Koronaepidemia on kasvattanut suun terveydenhuollon hoitovelkaa ja lisännyt terveydenhuollon etäpalveluja

Kelan sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan mukaan suun terveydenhuollossa on yhä runsaasti hoitovelkaa. Hoitoon pääsyn viivästyminen voi johtaa suusairauksien vaikeutumiseen. Neuvottelukunnan mukaan etäpalveluita tulee kehittää suunnitelmallisesti ja potilaan oikeudet huomioiden.

Vuonna 2020 julkisen perusterveydenhuollon suun terveydenhuollossa toteutui koronaepidemian vuoksi noin 1,1 miljoonaa hoitokäyntiä vähemmän kuin vuonna 2019. Hammaslääkärikäyntejä toteutui noin 30 % vähemmän kuin vuonna 2019, ja suuhygienistikäynnit vähenivät tätäkin enemmän.

Suun terveydenhuollossa on edelleen runsaasti hoitovelkaa huolimatta siitä, että potilasjonoja on pyritty purkamaan. Suun erikoissairaanhoidon ongelmat ovat olleet suurimpia isoissa kaupungeissa. Hoitovelkaa on kertynyt muun muassa lasten anestesiaa vaativissa toimenpiteissä, proteettisissa hoidoissa sekä uniapneakiskohoidoissa. Hoitoon pääsyn viivästyminen johtaa suusairauksien vaikeutumiseen ja hoidon vaativuustason nousuun, pahimmillaan vakaviin yleisinfektioihin.

Yksityisen hammashoidon korvauksien määrä on Kelan tilastojen mukaan vähentynyt kuitenkin maltillisesti.

Kelan sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta keskusteli suun terveydenhuollon tilanteesta 1.12.2021 pidetyssä kokouksessaan.

Etäpalveluihin liittyy hyötyjen lisäksi haasteita

Neuvottelukunta keskusteli myös epidemian myötä tapahtuneesta etälääketieteen kehityksestä. Psykiatriassa etävastaanottoja on otettu käyttöön laajasti. Neuvottelukunnan mukaan tähän liittyy etujen lisäksi myös haasteita. Kaikkiin tilanteisiin etävastaanotot eivät sovi, ja potilaalla pitäisi olla mahdollisuus valita myös lähivastaanotto.

Työterveyshuollossa etäpalveluita on käytetty jo ennen epidemiaakin melko laajasti, ja koronaepidemia on edelleen vauhdittanut kehitystä. Etäpalvelut ovat mahdollistaneet työterveyshuollon palvelujen ylläpidon poikkeusaikana. Myös suun terveydenhuollossa etävastaanottoja on hyödynnetty korona-aikana aiempaa enemmän muun muassa hoidon tarpeen arvioinnissa, neuvonnassa ja oikomishoidoissa.

Yksi Kelassa tunnistettu etäpalvelujen ongelma ovat puutteelliset toimintakykyarviot. Puutteellinen arvio voi hidastaa esimerkiksi kuntoutus- tai sairauspäivärahahakemuksen käsittelyä. Lisäksi lääkemääräyksien uusiminen etäpalveluissa voi joissain tilanteissa vaarantaa lääkehoidon turvallisen toteutumisen.

Etäpalvelujen ja niiden hallitun kehittämisen avulla voidaan parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta. Etäpalveluihin voi kuitenkin liittyä potilasturvallisuuden ja potilaan oikeuksien kannalta myös riskejä. Näiden riskien tunnistaminen ja hallinta on tärkeää poikkeusolojen jälkeenkin.

Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu Kelassa sairausvakuutukseen liittyvien lääketieteellisten kysymysten käsittely. Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.