Bargoahkásaš olbmo veajuiduhttin | Davvisámegiella | KelaMana sisdollui

Bargoahkásaš olbmo veajuiduhttin

Kela ordne veajuiduhttima bargoahkásaš olbmuide, geaid bargonávcca dehe studerennávcca buohcuvuohta lea hedjonahttán dehe hedjonahttá lagašjagiin.

Veajuiduhttima mihttomearrin lea buoridit veadjima barggus dehe veahkehit bargui máhccamis. Veajuiduhttin sáhttá maiddái veahkehit nuora beassat bargui.

Jos du buohcuvuohta leat lossat ja váikkuha olu du eallimii, sáhtát ohcat lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttima dehe máŋggaámmátlaš individuála veajuiduhttima.

Veajuiduhtti psykoterapiija

Sáhtát ohcat Kelas veajuiduhttinpsykoterapiija, jos leat 16–67-jahkásaš ja dus lea mielladearvvasvuođa váddu, mii váttásmahttá du studerema dehe bargguid bargama.

Sáhtát oažžut veajuiduhttinpsykoterapiija, jos buot čuovvovaš eavttut ollašuvvet:

  • Mielladearvvasvuođa váttu lea psykiátra duođaldan.
  • Psykiátra lea čállán dutnje cealkámuša, manin dárbbašat terapiija.
  • Leat jo ožžon mielladearvvasvuođa váttu dihte divššu uhcimustá 3 mánotbaji.

Jos Kela mieđiha dutnje veajuiduhttinspsykoterapiija, oaččut buhtadusa psykoterapevtta mávssuin.

Ámmátlaš veajuiduhttin

Sáhtát ohcat Kela ámmátlaš veajuiduhttimii, jos it vel leat beassan bargoeallimii dehe leat leamaš doppe easkka oanehis áigge. Jos leat leamaš guhká bargoeallimis, sáhtát ohcat veajuiduhttima bargoealáhatlágádusas.

Veajuiduhttima mihttomearrin lea buoridit barggus veadjima dehe veahkehit bargui máhccama. Veajuiduhttin sáhttá maiddái veahkehit oažžut bargosaji.

Ámmátlaš veajuiduhttinčilgehus

Sáhtát ohcat ámmátlaš veajuiduhttinčilgehussii, jos bargo- dehe studerennákca lea hedjonan buohcuvuođa dehe váttu geažil.

Veajuiduhttinčilgehusas áššedovdit árvvoštallet, makkár bargo- ja doaibmannákca lea ja makkár čehppodat ja válmmašvuohta dus lea bargoeallima várás. Oaččut maiddái dieđuid iešguđetlágan studerenvejolašvuođain ja das, mii sierra ámmáhiidda gáibiduvvo.

Veajuiduhttimis ráhkadat ámmátolbmuiguin plána, mii veahkeha du beassat studeret dehe bargui.

Skuvlen

Jos dus lea buohcuvuohta dehe váddu, sáhtát oažžut Kelas doarjaga skuvlemii, mii veahkeha du beassat bargoeallimii. Dán doarjaga sáhttá dábálaččat oažžut nuppi dási oahpuide, allaskuvlaoahpuide ja ođđasit skuvlemii.

Dutnje sáhttá buhttet

  • studerengoluid, dego lohkanbadjemávssuid ja skuvladárbašiid
  • mátkegoluid ruovttu ja studerenbáikegotti gaskkas.

Ámmátlaš veajuiduhttin, mii ovddida barggu oažžuma

Muhtumin buohcuvuohta dehe váttes eallindilli sáhttá dahkat skuvlema dehe ámmáha válljema váttisin. Ámmátlaš veajuiduhttimis, mii ovddida barggu oažžuma, oaččut doarjaga válbmejeaddjis. Válbmejeaddji sáhttá veahkehit du gávdnat bargosaji dehe vuođđudit fitnodaga.

Veajuiduhttimis leat 3 iešguđetlágan molssaeavttu:

  • Bargoiskkadallan: Beasat iskkadallat iešguđetlágan bargguid ja bargosajiid, vuoi sáhtát čielggadit, mii ámmát dehe bargu heive dutnje buoremusat.
  • Bargui válbmen: Oaččut doarjaga ja rávvema daid dáidduid buorideapmái, maid dárbbašat bargoeallimis.
  • Bargoiskkadallama ja bargui válbmema oktiibidju.

Kela veahkeha du válljet dutnje heivvolaš molssaeavttu.

Kiila-veajuiduhttin olbmuide, geat leat bargoeallimis

Kiila-veajuiduhttin lea kursa, mii veahkeha du buoridit bargonávcca ja bissut bargoeallimis. Kela ordne Kiila-veajuiduhttima ovttas bargodearvvasvuođafuolahusain ja du bargobáikkiin.

Bargoaddi sáhttá ohcat Kiila-kurssa bargiide. Maiddái ámmátlihtut sáhttet ohcat Kiila-kurssa lahtuide.

Sáhtát ohcat kurssaid Kela siiidduin (suomagillii).

Jos it gávnna heivvolaš kurssa, sáhtát ohcat Kiila-individuála veajuiduhttima. Individuála veajuiduhttimis veajuiduhttima bálvalusbuvttadeaddjit
čohkkejit ovttaskas áššehasain joavkku.

Ámmátlaš Taito-veajuiduhttin

Sáhtát ohcat Taito-veajuiduhttima, jos bargan dehe studeren lea váttis buohcuvuođa dehe váttu dihte.

Veajuiduhttimis oaččut individuála rávvema, oassálasttát joavkoveajuiduhttimii ja beasat bargohárjehallamii. Oaččut iežat jođiheaddji, gii doarju du olles veajuiduhttima áigge.

Go veajuiduhttin nohká, dutnje bargojuvvo iežas ámmátlaš plána.

Veahkkeneavvut

Jos dárbbašat veahkkeneavvuid barggus dehe oahpuin buohcuvuođa dehe váttu dihte, Kela sáhttá skáhppot veahkkeneavvuid dutnje.

Sáhtát oažžut ovdamearkan lohkantelevišuvnna, čuokkesšearpma dehe stuorra šearpma dehe dihtora.

Sáhtát oažžut veahkkeneavvu áramustá vuođđoskuvlla 7. luohkás.

Jos dárbbašat eará veahkkeneavvuid ovdamearkan lihkadeapmái, sáhtát bivdit daid almmolaš dearvvasvuođafuolahusas, dego dearvvasvuođaguovddážis.

Ealáhusdoarjja

Ealáhusdoarjja lea dárkkuhuvvon fitnodatolbmuide ja ámmáhisbargiide, geain lea juoga buohcuvuohta dehe váddu.

Sáhtát oažžut ealáhusdoarjaga, jos fitnodaga vuođđudeamis dehe nuppástusbargguin bohtet golut.

Doarjaga sáhttá oažžut

  • bargoreaidduid, stohpogálvvuid ja dárbašiid skáhppomii
  • doaibmabáikkiid ordnemii.

Sáhtát maiddái ohcat ealáhusdoarjaga, jos dus lea jo fitnodat ja dárbbašat buohcuvuođa dehe váttu dihte bargoreaidduid.

Ealáhusdoarjagis ii gessojuvvo vearru.

Neuropsykologalaš veajuiduhttin

Neuropsykologalaš veajuiduhttin lea dárkkuhuvvon 16–67-jahkásaččaide, geain lea ovdamearkan lohkan- ja čállinváddu, áddenhehttehus dehe ADHD. Neuropsykologalaš veajuiduhttima sáhttá oažžut maiddái ovdamearkan vuoiŋŋašvarrajohtinváttu dehe vuoiŋŋašváttu maŋŋá.

Veajuiduhttima várás dárbbašuvvojit neuropsykologa ja doaktára cealkámuš.

Neuropsykologalaš veajuiduhttin lea dábálaččat individuála veajuiduhttin.

Jos Kela mieđiha dutnje neuropsykologalaš veajuiduhttima, oaččut Kelas buhtadusa terapevtta mávssuin.

Loga lasi

Siidu beaiváduvvon 30.1.2024

Maid jurddašat siiddu birra?