Kelan rahoitus
Kelan suurin rahoittaja on valtio. Lisäksi palkansaajat, yrittäjät, työnantajat, Työllisyysrahasto, opiskelijat, kunnat ja Ahvenanmaa osallistuvat etuusrahastojen rahoitukseen. Etuusrahastoja ovat
- kansaneläkerahasto,
- sairausvakuutusrahasto ja
- sosiaaliturvan yleisrahasto.
Kelan hoitaman sosiaaliturvan rahoitus toimii periaatteella, jonka mukaan kunkin vuoden kulut rahoitetaan samana vuonna kertyneillä tuotoilla.
Etuusrahastojen lisäksi Kelassa on eläkevastuurahasto ja palvelurahasto.
Eläkevastuurahaston varat ovat henkilöstön Kelan palvelukseen perustuvan eläkevastuun katteena. Rahaston varoista maksetaan työntekijöiden eläkkeet. Rahaston avulla Kela varautuu tulevaisuudessa maksettavien, Kelan eläkejärjestelmän piirissä olevien toimihenkilöiden eläkkeiden rahoitukseen ja pyrkii tasaamaan eri vuosiensa eläkemenoja. Varansa rahasto saa kannatusmaksuista, työntekijöiden eläkemaksuista rahastoitavista osuuksista sekä omaisuuden tuotoista.
Palvelurahaston avulla huolehditaan Kelan vastuulla olevista rahoituksen, kirjanpidon ja rahaliikenteen tehtävistä Kanta-palvelujen toteuttamisessa ja ylläpitämisessä.
Etuusrahastojen rahoitus
Etuuksien maksamista varten Kelassa on kansaneläkerahasto, sairausvakuutusrahasto sekä sosiaaliturvan yleisrahasto, josta rahoitetaan ne etuudet, jotka eivät kuulu eläke- tai sairausvakuutukseen.
Seuraava kuvio havainnollistaa, miten Kelan etuuksien rahoitus rakentui vuonna 2025 muun muassa kuntien maksuista, työnantajien sairausvakuutusmaksuista, vakuutettujen päiväraha- ja sairaanhoitomaksuista ja työttömyysvakuutusmaksuista.
Rahastot
Kansaneläkerahastosta maksetaan kansaneläkkeen, takuueläkkeen sekä perhe-eläkkeen lisäksi eläkkeensaajan lapsikorotus, vammaisetuudet, eläkkeensaajan asumistuki ja rintamasotilasetuudet. Lisäksi työkyvyn selvittämisen kustannukset maksetaan kansaneläkerahastosta.
Valtio rahoittaa kaikki kansaneläkevakuutuksen kulut, mutta omaisuuden tuotot vähentävät valtion suorituksia kansaneläkerahastoon hieman alle sataan prosenttiin kustannuksista. Vuositason maksuvalmiuden turvaaminen edellyttää kansaneläkerahastolta määrättyä vähimmäistasoa. Vuodesta 2010 lähtien kansaneläkerahaston vieraalla pääomalla vähennetyn rahoitusomaisuuden määrä on ollut kalenterivuoden lopussa 3,5 % kansaneläkkeiden ja toimintakulujen vuotuisesta yhteismäärästä.
Sairausvakuutuksen rahoitus jakautuu työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen.
Työtulovakuutus
Työtulovakuutus sisältää sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat, kuntoutusrahat ja työnantajille maksettavat perhevapaakorvaukset sekä korvaukset työterveyshuollon järjestämisestä ja vanhempainpäiväraha-ajan vuosilomakustannuksista.
Työtulovakuutuksen pääasialliset rahoittajat ovat työnantajat (työnantajan sairausvakuutusmaksu) sekä palkansaajat ja yrittäjät (sairausvakuutuksen päivärahamaksu). Valtio rahoittaa sen osuuden vähimmäismääräisenä maksettavan päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan kuluista, joka ylittää vuositulon perusteella lasketun päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan määrän. Valtion rahoitusosuuteen kuuluu myös osa yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta.
Työtulovakuutuksen rahoitus muuttui 2025 alussa. Tällöin vakuutusmaksut säädettiin siten, että menoista (ilman perhevapaakorvausta, yrittäjien lisärahoitusosuutta ja valtion osuutta) 68 % rahoitettiin työnantajien sairausvakuutusmaksuilla ja 32 % päivärahamaksuilla. Vuodesta 2025 alkaen valtio ei enää rahoita osuutta muutoin vakuutusmaksuilla rahoitettavista sairaus- ja vanhempainpäivärahoista sekä kuntoutusrahasta (entinen valtion perusosuus). Vuosittain sairausvakuutusmaksu (pl. perhevapaakorvauksen osuus) ja päivärahamaksu muuttuvat aina saman verran rahoitustarpeen kattamiseksi.
Sairaanhoitovakuutus
Sairaanhoitovakuutus sisältää Kelan maksamat lääkekorvaukset, korvaukset lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioista, korvaukset tutkimuksesta ja hoidosta, matkakorvaukset, kuntoutusmenot (pl. kuntoutusrahat), maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen perusturvaan kuuluvat sairaanhoitokorvaukset sekä EU-korvaukset sairaanhoidon kustannuksista.
Sairaanhoitovakuutuksen etuus- ja toimintakulut rahoitetaan valtion ja vakuutettujen toimesta. Vuodesta 2025 alkaen sairaanhoitovakuutuksen rahoitus muuttui siten, että valtio rahoittaa etuuksista ja toimintakuluista 51,4 % (sekä osuuden EU-maihin maksettavien ulkomailla saatujen sairaanhoitoetuuksien korvauksista) ja vakuutetut 48,6 %.
Sairaanhoitovakuutuksen rahoitusta varten kaikilta vakuutetuilta eli palkansaajilta, yrittäjiltä sekä eläkkeen- ja etuudensaajilta peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu kunnallisverotuksessa verotettavan ansiotulon perusteella. Vuosittain maksuprosentit määrätään siten, että etuudensaajien maksu on 0,39 prosenttiyksikköä suurempi kuin palkansaajien ja yrittäjien.
Sairausvakuutuksen rahoitusomaisuuden, josta on vähennetty vieras pääoma ja varaukset, on oltava 8–12 % sairausvakuutuksen vuotuisista kokonaismenoista. Työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuperusteet sekä valtion osuus sairaanhoitovakuutuksesta määräytyvät niin, että tämä ehto täyttyy.
Valtio rahoittaa rahastosta maksettavat opintoetuudet, äitiysavustukset, adoptiotuet, sotilasavustukset, rintamaveteraanien kuntoutusmatkakustannukset ja paperittomien kiireellisen sosiaalihuollon kustannukset.
Lapsilisien, yleisen asumistuen, vammaisten tulkkauspalvelun ja elatustuen kulujen osalta valtio on pääasiallinen rahoittaja, mutta Ahvenanmaa rahoittaa näiden etuuksien osalta omat kulunsa.
Perustoimeentulotuen ennakot tulevat Kelaan kokonaan valtiolta, mutta kuntien osuudet huomioidaan kuntien valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtio, kunnat ja Työllisyysrahasto rahoittavat Kelan työttömyysturvaetuudet. Työttömyysturvan peruspäivärahojen rahoitukseen ohjataan Työllisyysrahaston kautta palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuista määrä, joka keskimäärin vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden maksujen määrää. Työllisyysrahasto rahoittaa lisäksi muutosturvarahan kustannukset.
Kunnat rahoittavat lastenhoidon tuet lukuun ottamatta ulkomaille maksettavia tukia, jotka puolestaan rahoittaa valtio. Opiskeluterveydenhuollon kustannukset rahoitetaan opiskelijoiden terveydenhoitomaksulla (23 %) ja valtion osuudella (77 %).