Kiireellisen hoidon kustannukset

Tällä sivulla on tietoa terveydenhuollon ammattilaisille siitä, millä edellytyksillä julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvausta kiireellisen hoidon kustannuksista.

Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvauksen, kun se on antanut kiireellistä hoitoa asiakkaalle, jolla ei ole hoito-oikeustodistusta eikä kotikuntaa Suomessa. Edellytyksenä on, että hoidon todellisia kustannuksia on ensin yritetty periä asiakkaalta itseltään tai muulta taholta, kuten vakuutuksesta.

Hoidon todellisilla kustannuksilla tarkoitetaan hintaa, jonka kunta laskuttaisi toisessa kunnassa asuvan asiakkaan kotikunnalta.

Velvollisuus yrittää periä kustannukset potilaalta

Julkinen terveydenhuolto voi saada valtion korvausta, jos se ei ole saanut perittyä kiireellisen hoidon todellisia kustannuksia asiakkaalta.

Valtion korvausta ei voi saada vain sillä perusteella, että potilas on jättänyt laskun maksamatta. Hoidon todelliset kustannukset on ensin yritettävä periä potilaalta itseltään tai muulta taholta esimerkiksi maksumuistutuksella. Tarvittaessa julkisen terveydenhuollon on pystyttävä pyynnöstä todentamaan Kelalle, että kunta, kuntayhtymä tai sairaanhoitopiiri on tehnyt perintätoimenpiteitä. Kela ei korvaa mahdollisia perintäkuluja.

Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa potilaana olleen henkilön yhteystietoja ei saada selville. Tarvittaessa Kelalle pitää pystyä osoittamaan, miten yhteystietoja on yritetty selvittää.

Kustannusten perimisestä luopuminen

Jos kunta, kuntayhtymä tai sairaanhoitopiiri on omalla päätöksellään luopunut paperittomille henkilöille annettavan kiireellisen hoidon todellisten kustannusten perimisestä, valtion korvausta ei voi saada.

Lue lisää