Pärnitipšo torjuuh

Vaanhimijriijâ maŋa tun puávtáh

  • tipšođ päärni pääihist já uážžuđ päikkitipšo torjuu
  • orniđ páárnán priivaat peivitipšo já uážžuđ päikkitipšo tâi priivaat tipšo torjuu
  • porgâđ enâmustáá 30 tijmed ohhoost já uážžuđ njyebžilis tipšoruuđâ
  • pieijâđ päärni kieldâlii peivitiipšon.

Tipšorijjâ

Vaanhimijriijâ maŋa nubbe vaanhimijn puáhtá pääcciđ tipšođ päärni pälhittes tipšoriijân ton räi, ko pärni tiävdá 3 ive.

Almoot pargoadeleijei tipšoriijâst majemustáá 2 mánuppaje ovdil ko tot álgá.

Päikkitipšo toorjâ

Päikkitipšo torjuu puáhtá uuccâđ, jis vuálá 3-ihásii päärni tipšoh eres ko kieldâpeivitipšoost, ovdâmerkkân pääihist. Tipšoo puáhtá leđe päärni vanhim tâi kiinii eres, ovdâmerkkân ákku tâi äijih tâi pálkkááttum tipšoo. Päikkitipšo torjuu ij pyevti uážžuđ, jis pärni lii kieldâ peivitipšoost.

Päikkitipšo torjui kuleh tipšoruttâ tipšolase.

Tipšoruttâ lii:

  • suulân 342 e/mp oovtâ vuálá 3-ihásiist
  • suulân 102 e/mp jyehi eres vuálá 3-ihásii päärnist
  • suulân 66 e/mp paijeel 3-ihásiist mutâ vuálá škovlâahasii päärnist.

Tipšolase uážžu tuše oovtâ päärnist, já tot lii enâmustáá suulân 183 e/mp. Tipšolase meeri meriduvvoo vaanhimij puáđui mield.

Päikkitipšo toorjâ lii viäruvuálásâš toorjâ. Tuu päikkikieldâ puáhtá mäksiđ kieldâlase. Koijâd lasetiäđuid päikkikieldâst tâi Kelast.

Luuvâ lase päikkitipšo torjuu ucâmist (suomâkielân).

Priivaat tipšo toorjâ

Tun puávtáh uážžuđ priivaat tipšo torjuu, jis tuu päärni tipšo pálkkááttum tipšoo tâi priivaat peivitipšosaje. Pärni kalga leđe vuálá škovlâahasâš. Torjuu ij pyevti uážžuđ, jis pärni lii kieldâ peivitipšoost.

Priivaat tipšo torjui kuleh tipšoruttâ já tipšolase. Ton lasseen tuu päikkikieldâ puáhtá mäksiđ kieldâlase.

Tipšoruttâ puáhtá leđe jo-uv suulân 174 e/mp tâi suulân 64 e/mp tađe mield, mon vijđes päärni peivitipšovuoigâdvuotâ lii.

  • Stuárráb tipšoruuđâ Kela máksá ovdâmerkkân talle, jis vaanhimeh pargeh tâi joteh uápuid olesáigásâžžân.
  • Ucceeb tipšoruuđâ Kela máksá, jis vaanhimeh tâi nubbe sunnust lii ubâ peeivi pääihist. Suijân puáhtá leđe ovdâmerkkân nube päärni tipšo tâi pargottesvuotâ. Ucceeb tipšoruttâ máksoo meid ovdâmáttááttâsahasijn paarnijn.

Tipšoruuđâ lasseen tun puávtáh uážžuđ tipšolase enâmustáá suulân 146 e/mp. Tipšolase meeri meriduvvoo puáđui mield. Jis tun uážuh ucceeb tipšoruuđâ, te meid tipšolase máksoo peellin.

Kela máksá torjuu pálkkááttum tipšoi tâi peivitipšosajan. Priivaat tipšo toorjâ lii viäruvuálásâš puátu.

Rekinist rekinistempalvâlusâst, ete mon ennuv puávtáh uážžuđ päikkitipšo torjuu já priivaat tipšo torjuu (suomâkielân).

Luuvâ lase priivaat tipšo torjuu ucâmist (suomâkielân).

Njyebžilis tipšoruttâ

Tun puávtáh porgâđ enâmustáá 30 tijmed ohhoost já tipšođ eres ääigi tuu päärni. Talle tun uážuh ucceeb päälhi, mutâ uážuh Kelast njyebžilis tipšoruuđâ. Kela máksá njyebžilis tipšoruuđâ vuálá 3-ihásii päärnist.

Kuohtuuh vaanhimeh pyehtiv uážžuđ njyebžilis tipšoruuđâ. Suái kolgâv kuittâg leđe meddâl pargoost já tipšođ päärni sierâ ääigi tâi sierâ peeivi.

Njyebžilis tipšoruttâ máksoo pargoääigi mield. Tipšoruttâ puáhtá leđe jo-uv suulân 244 e/mp tâi suulân 162 e/mp tađe mield, mon ennuv tun koskâmiärálávt poorgah oho ääigi.

Täärhist pargoääigi kyeskee raajijd (suomâkielân).

Kela máksá njyebžilis tipšoruuđâ tuše oovtâ päärnist häävild. Njyebžilis tipšoruttâ lii viäruvuálásâš puátu.

Luuvâ lase njyebžilis tipšoruuđa ucâmist (suomâkielân).

Uásitipšoruttâ

Tun puávtáh uážžuđ uásitipšoruuđâ, ko poorgah enâmustáá 30 tijmed ohhoost päärni tipšo tiet.

Kela máksá uásitipšoruuđâ škoovlâst 1. já 2. luokkaast orroo päärnist.

Uásitipšoruttâ lii suulân 98 e/mp. Tot lii viäruvuálásâš puátu.

Luuvâ lase uásitipšoruuđa ucâmist (suomâkielân).