Hae rahoitusta | Kumppanit | KelaSiirry sisältöön

 Näin haet rahoitusta

 

Voit hakea kehittämisrahoitusta kuntoutuksen, sairauksien ehkäisyn tai sairausvakuutuksen kehittämiseen tai tutkimukseen. Rahoitusta voivat hakea julkisen sektorin toimijat, järjestöt ja kuntoutuksen palveluntuottajat. Kela ei myönnä rahoitusta yksityisille henkilöille tai yksittäiselle toiminimelle.

Linkit tämän sivun sisältöön:

Hakuaika

Näin haet rahoitusta

Myöntämiskriteerit

Vuoden 2024 rahoitushaun teemat

Hakuaika

Vuoden 2024 rahoitushaku päättyy 28.3.2024.

Kuntoutuksen kehittämisrahoitusta voi hakea kerran vuodessa. Lisäksi Kela voi tarvittaessa järjestää kohdennettuja hakuja, jotka liittyvät esimerkiksi kuntoutuksen asiantuntijatyöhön tai tutkimukseen.

Näin haet rahoitusta


1. Lue ohje kuntoutuksen kehittämisrahoituksen hakemisesta.

2. Liitä rahoitushakemukseen (pdf) seuraavat asiakirjat:

  • projektisuunnitelma
  • arviointisuunnitelma
  • vapaamuotoinen laskelma projektin kokonaisbudjetista.

3. Lähetä rahoitushakemus liitteineen määräpäivään mennessä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@kela.fi. Kela hylkää määräpäivän jälkeen saapuneet hakemukset.

4. Kela lähettää päätöksen sähköpostitse.

Myöntämiskriteerit

Kela voi myöntää kuntoutuksen kehittämiseen rahoitusta, jos

  • kehittämisprojektista on hyötyä Kelalle, yhteistyökumppaneille ja asiakkaille
  • kehittäminen kohdentuu yhteiskunnallisesti merkittäville kuntoutuksen alueille, jotka sijoittuvat eri järjestelmien rajapinnoille
  • kehittämisprojektin tulokset ovat kaikkien saatavilla projektin päättyessä
  • projektin toteutus- ja kustannussuunnitelma ovat realistisia
  • projektisuunnitelmassa arvioidaan hankkeen tulosten ja uusien toimintamallien viemistä käytäntöön osaksi kuntoutuksen palvelujärjestelmää (esim. kunnat, Kela)

Kela ei yleensä myönnä rahoitusta, jos

  • kehittämisprojekti kohdistuu selvästi toisen kuntoutusta järjestävän tahon, kuten julkisen terveydenhuollon palveluihin
  • kehittämisprojektina tarjottavan kuntoutuksen soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta on jo olemassa luotettavaa tietoa
  • vastaava tai vaihtoehtoinen palvelu on olemassa tai vastaavan palvelun kehittäminen tai tutkimus on käynnissä Kelan tai muun tahon rahoittamana
  • kehittämisprojekti on epärealistinen (esim. huomattavan kallis, hakijalta ei löydy osaamista tai kohderyhmä on pieni)
  • projektissa kehitetään sellaista tuotetta tai palvelua, jonka on tarkoitus olla ainoastaan osa hakijan omaa liiketoimintaa (esim. rekisteröity tavaramerkki)
  • hakemus kohdistuu opinnäytetyön tekemisen rahoittamiseen
  • hakemus on selkeästi puutteellinen.


Vuoden 2024 rahoitushaun teemat

Kuntoutuksen kehittämisrahoitushaun teemat vuonna 2024 ovat:

  1. Selvitys lasten puheterapiaa tukevista kuntoutuksellisista menetelmistä
  2. Asiakkaan aktiivinen rooli kuntoutuksessa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä
  3. Asiakkaan kuntoutustarpeen tunnistaminen ja kuntoutukseen ohjautuminen.

Edellä mainittujen teemojen lisäksi voit hakea kehittämisrahoitusta myös muuhun kuntoutuksen kehittämiseen.

Kela myöntää rahoitusta vain sellaisiin hankkeisiin, joissa kehitettäviä välineitä, menetelmiä ja malleja voidaan käyttää valtakunnallisesti ja jotka ovat kaikkien saatavilla.


1. Selvitys lasten puheterapiaa tukevista kuntoutuksellisista menetelmistä

Lapsen motivaatio ja innostus tekemiseen on tärkeää yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi erilaiset pelit ja leikit ovat hyviä keinoja tukea lapsen kielen kehitystä.

Selvityksen tavoitteena on koota tietoa helppokäyttöisistä ja vaikuttavista teknisistä välineistä, peleistä, verkko-ohjelmista ja robotiikan keinoista, joilla perhe ja terapeutit voivat tukea lapsen kielen kehitystä. Luokittele selvityksessä menetelmiä kohde- ja ikäryhmien mukaan. Kokoa lisäksi mahdolliset tutkimukseen perustuvat tiedot menetelmien hyödyistä ja vaikuttavuudesta kirjallisuuskatsaukseksi ja liitä se osaksi selvitystä.  

Selvitykseen mukaan otettavien menetelmien täytyy olla suunnattuja lapsille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö.

Kuvaa selvityksessä, millaisin teknisin ja pelillisin menetelmin esimerkiksi vanhemmat ja terapeutit voivat tukea lapsen vuorovaikutusta ja kommunikointia esimerkiksi

  • kun ensimmäiset haasteet kielen kehityksessä ilmenevät (varhaisen vaiheen tuki)
  • ennen kuin kuntouttava puheterapeutti on löytynyt
  • puheterapiaprosessin aikana.

Selvityksen tavoitteena  on tuottaa tietoa myös siitä, millaiselle menetelmien kehittämiselle on vielä tarvetta.

Selvityksen tulokset kootaan yhteen raportiksi tai oppaaksi, joka julkaistaan Kelan julkaisusarjassa. Raportti hyödyttää niin perheitä, kuntoutuksen palveluntuottajia kuin Kelaa sekä muita toimijoita, kuten varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon ammattilaisia.

2. Asiakkaan aktiivinen rooli kuntouksessa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä

Kelan näkemys on, että omakuntoutus eli asiakkaan aktiivinen rooli kuntoutuksessa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä on tärkeää. Niin sanotulla omakuntoutuksella tarkoitetaan asiakkaan omatoimisesti toteuttamaa kuntoutusta, jota ammattilainen ohjaa.
Lue lisää: Omakuntoutuksesta yksilön hyvinvoinnin hallintaan (Helda).

Kehitä välineitä tai keinoja asiakkaan oman roolin vahvistamiseen kuntoutuksessa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä (omakuntoutus).

Kehitä kasvokkaisessa kuntoutuksessa tai etäkuntoutuksessa tarvittavia välineitä tai keinoja
•    asiakkaalle itselleen
•    kuntoutuksen palveluntuottajalle asiakkaan ohjaamista ja motivoimista varten.

3. Asiakkaan kuntoutustarpeen tunnistaminen ja kuntoutukseen ohjautuminen

Työkykyä voidaan tukea muun muassa oikea-aikaisella ja vaikuttavalla kuntoutuksella. Osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa toteutettiin sairauspäivärahatutkimus, jonka tulosten perusteella näyttää siltä, että pitkään sairauspäivärahaa saaneiden  olleiden kuntoutukseen ohjaamista ja osallistumista olisi syytä lisätä.

Pitkällä sairauspäivärahakaudella olevien työkyvyn heikkenemiseen on tärkeää puuttua varhaisessa vaiheessa, koska silloin voi vielä olla mahdollista ehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Kuntoutuksen lisääminen edellyttää kuntoutustarpeen arvioinnin ja kuntoutukseen ohjaamisen terävöittämistä.
Lue lisää: Sairauspäivärahaa pitkään saavien työkyvyn tukea pitää entisestään tehostaa (tietokayttoon.fi).
Kehitä keinoja tai malleja asiakkaan
•    kuntoutustarpeen tunnistamiseen
•    kuntoutukseen ohjaamiseen ja hakemiseen.

Kuntoutuksen kehittämistoiminnan rahoitushakemusten käsittelyprosessi Kelassa.

Sivu päivitetty 14.2.2024

Mitä mieltä olet sivusta?