Uusimmat kehittämishankkeiden julkaisut

Kela julkaisee kuntoutusta koskevia selvityksiä, katsauksia ja kuntoutuksen kehittämishankkeissa tuotettuja raportteja.

GAS-menetelmän käyttö Kelan sopeutumisvalmennuskursseilla. Kuntoutujan omat tavoitteet -tutkimus (Helda). Sipari, Salla & Vänskä, Nea & Lehtonen, Krista & Pihlava, Jari

Kelan julkaisema tutkimus kuvaa Goal Attainment Scaling -menetelmän (GAS) käyttöä kuntoutujan omien tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa hyvän kuntoutuskäytännön edistämiseksi Kelan järjestämillä lasten ja aikuisten sopeutumisvalmennuskursseilla.

Kuntoutusta kehittämässä 11/2019 │Tiedote

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2017 (Helda). Reiterä, Tuomas & Miettinen, Sari & Rättö, Hanna & Vadén, Veli-Matti

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin raportti perustuu Kelan toteuttamaan säännönmukaiseen ja laajaan tiedonkeruuseen asiakkailta, palveluntuottajilta ja eri rekistereistä. Raportissa tuotetaan uusia arvioita Kelan järjestämän kuntoutuksen mahdollisista hyödyistä ja muista vaikutuksista. Tässä raportissa tarkastellaan erityisesti työllistymistä. Raportin aineisto koostuu vuonna 2017 kuntoutuksensa päättäneiden henkilöiden tiedoista.

Kuntoutusta kehittämässä 10/2019│Tiedote

Ohjaava työhönvalmennuspalvelu oppimisvaikeuksia omaaville nuorille. Kehittämishankkeen ulkoinen arviointi (Helda). Vesala, Hannu T & Klem, Simo & Teittinen, Antti.

Ohjaava työhönvalmennuspalvelu oppimisvaikeuksia omaaville nuorille -kehittämishankkeessa kehitettiin työhönvalmennuspalvelu ja sitä kokeiltiin viidessä kurssissa. Julkaisussa raportoidaan ulkoisen arviointitutkimuksen tuloksista. Arviointitutkimuksella tuotettiin tietoa työhönvalmennuspalvelusta ja sen kokeilusta sekä menetelmän sovellettavuudesta kehittämishankkeen päätyttyä. Kehitetty palvelu on tarpeellinen ja toteuttamiskelpoinen sekä sovellettavissa hankkeen kohderyhmää huomattavasti laajemmalle asiakasryhmälle. Työhönvalmennuspalvelun vakiinnuttamisessa pysyväksi toiminnaksi olisi kiinnitettävä huomiota nivelvaiheisiin eli palveluun ohjautumiseen sekä palvelun jälkeiseen jatko-ohjautumiseen.

Kuntoutusta kehittämässä 9/2019│

Kokeiluista käytäntöön. Kelan uudet kuntoutukseen hakemisen mallit mahdollisuuksina päästä joustavammin kuntoutukseen (Helda). Miettinen, Sari & Koskinen, Raija & Mäki, Sari & Mäntyneva, Päivi & Valkama, Katja.

Julkaisussa kuvataan uusien kuntoutukseen hakemisen tapojen kokeilua Kelassa. Uusia toimintatapoja olivat suorapäätös, suullinen hakeminen ja hakeminen ilman diagnoosia. Uusilla hakemisen tavoilla pyrittiin siihen, että kuntoutukseen olisi mahdollista päästä nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Tulokset osoittivat, että uusien kuntoutukseen hakemisen mallien myötä asiakkaan kuntoutuspolku nopeutuu osittain. Uudet toimintatavat madaltavat kuntoutukseen hakemisen kynnystä, koska esimerkiksi tarpeen tunnistaminen tapahtuu niissä paikoissa, jotka ovat osa ihmisten arkea. Uusien toimintatapojen käyttöönotto edellyttää muun muassa resurssien ja osaamisen lisäämistä.

Kuntoutusta kehittämässä 8/2019│Tiedote

Toiminnallisten häiriöiden kuntoutus. Sovellettavuus Kelan järjestämään kuntoutukseen ja vaikuttavat kuntoutusmuodot (Helda). Selinheimo, Sanna & Vuokko, Aki & Juvonen-Posti, Pirjo.

Julkaisussa kuvataan toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskäytäntöjä ja -muotoja sekä arvioidaan niiden soveltuvuutta ja käyttömahdollisuuksia suomalaisessa kuntoutusjärjestelmässä. Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskäytännöistä toimivimpia ovat hoitopolkujen portaittaiset hoito- ja kuntoutusmallit, joiden porrastus perustuu oireiston vaikeusasteeseen. Eniten näyttöä vaikuttavuudesta oli erilaisista kognitiivisista ja kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmistä. Toiminnallisten häiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen

Suomessa tarvitaan laaja-alaista sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien ja kuntoutuksen yhteiskehittämistä. Ensisijaisesti tulisi soveltaa vaikuttaviksi todettuja kuntoutusmuotoja, mutta myös uusien kuntoutuspalveluiden kehittämistä ja tutkimista tarvitaan.

Kuntoutusta kehittämässä 7/2019 │Tiedote

SPIRAL-pelistä vauhtia kuntoutuksen tavoitteenasetteluun (Helda). Peltonen, Kati & Niittymäki, Kirsi & Aro-Pulliainen, Piia & Saarinen, Mari & Poutiainen, Erja.

Julkaisussa esitellään SPIRAL-pelin uudet muodot -hankkeen (2017–2018) tuloksia. Hankkeessa kehitettiin SPIRAL-lautapelistä kuvallisesti tuetut peliversiot kielihäiriöisten lasten ja aikuisten kuntoutukseen sekä ammatilliseen kuntoutukseen. Lisäksi SPIRAL-pelistä kehitettiin englannin- ja ruotsinkieliset versiot. Peli tarjoaa ammattilaiselle välineen kuvata asiakkaan toimintakykyä ICF-luokitukseen perustuen. Menetelmä soveltuu yksilö- ja ryhmäkuntoutuksen välineeksi.

Kuntoutusta kehittämässä 6/2019 │

Henkilökeskeisyyden ehdot. Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen arviointi (Helda). Åkerblad Leena & Haapakoski Kaisa & Tolvanen Asko & Mäntysaari Mikko & Ylistö Sami & Kannasoja Sirpa.

Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutusselvitys yhdistää kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen, jotka olivat aiemmin erillisiä palveluita. Tässä raportissa esitetään ammatilliseen kuntoutusselvitykseen kohdistuvan monimenetelmällisen arviointitutkimuksen tuloksia. Raportissa tarkastellaan erityisesti palveluun ohjautumista, palvelun ajoitusta sekä palvelun koettua toimivuutta.

Tutkimuksia 154/2018│Tiedote

Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä (Helda). Järvikoski Aila & Takala Esa-Pekka & Juvonen-Posti Pirjo & Härkäpää Kristiina.

Työkyvyn käsite ja sen tulkinnat vaihtelevat, ja käytössä olevat työkykymallit heijastuvat myös kuntoutuksen käytäntöihin. Kirjallisuuskatsauksessa pyrittiin selvittämään, millaisia käsityksiä ja malleja kuntoutuksessa ja työkykyä edistävässä toiminnassa käytetään. Aineistosta nousi esiin kahdeksan mallia, joissa yksilön, ympäristön ja toiminnan merkitystä on painotettu eri tavoin. Kehityshaasteita kuntoutuksessa ovat yksilön toimijuuden, työkyvyn kehittymisen prosessimaisuuden ja päätöksenteon taustalla olevien järjestelmätasoisten tekijöiden huomioiminen.

Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 13/2018 │Tiedote

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakiuudistus. Ihanteet, toimeenpano ja harkintavalta (Helda). Haapakoski Kaisa & Åkerblad Leena & Tolvanen Asko & Mäntysaari Mikko, Ylistö Sami & Kannasoja Sirpa.

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakiuudistus muutti kuntoutuksen myöntökriteerejä vuonna 2014. Tutkimuksessa selvitettiin lakiuudistuksen toimeenpanoa ja kysyttiin, miten työ- ja opiskelukyvyn heikkenemistä ja asiakkaan kokonaistilannetta arvioitiin uuden lain puitteissa. Ammatillisen kuntoutuksen ratkaisukäytännöissä kuntoutuksen hakijan kokonaistilanteen arvioiminen oli uusi, laaja tehtävä. Tutkimus tuotti tietoa myös ammatillisen kuntoutuksen hakijaryhmistä ja heidän näkemyksistään kuntoutuksen hakemisesta.

Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 12/2018 │Tiedote

Eläinavusteinen terapia. Katsaus tutkimuskirjallisuuteen ja toimintaan Suomessa (Helda). Hautamäki, Lotta & Ramadan, Farid & Ranta, Paula & Haapala, Eija & Suomela-Markkanen, Tiina.

Katsauksessa tarkastellaan eläinavusteisen terapian toimivuutta hyötyä ja tarpeenmukaisuutta osana kuntoutusprosessia etenkin psykoterapian, puheterapian, fysioterapian ja toimintaterapian näkökulmista. Katsauksessa esitellään eläinavusteisen terapian hyötyjä ja haittoja tutkimusnäytön, ammattilaisten ja asiakkaiden kokemusten perusteella. Lisäksi esitellään eläinavusteisista menetelmistä hyötyviä kuntoutuksen kohderyhmiä ja kuvaillaan eläimen kanssa työskentelyn toteutustapoja osana erilaisia kuntoutusprosesseja. Katsauksessa käsitellään myös työskentelyyn osallistuvan eläimen edellytyksiä toimia osana terapiaa ja terapeutilta itseltään vaadittavaa täydennyskoulutusta.

Työpapereita 140/2018│

Oma väylä. Kelan neuropsykiatrisen kuntoutuksen soveltuvuus, hyödyt ja koettu vaikuttavuus (Helda). Appelqvist-Schmidlechner, Kaija & Lämsä, Riikka & Tuulio-Henriksson, Annamari.

Raportissa esitellään Kelan Oma väylä -kehittämishankkeen arviointitutkimuksen tuloksia. Oma väylä -kuntoutus oli suunnattu 18–35-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla oli diagnosoitu kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. Tutkimuksen tavoite oli selvittää kuntoutuksen hyödyt, koettu vaikuttavuus ja soveltuvuus Kelan vakituiseksi toiminnaksi.

Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 153/2018 │ Tiedote

Oma väylä -kuntoutuksen kehittäminen. Kehittämistyö palveluntuottajien näkökulmasta (Helda). Alanko, Salli & Lämsä, Riikka (toim.)

Oma väylä -hankkeessa kehitettiin uusi ryhmä- ja yksilökuntoutusmalli 18–35-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö ja jotka tarvitsevat tukea opiskelussa ja työelämään siirtymisessä. Julkaisuun on koottu hankkeessa mukana olleiden palveluntuottajien kokemuksia ja kehittämistyön tuloksia.

Kuntoutusta kehittämässä 5/2018 │ Tiedote

Kelan kehittämän monimuotoisen perhekuntoutuksen tuloksellisuus, soveltuvuus ja hyväksyttävyys (Helda). Vuori, Miika & Tuulio-Henriksson, Annamari & Autti-Rämö, Ilona.

Kela on kehittänyt perhe- ja vuorovaikutusterapeuttiseen työskentelyyn perustuvan kuntoutuksen neuropsykiatrisesti oireileville lapsille ja heidän perheilleen. Havaintotutkimuksessa selvitetään perhekuntoutuksen yhteyttä lasten ja perheiden hyvinvointiin. Tulosten perusteella perhelähtöinen työskentely saattaa vähentää lasten tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen pulmia sekä huoltajien kokemaa stressiä.

Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 11/2018 │ Tiedote

Kelan monimuotoisen perhekuntoutuksen kehittämistyö. Palveluntuottajien näkökulma (Helda). Honkonen, Jarkko ym.

Kelan Lasten perhekuntoutuksen kehittämishankkeissa (LAKU- ja Etä-LAKU-hankkeet) kehitettiin monimuotoista perhekuntoutusta 5–12-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Julkaisun pääpaino on palveluntuottajien kirjoittamissa teksteissä, joissa kuvataan työryhmän, asiakkaiden sekä yhteistyötahojen kokemuksia kuntoutuksesta. Raportissa kuvataan myös hankkeen taustaa ja kuntoutuksen sisältöä.

Kuntoutusta kehittämässä 4/2018 │ Tiedote