kuntoutustarpeen tunnistamisessa, kuntoutukseen ohjaamisessa ja kuntoutuspolun sujuvuudessa. Tutkimuksesta saatua tietoa käytettiin Kela sairaalassa -projektin aikana kehittämistyön tukena. Kelan ja erikoissairaanhoidon välisen tiedonkulun paraneminen nopeutti kokonaisuudessaan asiakkaiden prosesseja. Myös projektissa kokeiltu asiakkaan suostumukseen perustuva tiedonvaihto koettiin erittäin hyödylliseksi.
| Työpapereita 177/2023 |

Kuntoutusta rakentamassa. Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskokeilun arviointitutkimus (Helda). Korkeamäki, Johanna & Hautamäki, Lotta & Peltonen, Kati & Puumalainen, Jouni & Hotti, Joona & Poutiainen, Erja. ​​​​​
Raportissa tarkastellaan Kelan toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskokeilua ja lisätään tietoa kehitysvaiheessa olevasta kuntoutusmallista sekä siihen liittyvistä kokemuksista. Tuloksissa korostuu asiakkaiden oireiden keston ja vaikeusasteen heterogeenisyys. Asiakkaiden kokema elämänlaatu ja toimintakyky fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella ulottuvuudella kohenivat, mutta kuntoutuksen jälkeen toimintakyky koettiin kuitenkin rajoittuneeksi. Kohderyhmälle suunnattu kuntoutus koettiin tarpeelliseksi, mutta sen toteutuksessa nähtiin kehittämisen varaa.
| Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 28/2023 |

Alueellisen yhdenvertaisuuden tukeminen Kelan kuntoutukseen ohjautumisessa. Tutkimuksesta ratkaisuehdotuksia (Helda). Miettinen, Sari & Pulkki, Jutta & Ukkola, Ismo & Paavonen, Anna-Marie & Rinne, Hanna & Heino, Pekka & Poikkeus, Leena.
Kuntoutuksen alue-erot -hankkeessa tutkittiin asiakkaiden ohjautumista ja osallistumista Kelan kuntoutukseen sekä sitä, millaisia alueiden välisiä eroja ja erojen syitä on tunnistettavissa. Tässä julkaisussa kuvataan tutkimuksen tuloksiin perustuvia ratkaisuehdotuksia Kelan kuntoutuksen alueellisesti yhdenvertaisen saatavuuden edistämiseksi.
| Erillisjulkaisu |

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2020 (Helda). Karinkanta, Saija & Reiterä, Tuomas.
Kela tarkastelee säännöllisesti, millaisia hyötyjä asiakkaat kuntoutuksesta saavat. Tässä raportissa kerrotaan, että kuntoutusasiakkaiden työ- ja opiskelukyky, elämänlaatu ja mieliala kohentuivat kuntoutuksen aikana. Koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta näyttäisivät kärsineen ainakin mielenterveyskursseille ja työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet asiakkaat.
| Kuntoutusta kehittämässä 35/2023 |

Arviointitutkimus ammatillisen KIILA-kuntoutuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Loppuraportti (Helda). Mika Ala-Kauhaluoma & Piia Pietilä & Jouni Puumalainen & Tuuli Vilhunen.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten ammatillisen KIILA-kuntoutuksen toimintamalli on toiminut ja mitä kehitettävää siinä voisi olla. KIILA-kuntoutus nähdään kokonaisuudessaan tarpeellisena ja toimivana ammatillisen kuntoutuksen muotona työelämässä oleville. Yhteistyön kehittämiseen eri toimijoiden kesken pitäisi edelleen panostaa. Tutkimus on osa Kelan Muutos III -hanketta.
| Työpapereita 175/2023 |

Ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen Rikosseuraamuslaitoksessa. Seuraamustaan suorittavien ammatilliseen kuntoutukseen ohjaaminen vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa (Helda). Tammelin, Mia & Ketola, Tuija & Suomi, Asta.
Julkaisussa kerrotaan Ammatilliseen kuntoutukseen ohjausprosessin kehittäminen vankien työllistymisen edistämiseksi -hankkeen (AKO-hanke) taustoista, tavoitteista, toteutuksesta ja tuloksista. AKO-hanke kehitti toimintamallin seuraamustaan suorittavien ohjautumiseksi ammatilliseen kuntoutukseen. AKO-hankkeen perusteella ammatilliseen kuntoutukseen ohjautuminen on mahdollista jo seuraamusaikana. Sen edellytyksenä on henkilöstön osaaminen, sujuvat palvelupolut ja riittävät palvelut.
| Kuntoutusta kehittämässä 34/2022 |

Kokemuksia toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksesta. Palveluntuottajien näkökulma (Helda). Soile Huumonen (toim).
Julkaisussa kerrotaan Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksen kehittämishankkeen taustoista, tavoitteista, toteutuksesta ja tuloksista. Kehittämishankkeessa toteutettiin kuntoutuskokeilu, jonka kohderyhmänä olivat toiminnallisia häiriötä sairastavat 18–67-vuotiaat asiakkaat. Julkaisuun on koottu kuntoutuksen palveluntuottajien havaintoja ja kokemuksia kuntoutuspalvelujen kokeilusta ja kuntoutuksen kehittämisestä.
| Kuntoutusta kehittämässä 33/2022 |

Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden kuntoutus. Haasteita ja kehittämistarpeita Kelan järjestämän kuntoutuksen toteutumisessa (Helda). Paavonen, Anna-Marie & Partanen, Tuija.
Tutkimuksessa selvitetään, millaisia haasteita ja kehittämistarpeita Kelan järjestämän kuntoutuksen toteutumisessa on ollut, kun asiakkaat ovat olleet maahanmuuttajataustaisia lapsia, nuoria ja perheitä. Tutkimuksessa maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja nuorilla tarkoitetaan sellaisia Suomessa asuvia 0‒29-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka ovat muuttaneet Suomeen tai syntyneet Suomessa ja joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Aineistona on kaksi kyselyä, haastatteluja ja Kelan rekisteritiedot maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen toteutumisesta.
| Työpapereita 171/2022 |

Learning Life – Mysteeri 24/7. Virtuaalinen pakopeli nuorten ammatilliseen kuntoutukseen ja ohjaukseen (Helda). Romppanen, Taina & Koivisto, Jaana-Maija & Nykänen, Kati & Maunula, Jessi & Koskela, Kyösti & Varjonen, Kaijus & Kauhanen, Elina.
Mysteeri 24/7 -hankkeen loppujulkaisussa kerrotaan hankkeen toteutuksesta ja tuloksista. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten, opiskelijoiden sekä pelialan ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa. Kehitysprosessin tuloksena syntyi Learning Life – Mysteeri 24/7 -peli, jota pelataan Oculus Quest 2 -virtuaalilaseilla. Pelin tavoitteena on, että peli parantaa nuoren työ- tai opiskeluvalmiuksia sekä arjen hallintaa. Pelistä tehtiin myös tietokoneella pelattava versio ja pelin hyödyntämisen tueksi laadittiin tekninen ohje sekä ammattilaisten käsikirja.
| Kuntoutusta kehittämässä 32/2022 |

ICF lasten kuntoutuksessa (Helda). Tigerstedt, Helena & Paavilainen, Elisa & Lindevall, Pia.
​​​​ICF lasten kuntoutuksessa -hankkeen loppujulkaisussa kerrotaan hankkeen toteutuksesta ja tuloksista. Hankkeen tavoitteena oli ottaa käyttöön kansainvälinen ICF-toimintakykyluokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) neuvolaikäisten lasten perustason monialaisessa kuntoutusverkostossa Varsinais-Suomessa. Hankkeessa kehitettiin ICF-luokitukseen perustuvia hyviä käytänteitä ja toimivia työvälineitä lasten kuntoutustarpeen arviointiin, toimintakykytiedon kokoamiseen ja sujuvaan tiedonsiirtoon eri toimijoiden välillä sekä kuntoutuksen osa- ja kokonaistavoitteiden laatimiseen.
| Kuntoutusta kehittämässä 31/2022 |

Mitä mieltä olet sivusta?