Kohdennetut haut

Tältä sivulta löydät ilmoitukset kuntoutuksen kehittämishankkeisiin liittyvistä kohdennetuista hauista. Kohdennetuilla hauilla Kela hakee kehittämishankkeiden arviointitutkimusten, kirjallisuuskatsausten, markkinakartoitusten tekijöitä tai muita asiantuntijoita.

Kela hakee tutkijatahoa TAITO-kuntoutuksen tutkimukseen

Etsimme tutkijatahoa tekemään tutkimusta Kelan ammatillisesta TAITO-kuntoutuksesta.

Tutkimustehtävän tausta

TAITO-kuntoutus (Henkilöasiakkaat-osio) on yhdistelmä yksilö- ja ryhmäkuntoutusta sekä työharjoittelua 18−64-vuotiaalle henkilölle, jonka sairaus tai vamma vaikeuttaa pääsyä työelämään tai opiskelemaan tai niissä jatkamista.

Kuntoutuksen tarkoitus on, että asiakas saa

  • apua työelämään tai opintoihin suuntautumiseen
  • neuvoja oman toiminta- ja työkyvyn edistämiseen
  • keinoja oman ammatillisen kuntoutuksen tavoitteen saavuttamiseen
  • kokemusta työharjoittelusta ja vertaistukea.

Kuntoutuksen toteuttaa moniammatillinen tiimi ja asiakas saa itselleen oman ohjaajan, joka on hänen tukenaan koko kuntoutuksen ajan.
Kuntoutuksen toteuttamista ohjaa TAITO-kuntoutuksen palvelukuvaus (pdf).

Kela haluaa nyt selvittää, miten TAITO-kuntoutus on toteutunut ja miten sitä pitäisi jatkossa kehittää. Tutkimus on osa Kelan tutkimuksen koordinoimaa Muutos III -hanketta.

Tutkimuksen tietotarpeita

Tutkimus kohdistuu TAITO-kuntoutuksen toteutumiseen ja kehittämistarpeisiin.

Kuntoutukseen ohjautuminen

  • Miten TAITO-kuntoutukseen ohjautuminen ja hakeutuminen ovat toteutuneet? Mistä aloite hakeutumiseen on tullut? Millaiset asiat hakeutumisessa ja ohjautumisessa ovat toimineet hyvin ja millaisia haasteita siihen on liittynyt?
  • Mitkä seikat ovat vaikuttaneet palveluntuottajan valintaan?
  • Kohdentuuko TAITO-kuntoutus sitä tarvitsevalle kohderyhmälle?
  • Millaisia odotuksia ja tarpeita asiakkailla on ollut?

Kuntoutuksen toteuttaminen

  • Miten TAITO-kuntoutuksen eri vaiheet (aloitusjakso, työharjoittelujakso, syventävä jakso ja päätösjakso) ovat toteutuneet?
  • Miten yksilöllisiä käyntikertoja on toteutettu eri vaiheissa? Miten yksilölliset käyntikerrat on koettu? Onko yksilöllisiä käyntikertoja toteutettu etäkuntoutuksena (kuvapuhelut)? Jos on, miten etäkuntoutus on koettu? Mikä yksilöllisten käyntikertojen merkitys on TAITO-kuntoutuksen kokonaisuudessa?
  • Mitä ryhmäjaksot ovat sisältäneet? Miten moniammatillisuus on toteutunut ryhmäjaksoilla?
  • Miten työharjoittelu on toteutettu? Ovatko työharjoittelupaikat olleet kuntoutumista tukevia? Miten palveluntuottajan työkokeilutiloissa toteutettu työharjoittelu ja aidoissa työympäristöissä toteutettu työharjoittelu on koettu?
  • Miten verkostotyö on toteutunut? Mitkä tahot ovat osallistuneet yhteistyöhön? Millaisia haasteita ja vahvuuksia yhteistyössä on ollut?
  • Miten TAITO-kuntoutuksen kesto, jaksotus ja intensiteetti on koettu?
  • Mitkä ovat olleet TAITO-kuntoutuksen vahvuuksia?
  • Mikä TAITO-kuntoutuksessa on toiminut hyvin? Mitä pitäisi kehittää?
  • Millaisissa tilanteissa kuntoutus on keskeytynyt tai peruuntunut? Miten asiakas on tällöin tavoitettu ja tilanne ratkaistu?

Yksilöllisyys ja vertaistuki TAITO-kuntoutuksessa

  • Miten TAITO-kuntoutuksessa on huomioitu asiakkaan yksilölliset tarpeet? Onko TAITO-kuntoutusta onnistuttu toteuttamaan asiakaslähtöisesti? Onko palvelukuvauksessa kuvattuja joustoja käyntikertojen määrissä ja toteutustavoissa hyödynnetty?
  • Miten ryhmämuotoisuus tukee kuntoutumista? Millaista vertaistukea kuntoutus on tarjonnut?

Koetut hyödyt ja vaikutukset

  • Millaisia hyötyjä ja vaikutuksia TAITO-kuntoutuksesta on ollut asiakkaille?
  • Miten kuntoutus on tukenut valmiuksia päästä työelämään tai opiskelemaan tai niissä jatkamista?

Tutkimuksen toteuttaminen

Tutkimuksessa pitää ottaa huomioon asiakkaan ja kuntoutuksen palveluntuottajan näkökulmat.

Tutkijatahon pitää saada tutkimus valmiiksi 31.12.2023 mennessä ja tutkimusraportti pitää saada valmiiksi 30.4.2024 mennessä. Tutkimusta ohjaa Kelan nimeämä projektiryhmä.

Tutkimustietoa hyödynnetään Kelan ammatillisen kuntoutuksen järjestämisessä ja kehittämisessä. Kela julkaisee tutkimuksesta raportin.

Hakeminen

Tutkijataho laatii edellä esitettyihin Kelan tietotarpeisiin vastaavan tutkimussuunnitelman ja kustannusarvion. Tutkimussuunnitelmassa kuvataan myös, millaista asiantuntemusta tutkimusryhmällä on. Tutkimussuunnitelman pituus on enintään 10 sivua, ja sen rakenne on seuraava:

Tutkimussuunnitelma

Tiivistelmä

  • Tutkimuksen tausta ja tarkoitus
  • Tavoite ja tutkimuskysymykset
  • Aineistot ja tutkimusmenetelmät
  • Aikataulu
  • Tutkimuksen toteuttajat ja resurssit
  • Tulosten hyödyntämis- ja viestintäsuunnitelma
  • Lähteet

Tutkijataho täyttää Kelan kehittämishankkeiden rahoitushakemus- ja kustannusarviolomakkeet. Löydät hakemusasiakirjat Hae rahoitusta -sivulta. Rahoitushakemuslomakkeesta ei tarvitse täyttää kohtia 2, 8, 9 ja 10.

Tutkijatahon laatima kirjallinen hakemus lähetään 21.3.2022 klo 16.00 mennessä osoitteeseen kirjaamo@kela.fi.

Hakemusten arvioinnissa kiinnitämme huomiota tutkimussuunnitelman laatuun, toteuttamiskelpoisuuteen, hyödynnettävyyteen, tutkijaryhmän asiantuntemukseen ja kustannuksiin.

Tutkimus käynnistyy, kun lopullinen tutkimussuunnitelma on hyväksytty sekä Kelan ja tutkijatahon välinen sopimus on allekirjoitettu. Valittu tutkijataho pyytää tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin Kelan tutkimuseettiseltä toimikunnalta (Tietoa Kelasta -osio).

Lisätietoa

Projektipäällikkö Maarit Karhula, puh. 020 635 8516
sähköposti: etunimi.sukunimi@kela.fi