Maahanmuuttajataustaisten saamissa etuuksissa korostuvat lapsiperhe-etuudet ja ammatillisten taitojen hankkiminen | Henkilöasiakkaat | KelaSiirry sisältöön

Maahanmuuttajataustaisten saamissa etuuksissa korostuvat lapsiperhe-etuudet ja ammatillisten taitojen hankkiminen

Julkaistu 22.8.2023

Vieraskielisten henkilöiden osuus Kelan etuuksien saajista korostuu työttömyysturvassa ja lapsiperhe-etuuksissa. Sen sijaan esimerkiksi lääkekorvauksia ja eläkkeitä saavissa maahanmuuttajien suhteellinen osuus on näitä pienempi. Etuuksien saajamäärien kehitys mukailee vieraskielisten osuuden kasvua koko väestössä.

Suomessa asui vuoden 2022 lopussa 496 000 vieraskielistä henkilöä. Määrä on yli kaksinkertainen verrattuna vuoteen 2010, jolloin vieraskielisiä oli 224 000. Vieraskielisten osuus koko väestöstä oli vuonna 2022 noin yhdeksän prosenttia.

Vieraskielisten osuus Kelan etuuksien saajina vaihtelee etuuskohtaisesti. Osassa etuuksista, kuten työttömyysetuuksissa ja lapsiperhe-etuuksissa, vieraskielisiä on saajina suhteellisesti enemmän kuin koko väestössä. Joissain muissa etuuksissa, kuten lääkekorvauksissa ja eläkkeissä, heitä on suhteellisesti vähemmän.

Vieraskielisiksi määritellään henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Työttömyysturvassa vieraskielisten osuus korostuu

Vuonna 2022 työttömyysturvaa sai yhteensä 315 000 henkilöä. Lukuun on laskettu kaikki Kelan työttömyysetuuksien saajat vuoden aikana eli henkilöt, jotka saivat työttömyysetuuksia jossain kohtaa vuotta. Näistä henkilöistä 81 000 eli 26 prosenttia oli vieraskielisiä.

Vuosien 2010 ja 2022 välillä vieraskielisten osuus työttömyysturvan saajista on yli kaksinkertaistunut. Kasvua on ollut suhteellisesti hieman enemmän kuin vieraskielisten osuudessa koko väestöstä.

– Vieraskielisten osuus Kelan työttömyysturvan saajista kertoo maahan muuttaneiden heikommasta asemasta työmarkkinoilla. Työttömyys on yleisempää, ja monet ovat vasta tulossa työmarkkinoille, Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen arvioi kehityskulkua.

Sekä vieraskielisten että muiden työttömyysturvaa saaneiden määrät kasvoivat 2010-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Vuodesta 2016 vieraskielisten työttömyysturvan saajien määrän kasvu on hidastunut. Suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien työttömyysturvan saajien määrä on ollut laskusuunnassa. Vuonna 2020 koronakriisi aiheutti voimakkaan työttömyyspiikin, joka näkyy myös Kelan tilastoissa.

Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat ovat enemmistö muun muassa kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeiluissa, työnhakuvalmennuksessa ja uravalmennuksessa. Vieraskieliset työttömyysturvan saajat saavat etuutta yleisimmin omaehtoisen opiskelun tai työvoimakoulutuksen perusteella.

– Työttömyysturva toimii usein kotoutumisen tukena. Se turvaa toimeentulon esimerkiksi suomen kielen opiskelun tai ammatin hankkimisen aikana, Jauhiainen sanoo.
Kuvaaja: vieraskielisten osuuden kehitys työttömyysetuuksien saajissa ja koko väestössä vuosina 2010–2022. Kuvasta näkee, että vieraskielisten osuus Kelan työttömyysturvan saajista on kasvanut.

Lapsiperhe-etuuksien saajista useampi kuin joka kymmenes on vieraskielinen

Lapsilisää sai vuonna 2022 yhteensä 533 000 henkilöä. Heistä vieraskielisiä oli vajaa 71 000 eli reilut 13 prosenttia. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien lapsilisän saajien määrä on vuodesta 2010 vähentynyt noin 64 000 henkilöllä, mutta vieraskielisten saajien määrä on kaksinkertaistunut eli lisääntynyt noin 35 000 henkilöllä. Yhteensä lapsilisän saajien määrä on vähentynyt noin 29 000 henkilöllä vuodesta 2010.

Myös vanhempainpäivärahojen saajissa vieraskielisten osuus oli hieman yli 13 prosenttia. Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisiä saajia oli 26 000 vähemmän kuin vuonna 2010, ja vieraskielisiä saajia 8 000 eli noin 80 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Yhteensä saajien määrä on siis vähentynyt noin 18 000 henkilöllä vuodesta 2010.

– Vieraskielinen väestö on ikärakenteeltaan nuorempaa kuin muu väestö. Vieraskieliset saavat perhe-etuuksia yhtä yleisesti kuin samanikäiset kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvat, sanoo Jauhiainen.

Kuvaaja: vieraskielisten osuuden kehitys lapsilisien saajissa ja koko väestössä vuosina 2010–2022. Kuvasta näkee, että vieraskielisten osuus lapsilisän saajista on kasvanut vieraskielisten väestön myötä.

Lääkekorvauksissa ja eläkkeissä vieraskieliset aliedustettuja

Kela maksoi lääkekorvauksia yhteensä yli kolmelle miljoonalle henkilölle vuonna 2022. Heistä 163 000 eli reilu viisi prosenttia oli vieraskielisiä. Vuonna 2010 osuus oli kolme prosenttia. Vieraskielisten osuus lääkekorvausten saajina on siis kasvanut hitaammin kuin heidän osuutensa Suomen väestöstä.

Vieraskielisten lääkekorvausten saajien määrä on kasvanut noin 40 000 henkilöllä vuodesta 2010. Äidinkieleltään kotimaisten saajien määrä laski lähes 800 000 henkilöllä, kun lääkekorvauksiin tuli 50 euron alkuomavastuu vuonna 2016. Sen jälkeen vieraskielisten lääkekorvausten saajien määrä on kasvanut noin 21 000 henkilöllä ja muiden vähentynyt noin 24 000 henkilöllä.

Kela maksoi kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä 561 000 henkilölle joulukuussa 2022. Heistä 33 000 eli kuusi prosenttia oli vieraskielisiä. Kotimaisia kieliä äidinkieleltään puhuvia saajia oli 527 000 eli 94 prosenttia. Vuonna 2010 vieraskielisten osuus oli vajaa neljä prosenttia. 

Vieraskielisten Kelan eläkkeiden saajien määrä on kasvanut 8 700 henkilöllä eli noin kolmanneksella, mikä on merkittävästi vähemmän kuin vieraskielisten kasvu koko väestön tasolla. Suomea, ruotsia tai saamea puhuvien Kelan eläkkeen saajien määrä puolestaan on vähentynyt 117 000 henkilöllä eli 18 prosenttia.

– Myös lääkekorvauksissa ja eläkkeissä näkyy vieraskielisten muuta väestöä nuorempi ikärakenne, sanoo Jauhiainen.

Kuvaaja: vieraskielisten osuuden kehitys Kelan eläkkeiden saajissa ja koko väestössä vuosina 2010–2022. Kuvasta näkee, että vieraskielisten osuus Kelan eläkkeiden saajissa on kasvanut hitaasti.
Lue lisää

Sivu päivitetty 22.8.2023