Vaanhimijpeiviruuđah peerâriijâi ääigist | Anarâškielâ | KelaMoonâ siskáldâsân

Vaanhimijpeiviruuđah peerâriijâi ääigist

Čuávjum vaanhim puáhtá pääcciđ enniriijân jo ovdil päärni šoddâm. Päärni šoddâm maŋa kuohtuuh vaanhimeh sättih leđe parnijn pääihist. Kela máksá taan ääigist vaanhimijpeiviruuđâid, mii tuurvâst perruu puáđuid.

Kuás puáhtá finniđ torjuid?

Vyellin leijee kovosist čáittoo, ete maid torjuid Kela máksá pärniperrui vuossâmuu päärni šoddâm ääigi já ko pärni šadda. Kovvoos pajeuásist lii päärni ahe. Stuálpuh čäittih, ete kuás Kela máksá mon-uv torjuu.

Pärniperrui torjuuh. Pärnipeerâ puáhtá finniđ jieškote-uvlágán Kela máksám torjuid päärni šodâdijn. Tággáár hiäđuh láá čuávjumruttâ, vaanhimijruttâ, päikkitipšotoorjâ já njyebžilis tipšoruttâ, priivaat tipšom toorjâ já uásiáigásâš tipšoruttâ. Pärnilase máksojeh ain šoddâmist 17 ahasâžân räi.


​​​​​​Čuávjumruttâ

Čuávjum vaanhim puáhtá pääcciđ čuávjumriijân tolemustáá 30 argâpeivid ađai suulân 5 oho ovdil päärni rekinistum šoddâmäigi.

Čuávjumriijâst vaanhim finnee čuávjumruuđâ. Tot máksoo 40 argâpeivid ađai suulân 6,5 oho.

Tun puávtáh uuccâđ čuávjumruuđâ, ko čuávjum lii pištám 154 peivid ađai 22 okkod. Tun finniih ravviittuvâst čuávjumtuođâštus, mon tun tarbâšah ucâmuš lahtosin. Kela máksá čuávjumruuđâ maajeeldkietân enâmustáá 2 mánuppaje ääigist. Tun puávtáh uuccâđ siämmáin ucâmuššáin meid vaanhimijruuđâ.

Täärhist pargoadeleijestâd ovdil uuccâm, ete finniih-uv čuávjumriijâ ääigi päälhi.

Mušte almottiđ pargoadeleijei čuávjumriijâst majemustáá 2 mánuppaje ovdil riijâ algâttem.

Sierânâsčuávjumruttâ

Jis tun painâšuuh pargostâd suonjârdmân, kemikaaláid tâi njuámmoo taavdân, te tun puávtáh pääcciđ pargoost meddâl tállân, ko čuávjum lii kavnâttum. Tágárijn tilálâšvuođâin tun finniih sierânâsčuávjumruuđâ.

Päärni šoddâm maŋa čuávjumrijjâ juátkoo suulân 1–2 oho. Iänán máksoo taan ääigist čuávjumruuđâ.

Vaanhimijruttâ

Tun puávtáh algâttiđ vaanhimijriijâ, ko pärni lii šoddâm. Vaanhimijriijân puáhtá pääcciđ nubbe tâi nubbe vaanhim. Suái pyehtiv leđe riijâst meid vuáruluvâi.

Vaanhimijrijjâ pištá 320 argâpeivid adai suullân 14 mánuppaijeed. Kuohtuin vaanhimijn lii vaanhimijrijjâ peeivijn peeli ađai 160 peivid. Vaanhim puáhtá luovâttiđ nube vaanhimân 0–63 peivid ađai enâmustáá 10,5 okkod.

Kela máksá vaanhimijriijâ ääigist vaanhimijruuđâ. Vaanhimijriijâ puáhtá toollâđ sierâkukkosijn oosijn toos räi, ko pärni tiävdá 2 ive. Soovâ kuittâg jieijâd pargoadeleijein vaanhimijriijâst. Täärhist pargoadeleijestâd ovdil uuccâm, ete finniih-uv čuávjumriijâ ääigi päälhi. Jis tun finniih vaanhimijriijâ ääigist päälhi, te Kela máksá torjuu tuu pargoadeleijei.

Jis peerâ finnee jyemeháid, te Kela máksá vaanhimijruuđâ 84 argâpeivid adai suullân 14 okkod eenâb.

Jis vaanhim huolât päärnist ohtuu, te sun puáhtá toollâđ puoh 320 argâpeivid já sun puáhtá leđe kuhheeb ääigi vaanhimijriijâst. Sun puáhtá luovâttiđ nube päärni tipšoo ulmui enâmustáá 126 vaanhimijruttâpeivid. Taat váátá, ete päärnist ij lah visásmittum nube vaanhim tâi eenist pelikyeimi, kii puávtáččij finniđ vaanhimijruuđâ.

Uusâ vaanhimijruuđâ ääigild. Kela máksá vaanhimijruuđâ maajeeldkietân enâmustáá 2 mánuppaje ääigist.

Uusâ vaanhimijruuđâ meid ton paajeest, mast tuu pargoadeleijee máksá tunjin päälhi.

Uásivaanhimijruttâ

Jis tun tipšoh päärni uási peeivist já poorgah uásiäigipargo, te tun puávtáh finniđ uásivaanhimijruuđâ. Uásivaanhimijruuđâ lii peeli oles vaanhimijruuđâst.

Tun puávtáh finniđ uásivaanhimijruuđâ, jis tun poorgah enâmustáá 5 tiijme peeivist. Ko tun lah uásivaanhimijriijâst oovtâ peeivi, te tust kulá peeli vaanhimijpeiviruttâpeeivist.

Toorjâ adoptiovaanhimáid

Kela tuárju adoptiopäärni vaanhimijd masa siämmáánáál ko biologilijd vaanhimijd.

Adoptiovaanhimeh iä pyevti finniđ enijruuđâ, mutâ sij finnejeh vaanhimijruuđâ 320 argâpeivid. Vaanhimijruttâ máksoo ton peeivi rääjist, ko tun finniih adoptiopäärni tuu tiipšon.

Jis adoptistáh päärni olgoenâmijn, te tun puávtáh uuccâđ Kelast torjuu adoptio koloid.

Mon ennuv torjuu finnee?

Sehe uđđâ ete puáris laavâ mieldi vaanhimijruuđâ meeri rekinistoo ihepuáđui mield. Ihepuáđuin uáivild tuu puáđuid 12 mánuppaje ääigist.

Jis tun puávtáh finniđ torjuu ovdâmerkkân vyesimáánu 2024 rääjist, te Kela rekinist torjuu mere tai puáđui mieldi, maid tun lah finnim 1.4.2023–31.3.2024.

Toorjâ lii ain ucceeb ko pälkki. Táválávt tot lii suulân 70 prosenttid puáđuin.

Rekinist rekinistempalvâlusâst, ete mon ennuv tun  puávtáh finniđ torjuu (suomâkielân).

Torjui vaaigut meid tot, jis tun lah jottáám uápuid tâi lamaš pyeccen tâi pargotteemmin. Ucemus toorjâ lii suulân 31,99 eurod peeivist ađai suulân 800 eurod mánuppaajeest. Ovdâmerkkân uáppee finnee taan verd torjuu.

Vaanhimijpeiviruuđâst piärroo viäru.

Pargei čoggâšuvá iäláttâh já iheluámu, ko sun lii vaanhimijriijâst.

Jis tun finniih vaanhimijriijâ ääigist päälhi, te Kela máksá torjuu tuu pargoadeleijei.

Sijđo lii peividum 9.2.2024

Mon mielâst tun lah sijđoost?