Näin haet rahoitusta

Voit hakea kehittämisrahoitusta kuntoutuksen, sairauksien ehkäisyn tai sairausvakuutuksen kehittämiseen tai tutkimukseen. Rahoitusta voivat hakea julkisen sektorin toimijat, järjestöt ja kuntoutuksen palveluntuottajat. Kela ei myönnä rahoitusta yksityisille henkilöille tai yksittäiselle toiminimelle.

Tällä sivulla:

• Hakuaika
• Näin haet rahoitusta
• Myöntämiskriteerit
• Vuoden 2026 rahoitushaun teemat

Hakuaika

Vuoden 2026 rahoitushaku on 30.12.2025– 6.3.2026. Päätös rahoituksesta lähetetään hakijataholle 30.6.2026 mennessä.

Kuntoutuksen kehittämisrahoitusta voi hakea kerran vuodessa. Lisäksi Kela voi tarvittaessa järjestää kohdennettuja hakuja, jotka liittyvät esimerkiksi kuntoutuksen asiantuntijatyöhön tai tutkimukseen.

Näin haet rahoitusta

1. Lue ohje kuntoutuksen kehittämisrahoituksen hakemisesta.

   • Opas kehittämisrahoituksen hakemiseen Kelan KKRL 12 §:n varoista (pdf)
   • Kuntoutuksen KKRL 12 §:n kehittämisen yleiset sopimusehdot (pdf)
   • Kuntoutuksen kehittämissopimus
2. Liitä rahoitushakemukseen (pdf) seuraavat asiakirjat:

   • projektisuunnitelma
   • arviointisuunnitelma
   • vapaamuotoinen laskelma projektin kokonaisbudjetista.
   • Jotta lomake toimii virheettömästi, tarvitset uusimman version Adobe Reader -ohjelmasta. Ohjelman voi ladata maksutta Adoben verkkosivuilta (get.adobe.com). Tallenna tyhjä lomake ensin laitteellesi.  Älä täytä hakemusta suoraan selaimessa, koska osa tiedoista voi silloin jäädä tallentumatta.
3. Lähetä rahoitushakemus liitteineen määräpäivään mennessä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@kela.fi. Kela hylkää määräpäivän jälkeen saapuneet hakemukset.
4. Kela lähettää päätöksen sähköpostitse.

Myöntämiskriteerit

Kela voi myöntää kuntoutuksen kehittämiseen rahoitusta, jos

• kehittämisprojektista on valtakunnallista hyötyä asiakkaille, Kelalle ja/tai eri kuntoutuksen toimijoille
• kehittäminen kohdentuu yhteiskunnallisesti merkittäville kuntoutuksen alueille, jotka sijoittuvat eri järjestelmien rajapinnoille
• kehittämisprojektin tulokset ovat maksutta kaikkien saatavilla projektin päättyessä
• projektin toteutus- ja kustannussuunnitelma ovat realistisia
• projektisuunnitelmassa arvioidaan projektin tulosten ja uusien toimintamallien viemistä käytäntöön osaksi kuntoutuksen palvelujärjestelmää (esim. hyvinvointialueet, Kela) ja kerrotaan, miten vakiinnuttaminen voisi konkreettisesti tapahtua.

Kela ei yleensä myönnä rahoitusta, jos

• kehittämisprojektina tarjottavan kuntoutuksen soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta on jo olemassa luotettavaa tietoa
• vastaava tai vaihtoehtoinen palvelu on olemassa tai vastaavan palvelun kehittäminen tai tutkimus on käynnissä Kelan tai muun tahon rahoittamana
• kehittämisprojekti on epärealistinen (esim. huomattavan kallis, hakitaholta ei löydy osaamista tai kohderyhmä on pieni)
• projektissa kehitetään sellaista tuotetta tai palvelua, jonka on tarkoitus olla ainoastaan osa hakijan omaa liiketoimintaa (esim. rekisteröity tavaramerkki)
• hakemus kohdistuu opinnäytetyön tekemisen rahoittamiseen
• hakemus on selkeästi puutteellinen.

Vuoden 2026 rahoitushaun teemat

Kuntoutuksen kehittämisrahoitushaun teemat ovat vuonna 2026:

1. Lasten valikoivan puhumattomuuden varhainen tunnistaminen, oikea-aikainen hoitoon ohjaaminen sekä hoidon ja kuntoutuksen saatavuuden parantaminen.
2. Asiakkaan arjessa ja arjen yhteisöissä toteutuvan omakuntoutuksen kehittäminen.

Edellä mainittujen teemojen lisäksi voit hakea kehittämisrahoitusta myös muuhun kuntoutuksen kehittämiseen.

Kela myöntää rahoitusta vain sellaisiin projekteihin, joissa kehitettäviä välineitä, menetelmiä ja malleja voidaan käyttää valtakunnallisesti ja jotka ovat kaikkien saatavilla.

1. Lasten valikoivan puhumattomuuden varhainen tunnistaminen, oikea-aikainen hoitoon ohjaaminen sekä hoidon ja kuntoutuksen saatavuuden parantaminen

Lasten valikoiva puhumattomuus on tärkeää tunnistaa ajoissa, ja aloittaa tukitoimet heti, kun puhumattomuus on tunnistettu. Kehittämisprojektissa kootaan tietoa vaikuttavista hoito- ja kuntoutusmenetelmistä arjessa ja terveydenhuollossa sekä luodaan toimintamalleja, jotka voidaan ottaa käyttöön valtakunnallisesti lasten arjen kehitysympäristöissä.

Kehittämisprojektin tavoitteena on lisätä varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaisten sekä perheiden tietoa valikoivasta puhumattomuudesta ja varhaisista tukitoimista, joilla vähennetään puhumattomuutta.

Kehitä toimintamalleja ja keinoja

• valikoivasti puhumattomien lasten
  • varhaiseen tunnistamiseen
  • arjen ympäristöissä toteutettaviin tukitoimiin
  • sujuvaan ja oikea-aikaiseen hoitoon ohjautumiseen
  • hoidon ja kuntoutuksen saatavuuden parantamiseen
• lasten kanssa toimivien ammattilaisten ja perheiden tiedon lisäämiseen valikoivasta puhumattomuudesta sekä sen varhaisista tukitoimista, hoidosta ja kuntoutuksesta.

Kehittämiskohteita voivat olla esimerkiksi

• lasten valikoivan puhumattomuuden varhaisen tunnistamisen menetelmät
• keinot, joilla voidaan auttaa valikoivasti puhumatonta lasta hänen omissa arjen ympäristöissään varhaiskasvatuksessa, koulussa ja kotona
• toiminta- ja ohjausmallit esimerkiksi neuvoloissa tai varhaiskasvatuksessa ja hoitopolut terveydenhuollossa
• moniammatillinen yhteistyö
• ammattilaisille ja perheille suunnatut koulutukset sekä digitaaliset materiaalit ja palvelut
• vaikuttavien tai vakiintuneen kuntoutuskäytännön mukaisten hoito- ja kuntoutusmenetelmien kokoaminen.

Lue lisää:

• Lapsen valikoiva puhumattomuus (mielenterveystalo.fi)
• Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa. Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön (julkari.fi). Luku 5.9. Valikoiva puhumattomuus. ​​​​​

2. Asiakkaan arjessa ja arjen yhteisöissä toteutuvan omakuntoutuksen kehittäminen

Asiakas toteuttaa omakuntoutusta usein yhdessä arjen yhteisöjensä (esimerkiksi perhe, päiväkoti, koulu, työpaikka, harrastus) kanssa. Kehittämisprojektissa luodaan toimintamalleja, joilla omakuntoutuksen toteuttamista voidaan vahvistaa ja juurruttaa osaksi asiakkaan arkea ja arjen yhteisöjä.

Kehitä

• menetelmiä, jotka mahdollistavat omakuntoutuksen suunnitelmallisen toteuttamisen ja seurannan asiakkaan arjessa ja arjen yhteisöissä 
• materiaaleja ja välineitä, jotka tukevat omakuntoutuksen toteuttamista asiakkaan arjessa ja arjen yhteisöissä.

Kehittäminen voi kohdentua esimerkiksi

• tietyn asiakasryhmän kuntoutukseen
• tietyn ammattiryhmän toteuttamaan kuntoutukseen.

Kehittämistyössä voidaan painottaa esimerkiksi

• omakuntoutuksen suunnittelun tai seurannan toimintatapoja ja välineitä, jotka tukevat asiakkaan ja arjen yhteisöjen yhteistoimintaa
• digitaalisuuden hyödyntämistä (materiaalit, välineet, menetelmät)
• omakuntoutuksen integrointia osaksi kuntoutusprosessia ja sen ylläpitämistä kuntoutuksen päätyttyä.

Lue lisää

• Opas omakuntoutuksen käytännön toteutukseen (Helda)
• Omakuntoutuksen käsite korostaa asiakkaan aktiivista roolia (tietotarjotin.fi)
• Omakuntoutuksen määrä on harkittava asiakkaan tilanteen mukaan – joskus vähemmän voi olla enemmän (tietotarjotin.fi)