Kela torjuuh pärniperrui

Kela torjuu vievâst vaanhimeh sättih leđe parnijn tehálij vuossâmui mánuppoojij ääigi. Kela máksá pärniperrui ruđâlii torjuu eeni äpittesvuođâ ääigi já párnáá šoddâm maŋa. Maŋeláá Kela tuárju päärni tipšo já päärnist šaddee koloid.

Kela torjuuh pärniperruid láá

  • enijtoorjâ
  • vaanhimijpeiviruuđah
  • pärnilase
  • pärnitipšo torjuuh
  • pyeccee já vádulii päärni torjuuh
  • elettemtoorjâ.

Vaanhimijpeiviruttâ lii ohtsâš nomâttâs torjuid, moh láá

  • enijruttâ
  • sierânâsenijruttâ
  • ejijruttâ
  • vaanhimijruttâ.

Pärnitipšo torjuuh láá

  • päikkitipšom toorjâ
  • njyebžilis tipšomruttâ
  • priivaat tipšom toorjâ
  • uásitipšomruttâ.

Täärhist meid, ete puávtáh-uv uážžuđ maidnii eres Kela mäksim torjuid. Eres perrui lohtâseijee Kela torjuuh láá ovdâmerkkân

  • aassâm torjuuh
  • puáccáámân lahtojeijee sajanmáávsuh
  • uáppee já viärjukenigâs torjuuh
  • pargottesvuotâtorvo.

Kii puáhtá uážžuđ pärniperruu torjuid?

Tun puávtáh uážžuđ Kela pärniperruu torjuid, ko kuulah Suomâ sosiaaltoorvon já aasah fastâ Suomâst. Motomin torjuid pyehtih uážžuđ meid eres ulmuuh, jis sij pargeh Suomâst.

Jis tun lah aassâm olgoenâmijn teikâ lah varrimin olgoenâmáid, te täärhist Kelast, ete puávtáh-uv uážžuđ Kela torjuid. Varrim Suomân tâi Suomâst meddâl puáhtá vaiguttiđ Kela mäksim torjuid.

Koijâd lase palvâlemnumerist 020 692 206.

Luuvâ lase