Riittävän varhainen kuntoutuksen järjestäminen on tärkeää mielenterveyspotilaiden työ- ja opiskelukyvyn säilyttämiseksi
Kelan sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan mukaan mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden hoito- ja kuntoutuspolkua tulisi kehittää kokonaisuutena. Myös lyhytpsykoterapioiden saatavuutta tulisi parantaa.
Kelan sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta käsitteli 20.4.2020 pidetyssä kokouksessaan mielenterveyden häiriöiden vaikutusta työ- ja opiskelukykyyn. Mielenterveyshäiriöt ovat aiheuttaneet viime vuosina aiempaa useammin työkyvyttömyyttä. Työkyvyttömyyseläkkeistä hylätään aiempaa suurempi osuus (yli 40 %), mikä voi tarkoittaa sitä, että potilailla, hoitavilla lääkäreillä ja eläkevakuutuslaitoksilla on erilaisia käsityksiä työkyvyttömyydestä.
Oikea-aikainen ja riittävän varhainen kuntoutustarpeen tunnistaminen on tärkeää, ja lisäksi on välttämätöntä kiinnittää huomiota myös varhaiseen yhteistyöhön työpaikan, työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä.
Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saa yhä useampi
Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saavien määrä kasvaa vuosittain. Vuonna 2020 tukea sai yli 50 000 henkilöä. Asiakkaat tarvitsevat myös erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon järjestämää ja toteuttamaa psykoterapiaa yhä enemmän. Neuvottelukunnan näkemyksen mukaan mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden hoito- ja kuntoutuspolkua tulisi kehittää kokonaisuutena, ja lisäksi lyhytpsykoterapioiden saatavuutta tulisi lisätä. Mielenterveyshäiriöiden hoidon nykytilanne asettaa haasteita tulevaisuuden hyvinvointialueiden omalle terapiapalvelutuotannolle.
Mielenterveyspalveluita käyttävien opiskelijoiden osuus kaksinkertaistunut
Kela on vastannut opiskelijaterveydenhuollon järjestämisestä 1.1.2021 alkaen, ja samalla opiskelijaterveydenhuolto laajeni koskemaan myös ammattikorkeakouluissa opiskelevia. Palveluiden tuottamisvastuu säilyi kuitenkin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä (YTHS). Vuosien 2000–2020 aikana mielenterveyspalveluita YTHS:llä käyttäneiden opiskelijoiden osuus on kaksinkertaistunut. Vuonna 2020 noin 14 % YTHS:n palveluiden piirissä olleista yliopisto-opiskelijoista käytti mielenterveyspalveluita. Opiskelukyvyn säilyttäminen on otettu YTHS:n ja Kelan yhteiseksi tavoitteeksi ja seurannan kohteeksi.
Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu Kelassa sairausvakuutukseen liittyvien lääketieteellisten kysymysten käsittely. Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Lisätiedot
Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, johtava ylilääkäri Janne Leinonen, janne.leinonen@kela.fi, p. 020 634 1470