Mánáid ja nuoraid veajuiduhttin | Davvisámegiella | KelaMana sisdollui

Mánáid ja nuoraid veajuiduhttin

Kela ordne mánáide ja nuoraide veajuiduhttima, mii sáhttá leat jogo individuála veajuiduhttin dehe joavkoveajuiduhttin.

Veajuiduhttima sáhttá ordnet veajuiduhttima lágideaddji doaibmalanjain, ruovttus, skuvllas dehe beaiveruovttus.

Mánáid bearaškurssat

Kela ordne bearaškurssaid mánáide, geain lea juoga buohcuvuohta. Bearaškurssat veahkehit máná ja bearraša vuogáiduvvat nuppástusaide, maid buohcuvuohta dehe váddu dagaha.

Kurssas deaivvadat eará bearrašiiguin, geat leat seammá dilis. Sáhttibehtet juogadit vásáhusaid ovttas.

Bearaškurssat leat dárkkuhuvvon mánáide, geain lea ovdamearkan juoga čuovvovaččain:

  • ADHD
  • autismagirjju hehttehus
  • giellaovdáneami hehttehus
  • Down syndroma
  • diabetes
  • epilepsiija
  • čálganváddu
  • oaidnin- dehe gullanváddu
  • CP-váddu
  • borasdávda
  • juoga hárvenaš buohcuvuohta.

Sáhtát ohcat kurssaid Kela siidduin (suomagillii).

LAKU-bearašveajuiduhttin

LAKU -bearašveajuiduhttin lea dárkkuhuvvon 7–15-jahkásaš mánáide, geain lea ADHD, ADD, Tourette syndroma dehe autismagirjju diagnosa.

Veajuiduhttin veahkeha bearraša áddet buorebut máná neuropsykiátralaš hehttehus. Veajuiduhttimis oaččut dieđuid máná šaddamis ja ovdáneamis. Seamma háve oahpat vugiid, mat veahkehit árggas ja váttes diliin.

Deaivvademiid sáhttá lágidit veajuiduhttinguovddážis, bearraša ruovttus dehe eará oahpes báikkis.

Oma väylä -veajuiduhttin

Oma väylä -veajuiduhttin lea dárkkuhuvvon 16–29-jahkásaš nuoraide, geain lea ADHD, ADD dehe autismagirjju diagnosa. Veajuiduhttimis oahpat dáidduid, maid dárbbašat studeremis, bargoeallimis ja árggas.

Veajuiduhttimii gullet ovttaskas olbmo deaivvadeamit ja joavkodeaivvadeamit. Ovttaskas olbmo deaivvadeamit lágiduvvojit dutnje oahpes báikkiin, dego ruovttus, oahppolágádusas dehe bargosajis. Joavkodeaivvademiin oaččut veardásašdoarjaga ja sáhtát juogadit vásáhusaid eará nuoraiguin.

Nuora ámmátlaš veajuiduhttin

Nuora ámmátlaš veajuiduhttin lea dárkkuhuvvon 16–29-jahkásaččaide, geain ii leat studerenbáiki dehe bargosadji. Sáhtát oažžut dan maiddái, jos du oahput leat gaskkalduvvan dehe sáhttet gaskkalduvvat.

Nuora ámmátlaš veajuiduhttin lea

  • ámmátlaš veajuiduhttin, mii ovddida barggu oažžuma
  • veajuiduhttinčilgehus
  • skuvlen
  • Nuotti-válbmen.

Sáhtát ohcat nuora ámmátlaš veajuiduhttima riŋgemiin bálvalannummirii 020 692 205. Ohcanskovi dehe doaktárcealkámuša ii dárbbaš.

Loga lasi ámmátlaš veajuiduhttimis, mii ovddida barggu oažžuma.

Loga lasi veajuiduhttinčilgehusas.

Loga lasi skuvlemis.

Nuotti-válbmen

Nuotti-válbmen lea dárkkuhuvvon nuoraide, geat dárbbašit persovnnalaš doarjaga árggas ja boahttevuođa plánemis.

Oaččut Nuotti-válbmemis iežat válbmejeaddji, geainna deaivvadat jeavddalaččat. Válbmejeaddji veahkeha du fuobmát, mat nanusvuođat ja návccat dus leat. Válbmejeaddji sáhttá veahkehit du maiddái beassat studeret dehe bargoeallimii.

Eará veajuiduhttin mánáide ja nuoraide

Ovdalis lea muitaluvvon mánáid ja nuoraid iežaset veajuiduhttinbálvalusain. Daid lassin mánás dehe nuoras sáhttá leat vuoigatvuohta maiddái Kela eará veajuiduhttinbálvalusaide. Dat leat ovdamearkan lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttin ja máŋggaámmátlaš individuála veajuiduhttin.

Jos leat uhcimustá 16-jahkásaš, dus sáhttá leat vuoigatvuohta maiddái

  • nuora ámmátlaš veajuiduhttimii
  • ámmátlaš veajuiduhttima eará bálvalusaide
  • psykoterapiijai
  • neuropsykologalaš veajuiduhttimii. 

Loga lasi lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttimis.

Loga lasi máŋggaámmátlaš individuála veajuiduhttimis.

Loga lasi psykoterapiijas.

Loga lasi neuropsykologalaš veajuiduhttimis.

Veahkkeneavvut

Jos mánná dehe nuorra dárbbaša veahkkeneavvuid skuvllas dehe oahpuin, Kela sáhttá skáhppot veahkkeneavvuid. Kela sáhttá maiddái rávvet, mo veahkkeneavvut geavahuvvojit. Veahkkeneavvuid sáhttá oažžut áramustá vuođđoskuvlla 7. luohkás.

Loga lasi

Siidu beaiváduvvon 30.1.2024

Maid jurddašat siiddu birra?